Ryhmä 13: Jotta näkisi ja oppisi tietämään

Opettajaidentiteetti moniulotteinen,

opettajuuteen johtaa,

kuinka käyttöteoria todellisuuden kohtaa?

uskomukset uhka vai mahdollisuus,

Herbartin kolmio,

didaktiikka, pedagogiikka, sisältö, konteksti,

millainen opettaja minusta tulee?

 

Tutkimus: Katariina Stenberg, Liisa Karlsson, Harri Pitkaniemi & Katriina Maaranen (2014) Beginning student teachers’ teacher identities based on their practical theories, European Journal of Teacher Education, 37:2, 204-21

Viime viikkojen aikana olemme tutustuneet nimikkotutkijamme tekemään tutkimukseen. Se on kirjoitettu englannin kielellä, joten aluksi siihen perehtyminen vaikutti vaivalloiselta tehtävältä. Todellisuudessa tutkimuksen kieli on melko selkeää eikä sen ymmärtäminen vaadi laajaa tieteellisen sanaston tuntemusta. Jokaiselle ryhmäläiselle on siis rakentunut käsitys aiheesta, ja mahdolliset väärinymmärrykset on korjattu.

     Tutkimusaiheemme yleisesti

Tutkimuksemme käsittelee ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijoiden käyttöteorioita, ja niiden kautta uskomuksia opettajan työstä. Aihe on ajankohtainen meistä jokaiselle, sillä olemme juuri aloittaneet opintomme ja kirjoittaneet omat käyttöteoriamme. Tutkimukseen tutustumisen myötä olemme saaneet uutta näkökulmaa erilaisiin opettajuuden osa-alueisiin, minkä avulla voimme yrittää laajentaa käyttöteorioitamme. 

Käyttöteorioissa esiintyvät uskomukset jaetaan tutkimuksessa seuraavalla tavalla: Arvot (moraalinen), käytäntö (opettajan ja oppilaan välinen suhde, luokkayhteisö, turva, fiilis luokassa, didaktinen, kannustava), opettajaan itseensä liittyvät ominaisuudet sekä ympäristö, jossa opettaja työskentelee (konteksti). (Stenberg ym. 2014, s. 210‒212.)

    Tutkijan tapaaminen

Kun tapasimme nimikkotutkijamme, kävimme yhdessä läpi jokaisen ryhmäläisen motiiveja opettajan työhön. Myös tutkija kertoi oman opettajaidentiteettinsä muuttuneen paljon opettajakokemuksen myötä. Niin tutkijamme kuin ryhmämme jäsenet olivat innostuneita ja entistä motivoituneempia pohtimaan tutkimuksen aiheita keskustelun jälkeen. Varmasti jokainen meistä joutuu uransa aikana pohtimaan omaa suhtautumistaan opettajuuteen.  Ei voida ajatella, että kenenkään opettajaidentiteetti olisi täydellinen opintojen päättyessä, vaan se kehittyy jokaisella opettajalla koko ajan. Sen takia aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. 

Olemme pohtineet kutsumuksen käsitettä todella paljon, mutta tarkkaa määritelmää emme ole edelleenkään keksineet. Totesimme tutkijatapaamisessa, että kutsumus kumpuaa usein moraalisista lähtökohdista. Tähän myös tutkimustulokset viittaavat, sillä opettajaopiskelijoiden havaitaan olevan hyvin oppilaskeskeisiä. Todella harva ensimmäisen vuoden opiskelija käsittelee käyttöteoriassaan koulujärjestelmän yhteiskunnallisuutta ja poliittisuutta. 

Tutkijamme avasi aihetta hienosti, ja jokainen ryhmäläinen saavutti syvempää ymmärrystä aiheeseen. Moni seikka jäi kuitenkin vielä avoimeksi, joten jokaisella on edelleenkin tarvetta pohtia oman opettajaidentiteettinsä rakentumista.

    Pääsykokeiden avulla opiskelupaikat oikeille opiskelijoille? 

Tutkimuksemme ei käsitellyt pääsykokeita juurikaan, mutta lööppimme käsitteli. Tutkimuksen aihe kuitenkin liittyy pääsykokeisiin, minkä vuoksi päädyimme keskustelemaan niistä tutkijamme kanssa.

