Ihannesubjekti ja valta opinto- ja uraohjauksessa
Väitöstutkimuksen aiheena ovat ihannesubjekti ja valta opinto- ja uraohjauksessa. Tutkimuksessa ohjauspolitiikan ja ohjaavan neuvonnan käytännöt näyttäytyvät hallintana, sillä ne sisältävät sellaisia tekniikoita, joiden avulla ihmiset muovaavat käytöstään. Ohjaus näyttäytyy myös pyrkimyksenä vastuullistaa yksilöä omasta elämästään.
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten opinto- ja uraohjaus hallitsee yksilöitä ihannesubjektin eli eräänlaisen yhdenmukaisen, kuvitteellisen ja tavoiteltavan ihanteen kautta. Yksilöt muokkaavat urasuunnitelmiaan ulkopuolisten tavoitteiden mukaisiksi eivätkä täysin omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksessa rakentuu kuvaa tulevaisuuden ihanteellisista kansalaisista, oppijoista ja työntekijöistä, joita ohjauksella tavoitellaan
Ihannesubjektit rakentuvat dokumenteista, haastatteluista sekä ohjaustilanteista tavoittelemisen arvoisiksi päämääriksi ohjattaville. Väitöstutkimus on artikkelimuotoinen ja artikkelit paikantuvat kolmeen hallinnan tasoon: kansalliseen ja paikalliseen tasoon sekä yksilötasoon. Väitöstutukimus kiinnittyy hallinnallisuuden (governmentality) tutkimusperinteeseen. Väitöskirjan tekeminen sijoittuu vuosille 2020–2023. Ensimmäinen artikkeli Ääniä opinto- ja uraohjauksen kansallisella kentällä – ohjauksen kehittämistä koskevien argumenttien analyysi (Harjula, Kalalahti & Varjo, 2020) on arvioitavana Kasvatus-lehdessä.
Tohtorikoulutettava Samira Harjula