Synkkä aamu synkempi mieli
Tutkijatentti
Meneekö solmuun kieli?
Katariina Katariina
En haluu sua piinaa
Tää on jo liikaa
Varjoryhmä vetää pitkää viivaa
Mikä oli muka täs tentissä vikana
Me valmistauduttii tähä ihan sikana
Voi olla et varjoryhmä lähtee täältä pikana
Ryhmä 13 palauttaa tän blogin vikana
Kohti tutkivaa työtapaa-kurssi on nimensä mukainen. Opimme paljon tutkimuksen teosta, tutkijan työstä ja siihen liittyvistä vaatimuksista ja haasteista. Kurssin anti ei rajoitu pelkästään tutkimuksen tekemiseen, vaan sitä voi soveltaa myös opettajan työssä. Opettajan tärkeä ominaisuus on reflektoida omaa osaamista ja kehittää sitä eli tutkia itseään ja toimintatapojaan. Kasvatustiede on jatkuvasti kehittyvää ja opettajien tulee kehittyä sen mukana ja muuttaa omia toimintatapojaan tieteellisten tutkimusten ja omien kokemusten perusteella.
Olennaista niin tutkijan kuin opettajan työssä on jatkuva analyysi ja halu löytää uutta tietoa, jota voi käytännössä soveltaa parempien toimintatapojen saavuttamiseksi. Jokaisen opettajan on tärkeä pitää uran aikana tutkijamainen mentaliteetti, jossa tutkii objektiivisesti omaa työpanostaan. Tieteelliset tutkimukset takaavat mustavalkoista faktaa, johon tukeutumalla voi perustella omaa toimijuuttaan myös luokkahuoneessa.
Katsaus kurssiin
Nimikkotutkijamme artikkelia ”Beginning student teachers’ teacher identities based on their practical theories” oli aluksi vaikea ymmärtää, sillä tieteellisen tekstin lukeminen oli meille uutta eikä englanniksi kirjoitettu artikkeli antanut meille “pehmeää laskua” tieteelliseen tutkimukseen. Kun ymmärsimme artikkelin idean, se osoittautui teoreettisesti yksinkertaisemmaksi kuin luulimme sekä erittäin mielenkiintoiseksi. Kohti tutkivaa työtapaa oli monelle meidän ryhmäläisistä ensimmäinen kurssi yliopistossa, joten ei tullut yllätyksenä, että haasteisiinkin tämän aikana törmäsi. Kurssista olisi saattanut saanut enemmän irti, jos sen sijoittaisi opinnoissa myöhemmälle vaiheelle, ehkä jopa toiselle vuodelle, mutta oppimista varten tänne ollaan tultu eikä ensimmäinen kurssi voikaan olla maisterin tasoinen.
Huomasimme heti alussa, että suuri ryhmäkoko ja siinä toimiminen olisi 
haasteellista, mutta kehityimme yhdessä ryhmänä kurssin aikana ja työskentely alkoi sujumaan paremmin, mitä enemmän tehtäviä saimme pohdittavaksi. Nämä tehtävät, joiden tehtävänannot eivät aina olleet täysin selviä oli hyvä keino syventää ryhmätyöskentelyämme ja argumentoivaa, mutta turvallista keskustelua. Ryhmän kesken saattoi olla moniakin eri näkökulmia näistä tehtävistä, mutta yhteisellä pohdinnalla pääsimme sopiviin ratkaisuihin. Löysimme yhteisen sävelen ja näin pääsimme jakamaan tehtäviä tasapuolisesti.
Kurssi tarjosi hyvät eväät siihen, mitä kaikkea on otettava huomioon tutkimusta suunniteltaessa. Kurssin aikana oli pakko perehtyä muun muassa eri aineistonkeruumenetelmiin. Tärkeää oli myös huomata se, että tutkimuksessa on aina joitain rajoitteita, mutta tutkijan on myös asetettava oma rajauksensa tutkimukseen. Täydellistä tutkimusta ei ole olemassakaan ja tutkimusta tehdessä tämä on tiedostettava.
Ajatuksemme tutkimuksesta
Tutkimuksemme Beginning student teachers´ teacher identities based on their practical theories oli Katariina Stenbergin, Liisa Karlssonin, Harri Pitkaniemen ja Katriina Maarasen katsaus ensimmäisen vuoden 
luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetteihin. Nimikkotutkijamme oli kyseisen artikkelin päätutkija Katariina Stenberg. Tutkimuksen aineisto oli kerätty Katariinalle valmiiksi ja kohderyhmänä toimi 71 ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijaa, jotka antoivat luvan käyttää omia kurssillaan kirjoittamiaan käyttöteorioitaan tutkimuksen aineistona. Käyttöteoriat jaettiin niissä olevien uskomusten perusteella eri opettajaidentiteetin osa-alueisiin.