Pääsykokeiden vaatimukset vaikuttavat suoraan, millaisia opiskelijoita otetaan opiskelemaan ja millaisia opettajia halutaan kouluttaa. Tutkimuksen tuloksista huomaakin, että minäkeskeisiä opettajia ei haluta, vaan motivaation tulee olla sisäistä halua yleiseen hyvään. Opiskelemaan halutaan myös motivoituneita henkilöitä, joilla on realistinen käsitys opettajan työstä ja sen haasteista. Monilla opettajaksi haluavilla saattaa olla liian ruusuinen käsitys opettamisesta, jolloin töiden alkaessa iskee alkushokki, kun asiat eivät menekään odotetulla tavalla. Tutkijan kanssa keskustelimme, millaiset olisivat parhaat mahdolliset pääsykokeet. Totesimme, että kasvatustieteen alalle on erittäin vaikea järjestää optimaalisia pääsykokeita lukuisista syistä. 

Tutkijamme mielestä paras olisi päästä kouluihin näkemään, miten hakija toimii lasten kanssa, mutta se on haastava toteuttaa, koska pääsykokeet järjestetään kesäkuussa. Ryhmämme tutkija toimi tänä vuonna haastattelijana ja kertoi, että oli haastavaa olla “tunteeton” ja “robottimainen” . Haastattelijan rooli tuntui vaikuttavan haastateltaviin, sillä on vaikea antaa oikea kuva itsestään ja vuorovaikutustaidoista tilanteessa, jossa vuorovaikutus on hyvinkin yksipuolista. Nähtäväksi jää, millaiset pääsykokeet ensi vuonna järjestetään.

 

Onni, Petri, Roosa, Julia, Aino, Valtteri, Oliver, Siiri ja Saara

LÄHTEET:

Katariina Stenberg, Liisa Karlsson, Harri Pitkaniemi & Katriina Maaranen (2014) Beginning student teachers’ teacher identities based on their practical theories, European Journal of Teacher Education, 37:2, 204-21

KUVAT:

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjDpMCszJblAhWFxcQBHTnYC3gQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.pinterest.com%2Fpin%2F270708627575024006%2F&psig=AOvVaw2lni7rm0FcNfCulQYoXzPX&ust=1570965359014956

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiWwM63ypblAhX6xMQBHV6BB-oQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.researchgate.net%2Ffigure%2FThe-process-of-practical-theory-building_fig2_284500229&psig=AOvVaw3ETSzIXA_Re9YtVnVAzn6q&ust=1570964880625176

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwi8vdrrzpblAhVrzqYKHc4lA98QjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.norssiope.fi%2Fnorssiope%2Fmentoring%2Fidentity%2Fidentity_introduction.html&psig=AOvVaw2igrSRyKFmF_OeYN_DfUAz&ust=1570965158755592

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwihh__fzpblAhXgwcQBHcYVCZ8QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fworld.edu%2Fteach-children-morals%2F&psig=AOvVaw0udNc3bc6P_z0Ek43uucp-&ust=1570965659694630

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjRheTYzpblAhXuwMQBHcywCpsQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Ftheconversation.com%2Ftesting-the-test-naplan-makes-for-stressed-kids-and-a-narrow-curriculum-10965&psig=AOvVaw322JKag1x2vPxIEIndKsbc&ust=1570965869204277

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjn_4S5zpblAhWpxMQBHS7DCK4QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fphys.org%2Fnews%2F2016-09-role-body-language-teacher-student-interactions.html&psig=AOvVaw3J6ooRaRNrmsji2MDGruur&ust=1570965969606567

13 vastausta artikkeliin “Ryhmä 13: Jotta näkisi ja oppisi tietämään”

  1. Tutkimuksenne on hyvin mielenkiintoinen juurikin sen ajankohtaisuuden takia, ja oli mukava kuulla, että olette saaneet sen kautta uutta näkökulmaa opintoihinne. Olitteko tietoisesti valinneet olla kertomatta suoraan esim. nimikkotutkijanne ja hänen tutkimuksensa nimeä? Olisi ollut myös mukava tietää keitä te blogitekstin kirjoittajat olette 🙂 Kaiken kaikkiaan tekstinne oli hyvin jäsenneltyä, ja pidin erityisesti alun runosta, jonka lukeminen johdatteli hienosti aiheeseen.

    Petra / Ryhmä 15

  2. Napakka, hyvin tiivistetty ja selkeä teksti! Tekstiä oli helppo lähestyä ja lukea, ja aiheen ydin oli hyvin esitelty. Olisin tosin mielelläni lukenut tutkimuksesta vielä lisää, koska aihe on mielenkiintoinen ja tosiaan ajankohtainen meille fuksivuoden opeopiskelijoille. Väliotsikot jäsensivät tekstiä kivasti. Alun runo oli myös hauska johdatus aiheeseen, joka antoi vähän osviittaa tekstistä jo heti alkuun.

