Paljon on vettä virrannut Vanhankaupunginkoskessa edellisen blogitekstin jälkeen. Nimikkotutkimuksemme otsikko oli The Influence of an international development project for the design of engaging secondary science teaching in Finland. Jo edellisessä blogitekstissä mainitsimme, että kyseessä oli konferenssiraportti ja tästä oli tullut kommenteissa myös kysymyksiä. Konferenssiraportti ei sinänsä eroa “tavallisesta” tieteellisestä julkaisusta tai tutkimusraportista, mutta on Jari Lavosen mukaan nopeasti laadittu eli toisin sanottuna “löperömpi”. Kurssin oppimistavoitteita silmällä pitäen tämä antoi ryhmällemme paljon mahdollisuuksia, josta kuitenkin enemmän myöhemmin. Tässä blogitekstissä puimme mitä kurssin aikana on tapahtunut ja mitä on jäänyt käteen.
Miksi tutkitaan?
Tutkimus liittyi laajempaan tutkimushankkeeseen, jonka taustalla on huoli nuorten vähenevästä kiinnostuksesta luonnontieteiden opiskelua kohtaan. Ryhmämme ajatteli tästä lähtökohdasta tutkimuksen hyötynäkökulmaa käytännön kautta lähes koko kurssin ajan. Käytännössä siis jotenkin niin, että tutkitaan kuinka nuorten sitoutuneisuutta ja kiinnostusta saisi lisättyä luonnontieteiden opiskelua kohtaan ja siitä saatava tieto olisi siis sellaisenaan hyödynnettävissä koulumaailmassa.
Tutkijatentissä näkökulmamme kuitenkin laajeni. Tutkimuksen tarpeellisuutta ei aina voi eikä pidä arvioida pelkästään siitä mitattavan hyödyn perusteella. Tutkimuksesta saatava tieto on arvokasta jo itsessään, sillä uusien löydösten perusteella voidaan muodostaa uusia ja tarkentaa jo olemassa olevia teoriakäsityksiä. Ryhmämme nimikkotutkimuksessa käytännön hyötynäkökulma oli meille jotenkin niin ilmeinen, että mahdollisen uuden tiedon syntymistä emme osanneet edes ajatella. Jari Lavosen mukaan tutkimushanke, johon nimikkotutkimuksemme liittyy, on käytännössä pohjatutkimusta aiheesta, jota ei vielä tunneta kovin tarkasti.
Rajaamisesta ja näkökulmasta, kontekstista..
Ryhmämme perehtyi rajaamiseen jo ennen Lavosen nimikkoartikkelia, kun teimme tutkimussuunnitelman kurssin alussa annetusta “lööpistä”. Huomasimme rajaamisen ja tarkan näkökulman valitsemisen antavan mahdollisuuden laadukkaammalle tutkimukselle, joka vastaa spesifisti asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Laadukas tutkimus syntyy myös tarpeesta jollekin muutokselle. Nimikkoartikkelin tutkimus syntyi yhteiskunnallisesta tarpeesta saada nuoret suuntautumaan enemmän luonnontieteellisille aloille. Luonnontieteellisten ammattien sukupuolijakautuneisuus oli myös yksi tutkimuksen lähtökohta.
Nimikkoartikkelissa The Influence of an international development project for the design of engaging secondary science teaching in Finland käsiteltävän tutkimuksen tavoite oli selvittää PDP:n (Professional Development Programs) vaikutusta oppilaiden sitoutumiseen luonnontieteellisten aineiden oppitunneilla.
Ryhmämme havaitsi yhteisissä pohdinnoissa, että tutkimuksella on sekä välineellinen, että itsetarkoituksellinen arvo. Välineellinen arvo liittyy juuri kontekstiin ja sen asettamaan tarpeeseen, johon tutkimus yrittää vastata. Itsetarkoituksellinen arvo syntyy esimerkiksi innostuksesta ja halusta tutkittavaa ilmiötä kohtaan. Nämä kaksi arvolaatua ovat jatkuvassa dialogissa keskenään. Yhteiskunnallisessa kontekstissa välineellinen arvo ylittää usein itsetarkoituksellisen arvon. Rahoituksen saaminen on usein helpompaa, kun tutkimus vastaa ajankohtaiseen ongelmaan.
