Vertaisopiskelu vs. Lehtorijohtoinen opiskelu

”Ovatko yliopistonlehtorit turhia? Tutkimus osoittaa vertaisten tuen olevan avain opettajaksi oppimisessa”. Näin väitettiin lööpissämme, josta lähdimme ryhmän kanssa työstämään tutkimussuunnitelmaa. Erilaisten näkökulmien pohdinnan jälkeen päädyimme vertailemaan tutkimussuunnitelmassamme lehtorijohtoista opiskelua sekä ryhmätyöpainotteista opiskelua. Suunnitelmamme tutkimusjoukoksi valikoitui toisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijat, joiden voidaan olettaa tutustuneen toisiinsa ensimmäisenä opiskeluvuotena ja ryhmädynamiikan olevan toimivampaa kuin ensimmäisenä vuotena. Lisäksi tutkimme aiempia tutkimuksia aiheeseen liittyen ja niiden tuloksia, joista muodostamme tutkimuksen hypoteesin

Tapasimme maanantaina nimikkotutkijamme Auli Toomin, jonka tutkimuksen How does the learning environment in teacher education cultivate first year student teachers’ sense of professional agency in the professional community? saimme käsiteltäväksemme kurssin lopullista tutkijatenttiä varten. Määrällinen seurantatutkimus koski sitä, miten oppimisympäristö tukee ensimmäistä vuotta opettajaksi opiskelevien ammatillisen toimijuuden kokemuksen syntyä. Toom painotti tapaamisessa vertaisoppimisen merkitystä opettajaksi oppimisessa. Opiskelijakollegat sitoutuvat opiskeluyhteisöön ja vertaisten kanssa keskustelemalla saadaan tukea erilaisiin opiskelua koskeviin asioihin, kun asioita prosessoidaan yhdessä. Lisäksi Toom painotti, että lehtoreita tarvitaan edelleen asiantuntijaroolissa opiskelun tukena, sillä heillä on jäsentynyttä substanssitietoa sekä pedagogista ymmärrystä, jotka ovat keskeisiä oppimisprosessissa. Vertaisoppiminen ja lehtoripainotteinen opiskelu täydentävät toisiaan, eikä voida sanoa toisen olevan tärkeämpää.

Kriittisyys omaa tutkimusta kohtaan on olennaista ja yhtenä oppimistehtävänä kurssilla olikin arvostella oman ryhmän tutkimussuunnitelma. Mielestämme aiheemme on ajankohtainen ja kiinnostava. Aihe liittyy läheisesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen, joka on suhteellisen uusi asia opetussuunnitelmissa. Suunnitelma oli myös realistinen, mutta pitkittäistutkimuksena saisimme enemmän aineistoa vahvistamaan tuloksia. Myös Toomin haastattelusta kävi ilmi, että hän käyttää tutkimukseensa pitkittäisseurantaa opiskelun aloituksesta työelämään saakka.

Haastattelun aikana tuli esiin paljon kehityskohteita luokanopettajaopintoihin liittyen. Toom kertoi saaneensa paljon positiivista palautetta opiskelijoilta liittyen harjoitteluihin ja vertaisoppimista hyödyntävään opetukseen, mutta yliopistolla hyödynnetään liian vähän opiskelijoiden toiveita ja ideoita. Opiskelua tulisi rohkeammin muokata opiskelijoiden toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan, mutta kuitenkin sisällyttäen tarvittavat teemat opetukseen. Toom toivoi, että hyvää ja positiivista ilmapiiriä tulisi tukea enemmän koulutuksessa.

Lööppimme aihe tulee esiin hyvin kurssin sisällössä, sillä kurssiin kuuluu sekä yhteiset luennot että omatoiminen ryhmätyöskentely. Jos tutkimussuunnitelmaa olisi lähtenyt jalostamaan yksin tai vaikka parin kanssa, ei siitä olisi tullut läheskään yhtä mielenkiintoinen kuin mitä se on nyt. Ryhmämme jäsenet ovat erilaisista lähtökohdista ja tätä pystyykin hyödyntämään ryhmätyöskentelyssä saaden monipuolisia näkökulmia eri aiheisiin liittyen. Moni ryhmämme jäsenistä oli alkuun hieman epävarmoja ryhmätyöskentelystä, mutta alusta lähtien ryhmä on toiminut moitteettomasti ja työskentely on ollut hauskaa ja antoisaa. Odotamme innolla tulevia ryhmätöitä luentoja unohtamatta.

Lähteet:

Toom, A. (2016). How does the learning environment in teacher education cultivate first year student teachers’ sense of professional agency in the professional community? Teaching and Teacher Education 63, 126-136.

Auli Toomin haastattelu, 2.10.2017.