Käyttöteoria on vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa aloittava opiskelija pohtii omia motiivejaan ryhtyä opettajaksi. Tutkimusten mukaan käyttöteoria on erittäin tärkeässä roolissa opettajuudessa, sekä opiskellessa opettajaksi. Opiskelijat pääsevät reflektoimaan omaa opettajaidentiteettiään, joka antaa mahdollisuuden oman opettajuuden kehitykselle. 
Opettajaidentiteetin kehittyminen lisää sitoutuneisuutta opiskeluun sekä muokkaa, kontrolloi ja muodostaa opiskelijan tiedonhankintamenetelmiä. Jokaisen opiskelijan tulisi saada lukuisia mahdollisuuksia opiskelutehtävissään reflektoida opettajaidentiteettiään, jotta kehittyminen olisi mahdollista. Tämä tarkastelu ei kuitenkaan saa jäädä vain opintoihin, vaan opettajat käyttävät käyttöteoriaansa kehyksenä opetuksen suunnittelussa ja käytännön työssä. Käyttöteorian voi määritellä pedagogisina uskomuksina, jotka ohjaavat lähes kaikkea opettajan toimintaa luokkahuoneessa. Opettajan henkilökohtaiset arvot sekä uskomukset ovat suuressa roolissa jokaisessa päätöksessä, joita koulupäivän aikana tapahtuu. Omaa käyttöteoriaa on tärkeää tarkastella ja kehittää koko ajan uran aikana.
Tämän takia on tärkeä saada opettajia, joilla on sisäinen motiivi kohdallaan. Tutkimuksessa osoittautuukin, että suuren osan opettajaidentiteetti on arvo- tai käytäntölähtöinen. Aloittavat opettajaopiskelijat pitävät merkityksellisinä arvoja, jotka korostavat perustavaa laatua olevia kysymyksiä, kuten tasa-arvo, tasapuolisuus ja reiluus. 
Käytäntölähtöinen opettajaidentiteetti korostaa opettajan käytännön työtä ja opettajan didaktista asemaa luokkahuoneessa. Käytäntölähtöisissä käyttöteorioissa korostuu opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen merkitys sekä luokkahuoneen ilmapiiri. Monet aloittavista opiskelijoista pitävät merkityksellisenä avointa ja turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla iloinen ja luova. Tämä takaa myös parhaat oppimistulokset.
Kysyimme tutkijaltamme minkälaisia opettajaidentiteetin ulottuvuuksia tarvitsisimme lisää? Mitä emme ole ajatelleet halutessamme opettajiksi? 
Vastaus oli selvä. Käyttöteorioistamme puuttuu tietoisuus siitä, että koulu on poliittinen kenttä. Opettajien ei pitäisi sulkea silmiään poliittisilta näkökannoilta yhteiskunnassamme, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme kouluissa. Totesimme, ettei yksikään meistä ajatellut asiaa poliittisesta näkökulmasta. Haluamme opettajiksi, emme poliitikoiksi! Haluamme olla kentällä töissä vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja olla osana muutosta! Silti koulu, yhteiskunnan instituutio, on tärkeä osa yhteiskuntaa, ja opettajaopiskelijoiden tulisi saada tukea reflektoida omaa työtään myös poliittisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista.
Nimikkotutkimukseen perehtyminen sai meidät pohtimaan omaa opettajaidentiteettiä ja motiiveja opettajuuteen.
Myös yleisten käsitysten, luulojen ja oletusten tiedostaminen on noussut keskustelussa esille. Lähes kaikki ryhmästämme ovat kirjoittaneet käyttöteorian, joten tutkimusta oli helppo soveltaa jokaisen meidän arkielämään. Tämän huomasi erityisesti tutkijatentissä, jolloin keskustelua saatiin hyvin aikaan ja pohdimmekin paljon koulua, opettajuutta ja näiden asemaa yhteiskunnassamme. Aihe myös herätti mielenkiintoa opiskelijoissa, jotka eivät olleet kirjoittaneet käyttöteoriaa. Tämän huomasi myös tutkijatentin palautekeskustelussa, jossa syntyi kiinnostusta käyttöteorian kirjoittamista kohtaan.
