Epäorgaanisen kvalitatiivisen analyysin opetuksen ohjeisto ja epäorgaanisen reaktio-opin tietoaineisto muutetaan kemian kandiohjelman digiloikka–projektin puitteissa sähköiseen muotoon eli se digitoidaan html-selaimella luettavaksi hypertekstiksi. Tässä yhteydessä myös tietoaineiston sisältöä kehitetään ottamalla vaikutteita alan ulkomaisista oppikirjoista ja tarkistamalla yksityiskohtia viitetietokannoista ja uudemmasta tutkimuskirjallisuudesta.

Kandiopinnoissa tehtävä kvalitatiivinen analyysi perustuu erotuskaavioon ja osoitusreaktioihin. Tällaista työskentelyä ei harrasteta tämän päivän käytännön analytiikassa mutta kemian alkuopetuksessa sen avulla opetetaan epäorgaanisen kemian reaktioita. Sen paino kemian opinnoissakin on paljon pienempi kuin menneinä vuosikymmeninä. Harjoitusten vähentyessä niiden tarkoituksenmukaisuuden merkitys korostuu, jotta hyvät oppimistulokset edelleen saavutetaan.

Nyt kun tämän alan ohjeistoa ja aineistoa joka tapauksessa työstetään, on luontevaa tehdä myös hieman kokeellista tutkimusta analyysiohjeiden toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kehittämiseksi. Vaikka menetelmä juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin, proseduureja on edelleen syytä aika-ajoin tarkistaa. Ohjeiston suurempaa kokeellista kehitystyötä on tässä yliopistossa tehty viimeksi 1990-luvun alussa. Vuoden 2004 ohjeuudistuksessa kokeellinen kehitys jäi erittäin vähäiseksi. Kokeellista kehitystyötä on aiemmin hankaloittanut käytettävissä olevien tutkimusmenetelmien hitaus.

Kemian osastolla kolmatta vuotta käytössä oleva MP-AES-laitteisto (mikroaaltoplasma-atomiemissiospektroskopia) mahdollistaa erotusten terävyyden selvittämisen nopeasti ja käytännöllisesti. Tekemällä tällöin kaavion jostakin erotuksesta useita kokeita hieman eri tavoin ja mittaamalla erotusten terävyydet MP-AES:llä erotuksissa käytettäviä olosuhteita voidaan optimoida.

Kaaviossa on eräitä jatkuvasti ongelmallisia kohtia, joiden poistaminen on aiemmin osoittautunut hankalaksi. Erityisesti moni kaavion lopussa tutkittavista metalleista pyrkii ”hukkumaan” aiemmissa erotuksissa ja jää usein varsinkin vasta-alkajalta löytymättä. Kun analyysikaavioharjoituksia tehdään opinnoissa enää vain kaksi, opiskelijat ovat aina tässä mielessä vasta-alkajia ja ongelma on hieman korostunut vielä viisi vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen nähden. Koska käytettävissä on MP-AES:n myötä suuri analyysiteho, näitä kaaviotyöskentelyn ongelmia voidaan yrittää kokeellisesti ratkaista helpommin kuin koskaan ennen.

Tiedekunnan tuella palkataan analyysiohjeiden digitointia digiloikka–projektissa tekevä harjoittelija tekemään samasta aiheesta myös kuukauden työmäärän verran kokeellista kehitystyötä.