Author: Laura A Hellbom

Mitä, onko tämä kurssi jo ohi? Tämä on ollut opettava ja inspiroiva matka. Kurssi on antanut meille airot matkallemme tutkimuksen tekoon nyt ja tulevaisuudessa. Tulemme väistämättä kohtaamaan opintojemme edetessä sekä tutkimuksia että niiden tekemistä. Näillä eväillä, mitä tältä kurssilta olemme saaneet voimme kohdata tutkimuksen haasteet turvallisin mielin.   

Olemme huomanneet kurssin mielekkyyden kasvaneen meissä samassa suhteessa ryhmämme tiimihengen kanssa. Emme tunteneet toisiamme ennestään, mutta olemme ystävystyneet kurssin aikana.  Motivoivaa on ollut myös tutkimuksen kiinnostavuus. Löysimme heti yhteisiä ajatuksia terveydenhuoltoa koskevasta lööppistä. Itse tutkimus oli meille mukava yllätys. Anu Kajamaan Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä -uusi näkökulma arviointitutkimukseen. 

 

Tutkimuksessa selvitettiin työn kehittämisprojektien seuraamuksia terveydenhuollon alalla. Yrjö Engeströmin kehittämä Ekspansiivisen oppimisen malli(2004) tuli meille tutuksi ja avasimme sitä parhaamme mukaan edellisessä blogitekstissämme. Tutustuimme myös tutkimuksessamme käytettäviin etnografiseen- ja narratiiviseen tutkimusmenetelmiin, jotka olivat meille entuudestaan vieraita. Etnografinen tutkimusmenetelmä osoittautui meille kaikille mieluisaksi ja voisimme kuvitella käyttävämme sitä tulevaisuudessa omissa tutkimuksissamme. 

Pääsimme tutustumaan myös Anu Kajaman tekemään tutkimukseen Expanding care pathways, jossa konkretisoituivat etnografisen tutkimusmenetelmän haasteet. Haastatellessamme Anu Kajamaata hän kertoi tutkijan saattavan päätyä yllättäviinkin tilanteisiin tutkimusta tehdessään. Tutkimuksessa Kajamaa (tutkija) seurasi potilaan hoitopolkua läpi prosessin diagnosoinnista hoidon etenemiseen esimerkiksi leikkaussaliin. Tämän tyylisessä tutkimuksessa tutkija joutuu kohtaamaan henkisesti haastavia tilanteita ja eettisiä kysymyksiä. Tästä seurasi meille antoisaa keskustelua myös tutkijatentissä. 

Tutkimus kohdistui terveydenhuollon työntekijöihin, ja sai meidät kummastelemaan aiheen merkitystä kasvatustieteisiin. Tarkastellessamme tutkimustamme perin pohjin, löysimme kun löysimmekin punaisen langan, ekspansiivisen oppimisen mallin, joka on yleistettävissä myös kasvatusalan projekteissa. Kurrsin aikana olemme oppineet erityisesti kasvatustieteen tutkimuskentän laajuudesta. Ei ole vain yhtä tapaa tutkia sitä. Saimme tältä kurssilta ylipäänsä tietoa erilaisista tutkimusmenetelmistä, niiden kirjo oli värikäs kuin tikkurilan värikartta.  

 

Kurssin oppimistehtävät syvensivät oppimistamme tutkimuksen tekemisestä vaiheittain.Tekemistä on ollut paljon, mutta olemme saaneet vähintään yhtä paljon kun olemee antaneetkin.Kurssilta saamillamme tiedon airoilla jatkamme soutelua kohti uusia kursseja, tutkimuksia ja työtapoja.  

 

Laura Hellbom, Nelli Koivusalo, Pihla Rehunen, Suvi Koivunen, Samuli Humalajoki, Ella Lampinen ja Emilia Korenius 

Lähteet: 

http://blog.edmentum.com/personalized-learning-design-your-framework 

http://www.wlsa.com.au/2017/04/rowing/ 

Anu Kajamaa, Hannele Kerosuo, Yrjö Engeström: Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä – uusi näkökulma arviointitutkimukseen. 