Tutkijatentti
Keskityimme tentissä asioihin, jotka koimme merkityksellisiksi ja näin halusimme tentin pääpainon olevan tuloksista tehdyissä päätelmissä. Oli mielenkiintoista kuulla, että varjoryhmämme oli toteuttanut tentin hyvin eri tavalla. Päätimme ryhmänä ottaa tutkijatenttiin tyyliksi keskustelevan tenttaamisen, jossa annoimme tutkijalle mahdollisuuden kertoa tarkemmin tutkimuksesta. Varjoryhmä olisi toivonut meiltä enemmän tutkijan haastamista, itse nimikkotutkimuksen teorian ja “nippeli” -tiedon tiimoilta. 
Tutkijatentti oli meille laaja oppimiskokemus, jossa tutkijan kanssa käydyn keskustelun avulla laajensimme tietämystämme tutkimusaiheesta. Tavallisen “tentin” sijaan käytimme mahdollisuuden oppimiseen. Tutkijamme mielestä osasimme luoda tenttitilanteen samankaltaiseksi kuin oikea väitöstilaisuus. Osasimme lähteä keskustelemaan aiheesta monipuolisesti laajemman näkökulman kannalta ja tutkimus oli vain keskustelun pohjana, joten saimme paljon uutta tietoa ja myös “maistiaisen” tulevasta jatkotutkimuksesta. Katariina kertoi lähteneensä tutkimaan aihetta laajemmin ja syvällisemmin luoden viimeisimmän työnsä tutkien käytännöllistä viisautta (practical wisdom) ja sen käyttöä opettajankoulutuksessa.
Tutkijatentissä heräsi pohdintaa siitä, muuttuuko ihmisten ja erityisesti opettajaopiskelijoiden käsitys opettajuudesta ja opettajan tehtävästä ajan myötä. Mikäli samankaltainen tutkimus toteutettaisiin tulevaisuudessa, korostuisiko siinä eri opettajaidentiteetin osa-alueet. Tutkijamme kuitenkin epäili, että mikäli muutosta tapahtuisi, se tapahtuisi hyvin pitkällä aikavälillä, sillä käsitykset opettajuudesta ovat juurtuneet syvälle yhteiskuntaamme ja ajatuksiimme.
TJ0
Ohi on ja vihdoin voi huokaista helpotuksesta! Vaikka alku ei kovin ruusuinen ollutkaan, niin tehtävistä on selvitty ja tutkimuksesta opittu paljon. Olemme saaneet paljon irti tästä kurssista. Kiinnostava tutkimus saikin pidettyä meidät tämän kurssin kelkassa mukana. Aiheesta saimme ammennettua paljon keskustelua suuntaan jos toiseen, ja meistä jokainen on kurssin edetessä päässyt kysymään itseä mietityttäneet kysymykset ja saanut niihin vastaukset.
Kiitos siis lukijoillemme sekä kohti tutkivaa työtapaa -kurssin vetäjille. Haluamme myös kiittää Katariinaa panoksesta, jonka hän antoi meille laajojen vastausten ja lisämateriaalien muodossa.
Valoisaa loppusyksyä kaikille!
Saara, Julia, Roosa, Petri, Aino, Onni, Valtteri, Siiri ja Oliver
Kuvien lähteet:
kiinteistölehti.fi
liquidplanner.com
psychologytoday.com
https://pixabay.com/illustrations/identity-mask-disguise-mindset-510866/
stanfordeconjournal.com
teacherhead.com
https://i1.wp.com/reachinghighernh.org/wp-content/uploads/2017/04/nurturing-ideas-and-your-brain-1.gif?fit=400%2C300&ssl=1
fulcrumlabs.ai
http://michaelburri.weebly.com/blog/the-transformative-power-of-working-on-teacher-identity
https://www.pennlive.com/life/2019/09/autumn-begins-today-what-does-that-mean-other-than-fall-foliage.html
ajankohtainen meistä jokaiselle, sillä olemme juuri aloittaneet opintomme ja kirjoittaneet omat käyttöteoriamme. Tutkimukseen tutustumisen myötä olemme saaneet uutta näkökulmaa erilaisiin opettajuuden osa-alueisiin, minkä avulla voimme yrittää laajentaa käyttöteorioitamme. 
motivoituneempia pohtimaan tutkimuksen aiheita keskustelun jälkeen. Varmasti jokainen meistä joutuu uransa aikana pohtimaan omaa suhtautumistaan opettajuuteen. Ei voida ajatella, että kenenkään opettajaidentiteetti olisi täydellinen opintojen päättyessä, vaan se kehittyy jokaisella opettajalla koko ajan. Sen takia aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. 
määritelmää emme ole edelleenkään keksineet. Totesimme tutkijatapaamisessa, että kutsumus kumpuaa usein moraalisista lähtökohdista. Tähän myös tutkimustulokset viittaavat, sillä opettajaopiskelijoiden havaitaan olevan hyvin oppilaskeskeisiä. Todella harva ensimmäisen vuoden opiskelija käsittelee käyttöteoriassaan koulujärjestelmän yhteiskunnallisuutta ja poliittisuutta. 
Pääsykokeiden vaatimukset vaikuttavat suoraan, millaisia opiskelijoita otetaan opiskelemaan ja millaisia opettajia halutaan kouluttaa. Tutkimuksen tuloksista huomaakin, että minäkeskeisiä opettajia ei haluta, vaan motivaation tulee olla sisäistä halua yleiseen hyvään. Opiskelemaan halutaan myös motivoituneita henkilöitä, joilla on realistinen käsitys opettajan työstä ja sen haasteista. Monilla opettajaksi haluavilla saattaa olla liian ruusuinen käsitys opettamisesta, jolloin töiden alkaessa iskee alkushokki, kun asiat eivät menekään odotetulla tavalla. Tutkijan kanssa keskustelimme, millaiset olisivat parhaat mahdolliset pääsykokeet. Totesimme, että kasvatustieteen alalle on erittäin vaikea järjestää optimaalisia pääsykokeita lukuisista syistä. 
Kasvatustieteellinen tutkimus kuitenkin luo pohjan, jonka päälle voimme lisätä omat kasvatuskäsityksemme. Jos kasvatustieteellistä tutkimusta ei olisi, olisi hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, perustella omia valintojaan kasvatuksen saralla. Miksi juuri minun käsitys on itselleni sekä kasvatuksen kohteelle eettisin vaihtoehto, eikä esimerkiksi lastansa kaltoin kohtelevan käsitys.
periaatteita, sillä tutkimuksessa työskennellään paljon lasten kanssa. Tutkimusmenetelmät täytyy siis valita tarkasti. Tutkijan täytyy pysyä riippumattomana ja puolueettomana eikä tutkimuksen rahoittaja saa vaikuttaa tutkimuksen tekoon tai tutkimustulosten julkaisemiseen. Hyvässä tutkimuksessa on perehdytty huolella aiemmin tehtiin tutkimuksiin ja tutkimuskysymykset ja on määritelty sen mukaan. 
Meillä oli jonkin verran ennakkokäsityksiä tulevasta, mutta todellisuus paljastui vasta ensimmäisessä tapaamisessa. Tutkimus on yksi yliopiston suurimmista tehtävistä, joten aiheen käsitteleminen jo näin opintojen alussa on todella tärkeää. Olemme ymmärtäneet, että laadukas tieteellinen tutkimus on syynä siihen, että saamme hyvää opetusta ja ylipäänsä opiskella yliopistossa. On siis hienoa, että Helsingin yliopisto panostaa niin näkyvästi tieteelliseen tutkimukseen.
Tieteellistä tutkimusta tehdään usein yhteistyössä muiden ihmisten kanssa, joten saamme nyt hienon mahdollisuuden harjoitella ryhmätyöskentelyä ja liittää sen tutkimukseen. Mielestämme on hyvä, että opettajat eivät ohjaa kaikkea toimintaa, vaan saamme olla itse vastuussa omasta oppimisestamme.
Ennakkoon odotimme yliopisto-opiskelulta enemmän itsenäistä työtä, mutta kasvatustieteellisellä alalla on tietysti tärkeää harjoitella mahdollisimman paljon vuorovaikutustaitoja. Tietysti on myös tärkeää pitää huolta omasta, yksilöllisestä työskentelystä ja olla aktiivinen tietoa hakiessa. Yhdeksällä toisilleen melko tuntemattomalla henkilöllä on varmasti eriäviä mielipiteitä, joten argumentaatio nousee suureen rooliin tällaisessa oppimisessa.
Yliopistossa tulee eteen erilaisia tehtäviä, jotka voivat aiheuttaa aluksi harmaita hiuksia. On kuitenkin tärkeää asennoitua tehtäviin positiivisesti, koska yleensä ei ole olemassa tehtävää, jota ei kykenisi tekemään. Pauliina Haasjoen runon puhuja sanookin runossaan osuvasti: “Kun minä tästä rentoudun, asiat ratkeavat.” Tämä pätee myös yliopistomaailmaan, Rentoutuminen on yksi tärkeimmistä
ryhmän työskentelyyn vaikuttavista tekijöistä. Se on tärkeää myös esiintymisessä, jota tämä kurssi meiltä vaatii. Tavallinen luentokurssi ei vaadi samalla tavalla rentoutumista kuin tällainen opiskelijoita todella paljon osallistava kurssi.