Artikkelin taustateoriana on Csíkszentmihályin luoma flow-teoria, joka keskittyy vahvaan sitoutumiseen ja motivaation tunteeseen. Flow-tilaan kuuluu yksilön jakamaton huomio tehtävään asiaan, uppoutuminen ja ajantajun häviäminen.
Flow-teoria on kansainvälisesti merkittävä motivaatioteoria, josta on tehty paljon tutkimusta. Se on myös pysynyt selkeämpänä suhteessa esimerkiksi Decin ja Ryanin itsemääräytymisteoriaan (Self-Determination Theory), jonka käsitteistöä on käytetty niin monessa eri kontekstissa ja eri tutkijan toimesta, että teoriaan on syntynyt monia sivuhaaroja (SDT on tutkituin ja viitatuin motivaatioteoria). Flow-teorian systemaattisen kehityksen taustalla on se tosiasia, että Csíkszentmihályi on johtanut kehittämänsä teorian tutkimusta tähän päivään asti.
Aineisto kerättiin oppitunneilla, joten tutkimuksessa keskityttiin lyhytaikaiseen sitoutumiseen. Flow-teoria kuvaa juuri hetkellistä vahvaa sitoutumista, joten se sopii koulumaailman tuntijakautuneeseen ympäristöön. Tutkimuksen kontekstiin eli tarpeeseen suunnata oppilaita luonnontieteellisille aloille flow-teoria ei ole yksiselitteisesti täydellinen taustateoria. Oppitunneilla lyhytaikaisen motivoitumisen vaikutuksesta oppilaiden ammatinvalintaan ei ole paljoakaan näyttöä. Oppitunnit ovat kuitenkin niitä ajanjaksoja, jossa pidempiaikainen motivoituminen ja merkityksellisyyden kokeminen luonnontieteisiin voi alkaa ja sitä voi vahvistaa.
Taustateoriaa ja käsitteistöä valitessa on hyvä varmistaa, että tutkijat ymmärtävät käsitteet samalla tavalla. Eri kulttuureista tulevat tutkijat voivat puhua nimellisesti samoista käsitteistä, vaikka niiden ymmärryksessä voi olla suuriakin eroja. Nimikkotutkimuksessa tutkimusta tehtiin Yhdysvalloissa sekä Suomessa.
Tiedonkeruumenetelmistä ja aineistosta…
Tutkimuksen konferenssiraportissa käsitelty aineisto koostui oppilaiden hetkellistä opetukseen sitoutumista mittaavan, puhelinapplikaatiolla toteutun ESMn (Experience sampling method) sekä tutkimukseen osallistuneille opettajille jälkikäteen toteutetun likert-asteikollisen kyselyn antamasta informaatiosta. ESM oli meille ennalta tuntematon tiedonkeruumenetelmä, joten keskustelimme sen hyvistä ja huonoista puolista useaan otteeseen ryhmäkertojemme aikana.
Oppilaiden sitoutumisesta kertovaa informaatiota kerättiin oppitunnilla tapahtuneen työskentelyn lomassa kunkin oppilaan puhelimeen asennetun applikaation avulla. Applikaatio piti satunnaisesti äänimerkin, joka kertoi oppilaalle, että tämän tulee keskeyttää sen hetkinen työskentely vastaamisen ajaksi. Kysely oli toteutettu siten, ettei vastaamiseen kulu liian paljoa aikaa. Vastaamisen jälkeen oppilaat palasivat takaisin työnsä pariin.
Pohdimme tällaisen työskentelyn keskeyttävän kyselyn aiheuttavan itse käsillä olevan tehtävän toteutukseen lieviä haittatekijöitä sen pakottaessa oppilaat toisinaan pois käsiteltävästä aiheesta. Itse informaation keruun näkökulmasta ESM antaa kuitenkin jälkikäteen kerättyyn kyselytutkimukseen verrattuna arvokasta ja aidompaa dataa, joka kertoo todellisesta hetkellisestä sitoutumisesta työskenneltävään aiheeseen. Tämä datan korkean validiteetin mahdollistava piirre nousi esiin myös tutkijatentin aikana käydyssä keskustelussa.