Anu Kajamaa: Expanding care pathways: towards interplay of multiple care objects 

Yrjö Engeström: Ekspansiivisen oppimissyklin vaiheet 

  

Oletko kärsinyt tiimihengen puuttesta? Tuntuuko, ettei yhteistyö toimi? Jos vastasit kyllä jompaan kumpaan kysymykseen,  jatka ihmeessä lukemista, sillä tarjoamme sinulle näkökulman asian parantamiseen. Mikäli vastasit molempiin ei… jatka silti, tulet varmasti tarvitsemaan sitä tulevaisuudessa.

Oma ryhmämme muodostui  “Terveydenhuollon asiakas on terveydenhuollon uhri! Terveydenhuolto kaipaa tiimihenkeä ja hierarkian purkua” -lööpin ympärille, jonka löysimme nurkan takaa muiden ryhmien ollessa jo täynnä. Ryhmähenki tässä jämäryhmässämme muodostui heti hyväksi ja löysimme paljon yhteisiä kokemuksia lööppimme tiimoilta.

Itse tutkimuksemme oli  Kajamaan, Kerosuon ja Engeströmin Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä – uusi näkökulma arviointitutkimukseen. Koimme tutkimuksen yllättävän mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi, eikä se juurikaan eronnut lööpistämme.

Miten tämä kaikki liittyy tiimihenkeen ja sen parantamiseen? Tutkimuksessamme esiintynyt ekspansiivisen oppimisen malli tarjoaa ratkaisun:

Ymmärsitkö? Jos et, alla olemme konkretisoineet sen kuvin.

Kuvassa 1  näet pahoinvoivan ryhmän, jonka yhteistyö takkuaa ja työ/oppimistulokset ovat surkeat.  Heidän nykyisessä toimintatavassaan on häiriöitä, esimerkiksi erimielisyyksiä tehtävän toteutuksessa. Syntyy tarve tilanteen analysoinnille ja ratkaisujen hakemiselle. Eihän kukaan halua riidellä koko kohti tutkivaa työtapaa- kurssia. Ryhmä haluaa mainetta ja kunniaa menestymällä kurssilla, mutta näillä toimintamenetelmillä se ei tule onnistumaan.  Menestyksenhimo olkoon ponnahduslautana uudelle toimintamallille.

Asia otetaan puheeksi ja käynnistetään hyvinvoinnin kehittämisprojekti. Sovitaan yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi työnjaosta, tasapuolisesta osallistumisesta ja yhteisestä tavoitteesta. Ryhmä ehdollistuu torstaisin pannukakun toivossa tulemaan tekemään työtään.

Ratkaisu johtaa uuteen motiiviin, sekä toimintamalliin, joita aletaan soveltamaan ja yleistää käytännössä. Jos kaikki ryhmän jäsenet eivät sitoudu noudattamaan sovittuja uusia menetelmiä, voi syntyä jännitteitä (eli kuviossa mikrosyklejä).

Näitä ongelmia ratkottaessa tapahtuu yhteistyössä aina muutosta, parhaimmillaan kehitystä, joka lopulta toivottavasti johtaa uuden toimintamallin vakiintumiseen. Näin ollaan päästy kuvan 2 tunnelmiin.  Ryhmä on nyt valmis tutustumaan Kajamaan Expanding care pathways -tutkimukseen, jossa seurataan potilaan matkaa läpi hoitoprosessin etnografisin tutkimusmenetelmin.

 

Haastatellessamme tutkija Anu Kajamaata hän muistutti muutoksen prosessin olevan hidasta ja vaativan pitkäjänteisyyttä. Älä siis hätäänny, jos tulos ei heti ilmene.

 

Kohti toimivaa tiimihenkeä toivottaen

Ryhmä 12:  Laura Hellbom, Samuli Humalajoki, Nelli Koivusalo, Ella Lampinen, Pihla Rehunen, Suvi Koivunen ja Emilia Korenius

Lähteet:  Anu Kajamaa, Hannele Kerosuo, Yrjö Engeström: Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä – uusi näkökulma arviointitutkimukseen.

Anu Kajamaa: Expanding care pathways: towards interplay of multiple care objects

Yrjö Engeström: Ekspansiivisen oppimissyklin vaiheet