    Aino / Ryhmä 12

  3. Moikkis!
    Otsikko ja runo blogitekstin alussa kiinnitti huomion ja johdatteli aiheeseen kivasti! Itse blogiteksti oli selkeesti jäsennelty ja sitä oli kyllä mukava lukea. Myös oman lööpin avaaminen ja tutkijan esille nostaminen sekä hänen näkemyksistään kertominen teki tekstistänne ainakin itselle kutkuttavaa luettavaa! Plussaa myös lähteiden merkitsemisestä!

    T. Maini / Ryhmä 15

  4. Ytimekäs kokonaisuus! Aiemman kommentoijan lailla olisin ehkä myös kaivannut enemmän avausta itse tutkimukselle ja juuri teidän näkemyksiä/mielipiteitä aiheesta. Alun runo toimi hyvänä koukkuna, ja selkeä tekstin rakenne sekä useat kuvat pitivät lukijan kiinni tekstissä. Plussaa myös siitä, että muistitte mainita lähteet!

    Ryhmä 15/ Nette

  5. Selkeää ja hyvää kirjoittamista! Teksti oli jäsennelty hyvin erillisiin kappaleisiin, mikä teki lukemisesta mielekästä ja helppoa. Alun runo oli herättämässä heti mielenkiintoa lukea lisää. Pidin myös siitä, että pohditte tarkemmin lööppinne aihetta, vaikka se erosi tutkimuksesta. Pääsykokeet ovat kaikille tuttu aihe, joten ajatuksienne lukeminen oli kiinnostavaa.

    Vilma/Ryhmä 15

  6. Tosi miellyttävä teksti lukea! Mitä enemmän luki sitä enemmän asiasta kiinnostui. Kyseinen aihe kiinnosti paljon itseä ja pidin siitä, että avasitte oikeasti tätä ’pääsykoe’- asiaa. Ajatuksia heräsi luettaessa paljonkin ja tekstiä olisi voinut vielä viedä syvemmälle. Tekstistä välittyi upea kokemus nimikkotukijan kanssa, josta olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin!

  7. Mielenkiintoinen aihe, jota avasitte selkeästi ja mukaansatempaavalla tavalla. Teksti on aloitettu osuvasti ja sen jälkeen etenee loogisesti. Pohdinnat pääsykokeista olivat erityisen mielenkiintoisia. Jatkakaa samaan malliin!

    Jasmin/ryhmä 15

  8. Teksti oli mielestäni sopivan mittainen ja mielenkiinto säilyi loppuun saakka! Sitä oli myös helppo lukea. Alussa ollut runo herätti mielenkiinnon tekstiä kohtaan.
    Anniina ryhmä 14

  9. Erittäin kiinnostava aihe, sillä myös oman ryhmäni tutkimus käsitteli käyttöteoriaa! Pääsykoe-aiheeseen oli todella helppo samaistua. Tekstin perusteella saitte paljonkin irti keskustelusta nimikkotutkijanne kanssa!

    Anni/ryhmä 14

  10. Oi upea aloitus! Tekstistä huokui oma kiinnostuksenne pohtia aihetta, mikä teki tästä mukavaa luettavaa. Mielestäni oli hyvä valinta kirjoittaa pääsykokeisiin liittyen aiheesta, vaikka tutkimuksessanne ei suoraan siitä puhutukaan. Olemme miltei kaikki käyneet juuri sen läpi ja varmasti tahoillamme pohtineet sen sopivuutta tai sopimattomuutta tälle alalle – pohdintanne aiheesta teki tekstistä entistä omakohtaisemman!

    Eerika / Ryhmä 11

  11. Olipa kiva ja kepeä lukea. Teksti oli kivasti kirjoitettu ja aihe ihan älyttömän mielenkiintoinen, totta kai! Oli ihan loistavaa valita pääsykokeet aiheeksi, varmasti lisää lukioita tällä alustalla.Odotan jo seuraavaa blogianne.

  12. Aihe oli hyvin ajankohtainen käyttöteorioiden puolesta 🙂 pohdinta oli hyvää ja toitte mielestäni hyviä pointteja esille. Olisin mielelläni kuullut enemmänkin itse tutkimuksesta ja sen tuloksista sekä siitä mitä pohditte asiasta tutkijan kanssa. Ulkoasu oli siisti ja hyvin kirjoitettu. Hyvä kokonaisuus!

  13. Mukavan tiiviisti koottu kirjoitus tutkimuksesta. Oli myös hyvin ajankohtaista nostaa esiin pääsykokeet, jotka ovat muutoksen alla. Olisi ollut mukavaa lukea tekstissä vielä lisää tutkimuksenne sisällöstä ja miten tuloksia voisi huomioida esimerkiksi pääsykokeiden suunnittelussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *