Digital Geography Lab blog

Author: Bryan R. Vallejo (@BryanRVallejo)

I remember one day when I was carrying out research about the accessibility of elderly population in the context of the steep streets of the historical center of Quito, Ecuador. I found an outstanding paper related to accessibility modelling as a function of time. Since then, I started reading papers written by the members of the Digital Geography Lab (DGL) and my curiosity about their work in geography got awaken. I hoped that one day I will be able to learn from them and gain understanding how to examine our society through digital data and novel tools. Surprisingly, after a year and a half, I am a former visitor of DGL, and I can truly say that this experience was life changing!

Thanks to the University of Tartu, I got the opportunity to be an exchange student during my master studies in geoinformatics. I wanted to learn geospatial analysis and Python programming, and advance my skills in the well-known Python courses given by the members of DGL. The courses taken at the University of Helsinki were an excellent match, and fortunately, I was able to use my new coding skills when joining DGL as a trainee in the BORDERSPACE project under the supervision of Olle Järv.

Continue reading “Wrapping up my unforgettable stay at the Digital Geography Lab as a visiting member”

Press release

The researchers of the Digital Geography Lab at the University of Helsinki have published spatial data describing the daily rhythms in the population distribution in the Helsinki Metropolitan Area as open data.

Spatial population distribution in the Helsinki Metropolitan Area between 11-12 AM on a regular workday. The diagrams show the variation of the population in given locations during 24 hours from the daily average. (Bergroth et al. 2022)

Their article in the journal Scientific Data describes how the data set was created based on mobile phone data, and how it can be used. This is one of the first times that detailed dynamic population data is released openly for any city of the world. Continue reading “Open spatial data reveals 24-hour population dynamics of people in Helsinki Metropolitan Area”

Kirjoittajat: Petteri Muukkonen, Virpi Hirvensalo, Tua Nylén, Markus Jylhä, Laura Hynynen & Panu Lammi

Uutisissa, medioissa ja jopa verkossa kiertävissä meemeissä on nopeasti saatavilla runsaasti informaatiota eri puolilta maailmaa. Tällainen informaatio – tilastot, kuvat, videot ym. – luo kuvan maailmasta ympärillämme. Siksi geomediataidot ovat merkittävä osa maantieteen opetusta.

Opetussunnitelmien perusteissa ei kuitenkaan tällä hetkellä kuvata tarkasti, mitä geomedian käsitteellä tarkoitetaan ja millaista osaamista oppilailta tai opiskelijoilta edellytetään. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa CRITICAL-hankkeessa tutkimme kriittistä geomedian lukutaitoa – ja onkin ollut tärkeää aloittaa kartoittamalla opettajien näkemyksiä ja kokemuksia siitä. Aluksi haastattelimme geomediaa opetuksessaan hyödyntäviä aineenopettajia ja luokanopettajia sekä opettajankouluttajia siitä, mitä he ymmärtävät geomediataidoilla ja – ennen kaikkea – kriittisellä geomedian lukutaidolla.

Haastatteluiden perusteella aloimme hahmotella oppilaiden geomediataitojen tikapuita, jotka voivat toimia tulevaisuudessa maantieteen opetuksen suunnittelun apuna ja tukena. Haastattelujen tuloksista kirjoitamme tieteellisen julkaisun, jossa paneudumme geomediataitojen osaamisen ikäkausittaisiin vaatimuksiin. Mielestämme tällainen malli auttaa sekä maantieteen opettajia että opetuksen suunnittelijoita jäsentämään opetukseen ja oppimiseen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Lisäksi tällainen osaamisen kehittymisen ja syventymisen malli auttaa rakentamaan maantieteen opetusta kriittiset geomediataidot (tuottaminen, käyttäminen ja analysointi) huomioiden.

Kriittisen geomedian lukutaidon avulla lukija tunnistaa ja ymmärtää, että kaikki informaatio ei ole laadukkaasti tuotettua, ei pidä paikkaansa tai saattaa jopa tahallaan liioitella tai vääristää oikealta vaikuttavaa tietoa.

Continue reading “Taidot käyttää ja kriittisesti tulkita geomediaa ovat tärkeitä maantieteen opetuksessa”

Kirjoittajat: Virpi Hirvensalo, Tua Nylén & Petteri Muukkonen

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Kartta.Nyt 2.0 -sivustolla 2.12.2021.

---

Asiantuntijoiden ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä – koottu keskusteluista Maantieteen päivillä 2021. CRITICAL-hankkeen tutkijamme pitivät Maantieteen päivillä 2021 oman session maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä aina alakoulusta lukioon. Tämän vuoden Maantieteen päivien järjestelyvuorossa oli Oulun yliopisto ja koronapandemian takia päivät järjestettiin virtuaalitapahtumana marraskuussa. Tämä blogikirjoitus käsittelee työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden ajatuksia. Postauksessa esitetyt taitotasot eivät ole kattava kuvaus maantieteellisen ajattelun kehittymisestä, vaan Maantieteen päivien 2021 sessiossamme esille nousseita ajatuksia. Työryhmän keskustelua pohjustivat Sanna Mäen (maantieteen yliopistonlehtori, Turun yliopisto) alustus ”Maantieteen opettaja on lukutaidon opettaja”, Markus Hilanderin (ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto) alustus ”Mitä taitoja lapsi ja nuori tarvitsee päästäkseen eteenpäin maantieteellisen lukutaidon osalta?” ja Virpi Hirvensalon (tutkijatohtori, CRITICAL-hanke, Helsingin yliopisto) alustus ”Maantieteellisen lukutaidon kehittyminen alakoulusta lukioon”. Session osallistujien ideoita käytetään yhtenä aineistona kriittisen geomedian lukutaidon tikapuumallin kehittämiseen. Muodostamme tätä mallia geomedian kriittisen lukutaidon tutkijatiimissä Helsingin yliopistossa. Tiimimme on osa kriittisen medialukutaidon kehityksen tukemiseen keskittyvää monialaista CRITICAL-hanketta.

Continue reading “Ajatuksia maantieteellisen lukutaidon kehittymisestä”

Kirjoittaja: Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto

Ryhmä maantieteen yliopisto-opiskelijoita laati hyvien karttojen visualisointiin ohjekortit. Ohjekorttien avulla maantieteen opettajat niin lukioissa kuin yliopistoissa voivat opettaa maantieteessä tärkeitä kartografia-, geomedia- -ja paikkatietotaitoja oppilaille. Ohjekortit sopivat kurssimateriaalien pohjaksi ja tueksi tai itseopiskelumateriaaliksi.

Ohjekortit on ladattavissa sekä Avoimien oppimateriaalien kirjastossa että tutkimusryhmän Geography of Well-being and Education kotisivuilla. Maantieteen opiskelijat, jotka tuottivat karttojen visualisoinnin ohjekortit, tekivät sen osana geoinformatiikan projektityökurssia Helsingin yliopistossa. Kurssitehtävä toteutettiin sekä yhdessä Opettajien Akatemian kanssa että yhteistyössä CRITICAL-tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa. CRITICAL-hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) koordinoimaa ja rahoittamaa LITERACY-ohjelmaa. Maantieteilijät tutkivat hankkeessa mm. oppilaiden kriittisiä geomediataitoja osana monitieteistä CRITICAL-konsortiota. Continue reading “Maantieteen opiskelijat tuottivat hyvien karttojen visualisoinnin ohjekortit opettajille ja opiskelijoille”

Authors: Vuokko Heikinheimo, Elias Willberg, Petteri Muukkonen

The Annual Meeting of Finnish Geographers organized by the University of Oulu took place (remotely) on 4.-5.11.2021.The “Geography days 2021” provided an opportunity to learn what others are doing and hopefully also to find new contacts and future collaborators despite the remote setting. Here are some highlights from the meeting!

There are several ongoing research projects related to sustainable and healthy lifestyles at various universities and research institutes in Finland. So, we decided to call together a session regarding the topic. As a good basis for the discussions, prof. Tuuli Toivonen gave an insightful keynote on the role of mobile Big Data in geographical research and showcased findings from ongoing and past projects at the Digital Geography Lab, University of Helsinki. 

Continue reading “Geography of sustainable and healthy lifestyles: Highlights from the Annual Meeting of Finnish Geographers 2021”

Kirjoittajat: Virpi Hirvensalo, Tua Nylén ja Petteri Muukkonen

Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Sirene-verkoston blogissa 17.5.2021 https://www.sirene.fi/blog/rakentamassa-oppimisen-tikapuita-kriittiselle-geomedian-lukutaidolle/.

Lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon harjoittelu on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, jotta he oppivat arvioimaan esimerkiksi internetissä leviävän vaihtelevanlaatuisen tiedon luotettavuutta. Tällainen kriittinen lukutaito on osa monilukutaitoa, jonka tukeminen on yksi perusopetuksen opetussuunnitelman keskeisimpiä tavoitteita. Kriittiseen lukutaitoon kuuluu myös kriittinen geomedian lukutaito. Sillä tarkoitetaan lähde- ja sisältökriittistä tarkastelua sekä analyyttistä otetta karttojen, paikkatiedon sekä paikkaan sidottujen diagrammien, kuvien ja videoiden lukemiseen. Kriittinen geomedian lukutaito kuuluu olennaisena osana maantiedon ja ympäristöopin opetussuunnitelmiin. Myös muissa oppiaineissa, kuten esimerkiksi äidinkielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa ja terveystiedossa, harjoitellaan tiedon visualisointia sekä tulkinnan ja lähdekritiikin taitoja. Kyse on siis osin monialaisista taidoista, joiden opettamisessa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä tai työnjakoa opettajien välillä, ja joista lapsi hyötyy kaikissa kouluaineissa ja läpi elämän. Mutta kyseessä on myös tieteenalalle tai oppiaineelle ominaisen tiedon esittämisestä ja tulkinnan taidosta. Kriittinen geomedian lukutaito vaatiikin taustalleen myös hyviä geomediataitoja ja maantieteellistä sisältö- ja menetelmäosaamista.

Lasten ja nuorten kriittisen lukutaidon harjoittelu on nykyään tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, jotta he oppivat arvioimaan esimerkiksi internetissä leviävän vaihtelevanlaatuisen tiedon luotettavuutta.

Continue reading “Rakentamassa oppimisen tikapuita kriittiselle geomedian lukutaidolle”

Authors: Janika Raun, Olle Järv

The Digital Geography Lab is taking part in the MOPA-project (Monipaikkaisen asumisen rytmit, paikat ja asiakasryhmät) to analyse the spatiotemporal patterns of second home use and its users from electricity consumption data. The project is led by the researchers from the Ruralia Institute.

Why and what we study?

The recent Covid-19 pandemic has rapidly increased the number of people spending time and working remotely in their second homes. Thus, second home tourism is increasingly blending with multi-local living – people are residing in several homes and moving often between them. To understand those dynamic changes in mobility patterns new data sources are needed, because the traditional methods cannot fully grasp the rapid changes in second home use, neither provide timeliness information for stakeholders to quickly adopt. During the last decade, mobility studies in general, have widely taken advantage of the use of different big data sets to understand human mobility. However, there is little research carried out that utilizes big data in second home research.

The aim of the MOPA project is to use primarily electricity consumption data to understand the spatiotemporal mobility patterns to second homes and distinguish between different user groups based on the consumption patterns. The data is provided by the electricity company Suur-Sävon Sähko Oy about the South Savo region that is one of the well-known second home hotspots in Finland. We also use aggregated mobile phone data to evaluate how well electricity consumption data properties reveal the presence of people. Continue reading “New project revealing multi-local living from electricity data has taken off”