Tutkimukseen osallistuneille opettajille toteutettiin likert-asteikolla oleva kysely koskien heidän kokemuksiaan PDPn tuomasta avusta tutkivan oppimisen työskentelymallien suunnittelussa. Opettajilta kysyttiin muun muassa yhteistyön laadusta tutkijoiden, toisten suomalaisten opettajien ja amerikkalaisten opettajien välillä sekä koulutuksessa annettujen luentojen laadusta. Likert-asteikolla toteutetut kysymykset ovat tyypillinen datankeruumenetelmä tutkimuksissa, joten se oli meille ennalta tuttu emmekä juurikaan ryhmänä kyseenalaistaneet sen käyttöä.
Saadusta aineistoista kyettiin havaitsemaan oppilaiden sitoutuneisuuden opiskeltavaan aineeseen nousseen tutkimuskertojen välillä. Opettajille toteutetun kyselyn myötä havaittiin opettajien toivovan yhä aktiivisempaa yhteistyötä tutkijoiden ja osallistuvien opettajien välillä. Jari Lavosen mukaan tämä otetaan paremmin huomioon tutkimuksen seuraavassa syklissä. Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden sitouttaminen onkin yksi esimerkki haasteista, johon kurssin aikana törmäsimme. Kyseessä onkin seikka, jota on syytä pohtia etukäteen kun suunnitellaan tutkimusta, joissa aineistoa kerätään ihmisiltä tai jossa työskentelee ihmisiä.
Keskeisimmät opit ja mitä hyödynnetään tulevaisuudessa
Kuten jo alussa mainittiin, tutkimusraporttimme oli tiivistetty konferenssiraportti, jossa kaikkia tutkimuksen osa-alueita ei täysin avattu. Tämä oli ryhmällemme eduksi, sillä se antoi meille tilaa oivaltaa itse asioita, joita tutkimuksen tekemiseen liittyy ja odotetaan valmiilta tutkimukselta. Saimmekin huomata, että esimerkiksi samaan hankkeeseen liittyvä artikkeli Investigating Optimal Learning Moments in U.S. and Finnish Science Classes olisi ollut hyvin paljon haastavampi artikkeli näin opintojen alkuvaiheessa.
Meillä oli myös sikäli tuuria mukana, että saimme tämän tutkivaa oppimista käsittelevän artikkelin pureskeltavaksemme, sillä aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkiva oppiminen on yhteydessä opettajan (ja opettajaksi opiskelevan) päivittäiseen elämään, ja meille oli myös ilo jakaa tietoisuuttamme aiheesta muille kurssilaisille. Se on myös yksi konkreettinen asia, joka tarttui kurssilta jokaiselle mukaan vietäväksi.
Olemme ryhmänä kasvaneet tämän kurssin aikana, jonka saimme myös kuulla itse Jari Lavoselta tutkijatenttimme päätyttyä. Ensimmäinen tapaaminen oli enemmänkin mukavaa jutustelua, kun taas tutkijatentissä pystyimme syvällisemmin keskustelemaan tutkimuksesta. Kurssin aikana oli mahtava huomata nopea kehitys myös yksilötasolla. Aluksi tutkimusraportin lukemisen ja ymmärtämisen hankaluus toi epävarmuutta, mutta hyvin pian siitä osasi jo kertoa tyhjentävästi omin sanoin eteenpäin ja eri käsitteiden avaaminen muille kävi kuin luonnostaan.
Terveisin
Ryhmä 1:
Pepita, Eveliina, Joonatan, Kiese Matti, Anni, Heini ja Eerikki
Lähteet:
– Lavonen, Linnansaari,Juuti, Salmela-Aro, Krajcik ja Schneider. (2017) The Influence of an International Professional Development Project for the Design of Engaging Secondary Science Teaching in Finland
– Schneider, Krajcik, Lavonen, Salmela-Aro, Broda, Spicer, Bruner, Moeller, Linnansaari, Juuti ja Viljaranta. (2016) Investigating Optimal Learning Moments in U.S and Finnish Science Classes
– Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne (2014) Tutkimuksen voimasanat