Helsingin yliopisto
Julkaisuja ja opinnäytetöitä valmistui
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolla vuosi oli menestyksellinen sekä opetuksen että tutkimuksen suhteen. Osaston tutkijat julkaisivat yhteensä 45 kansainvälistä, vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, joissa käsiteltiin monipuolisesti eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä niiden hyvinvointiin liittyviä aiheita. Lisensiaatin tutkielmia valmistui osastollamme 25 ja kandidaatin tutkielmia neljä. Niiden lisäksi osastollamme on kuluneenakin vuotena suoritettu niin ammatillisia kuin akateemisiakin jatkotutkintoja. Näistä ELL Tytti Niemelä tutki väitöskirjassaan hyaluronihapon käyttöä hevosten nivelten hoidossa, ELL Soile Pakkanen väitteli hevosten rauhoitus- ja nukutusaineiden vaikutuksista, ja DVM Magdy Adamin väitöskirja käsitteli lampaiden rauhoitus- ja nukutusaineita. Kaikki oppiaineet saivat taas kursseistaan erittäin hyvää opiskelijapalautetta. Opiskelijoiden antama rakentava palaute tullaan huomioimaan kursseja kehitettäessä.
Marraskuussa osasto järjesti pohjoismaisen NOVA-verkoston rahoittaman kurssin, jonka aiheena oli kissojen ja koirien munuaisten ja virtsateiden sairaudet. Osa opetuksesta oli verkkoluentoja, joiden esiintyjät olivat Ruotsista Uppsalan yliopistosta sekä USA:sta Tuftin yliopistosta. Kurssi kokosi Viikkiin tutkijoita ja opiskelijoita Pohjoismaiden lisäksi myös Thaimaasta, Britanniasta, Virosta ja USA:sta.
Kansainvälisen NOVA-kurssin osallistujajoukkoa Viikissä. Kurssin vastuuhenkilö, ELL Emilia Gordin on oikealla.
Osaston henkilökunta on antanut panoksensa myös Eläinlääkäripäivien ja muiden täydennyskoulutustilaisuuksien järjestelyyn ja luentoihin, osallistunut eläinlääkäreiden jatkokoulutukseen muissakin maissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Virossa sekä kirjoittanut kappaleita kansainvälisiin oppikirjoihin. Lisäksi olemme esiintyneet koira- ja hevosalan messuilla sekä muissa yleisötilaisuuksissa.
Malleja kliinisen opetuksen tueksi
Myös klinikkaopetusta on kehitetty vuoden aikana, ja opetuksessa käytetään Yliopistollisen eläinsairaalan potilaiden lisäksi myös monenlaisia malleja. Helsingin yliopiston digiloikkarahoituksen ansiosta opiskelijoille saatiin virtuaalisia pieneläinkirurgian potilastapauksia Openlabyrinth-alustalle klinikkavuoden opetusta tukemaan. Sähköisen oppimateriaalin käytön laajentuminen huomioitiin positiivisena asiana myös eläinlääkärien koulutusta arvioineen kansainvälisen arviointiryhmän (EAEVE) raportissa, kun ryhmä vieraili syksyllä tiedekunnassamme. Hevosopetuksessa otettiin käyttöön oikean hevosen kokoinen pedagoginen malli, jonka avulla opiskelijat voivat harjoitella esimerkiksi vatsaontelon elinten tunnustelua peräsuolen kautta. Hevonen sai nimekseen ”Ritsku” hevoskirurgian emeritusprofessori Riitta-Mari Tulamon mukaan. Osasto haluaa kiittää ulkopuolisia rahoittajia, jotka mahdollistivat sen hankinnan.
Ritsku-hevonen kaimansa kanssa.
Rahoitus turvaa tutkimuksen etenemisen
Osaston tutkijoiden saamien lukuisten pienempien apurahojen lisäksi Orion Oy myönsi ELT Mohsen Hanifehille huomattavan rahoituksen tutkimukseen, joka selvittelee suolistomikrobiston muuttamisen vaikutuksia koiran suolistosairauden hoidossa. Osaston tutkijat ovat myös selvittäneet yhdessä Texasin yliopiston laboratorion kanssa paksusuolen mikrobiston merkitystä koiran kroonisessa suolistotulehduksessa ja kuvanneet ensimmäisinä maailmassa eroja terveiden ja sairaiden koirien välillä.
Dosentti Anna Hielm-Björkmanin johtamat projektit saivat apurahoja Svenska Kulturfondenilta. Hänen ryhmänsä tutkivat syy-yhteyksiä erityisesti koirien ravinnon ja sairauksien välillä sekä koirien erinomaisen hajuaistin hyödyntämistä ihmisten syöpien varhaisen vaiheen havaitsemiseen. Ryhmät tekevät tutkimusyhteistyötä myös alan yritysten kanssa.
Agrian ja Ruotsin Kennelliiton yhteinen tutkimusrahasto myönsi apurahoja FT Anna Boströmille ja ELL Anna-Mariam Kivirannalle. Boström tutkii muun muassa koiran lihaksistoon ja luustoon kohdistuvaa fyysistä kuormitusta agility-suoritusten aikana. Kivirannan tutkimusten aiheena on sulkeutumattomien aukileiden esiintyvyys chihuahuoilla ja niiden yhteys neuropaattisen kivun aiheuttamiin kliinisiin oireisiin sekä aivo-selkäydinnesteen virtauksen häiriöihin.
3D-tietokonetomografiakuva Chihuahua -koiran kallossa olevasta aukileesta.
Henkilöstön osalta erittäin positiivisia uutisia olivat uusien apulaisprofessorien nimittämiset. Ihmisen ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto Helsinki One Health valitsi toukokuussa ensimmäiseksi tenure track -apulaisprofessorikseen eläinlääketieteellisen neurologian kliinisen opettajan, dosentti Tarja Pääkkösen. Tehtävä on eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen. Sen painopistealueena on spontaanien koirien sairausmallien hyödyntäminen sekä ihmis- että eläinlääketieteessä. Pääkkönen on jatkanut tutkimuksiaan neurologian alalla ja aloittanut uuden laajan tutkimusprojektin, joka selvittää epilepsian merkkiaineita.
Vuoden lopulla eläinlääketieteellisen ja farmasian tiedekunnan yhteiseksi, Suomen ensimmäiseksi ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden tenure track -apulaisprofessoriksi nimitettiin FT Anna-Riia Holmström. Lääkitysturvallisuus tähtää lääkehoidon virheiden ja ”läheltä piti” -tilanteiden ehkäisemiseen tutkimalla niiden juurisyitä. Eläinlääkinnän alalla tällainen tutkimus on vielä aivan uutta, mutta suunnitelmissa on soveltaa ihmisten lääkitysturvallisuudessa käytettyjä menetelmiä myös eläinsairaalan potilastapauksiin.
ELT Liisa Lilja-Maula ja FT Heli Hyytiäinen jatkavat osastollamme tutkimuksiaan Suomen Akatemian kliinisen tutkijan osa-aikaisen rahoituksen turvin. Lilja-Maulan tutkimuksen kohteena on lyttykuonoisten koirien terveys, ja Hyytiäinen tutkii fysioterapeuttisten keinojen vaikutuksia lonkkanivelten dysplasiasta kärsivien koirien lonkkien löysyyteen ja sen liitännäissairauksiin. Käynnissä on myös useita muita eläinfysioterapian alaan liittyviä tutkimuksia.
Osastollemme saatiin kansainvälinen tuulahdus, kun DipECVDI Ruth Dennis vieraili diagnostisen kuvantamisen yksikössä osallistuen arjen toimintaan. Hän on eläinten magneettikuvantamisen maailmanlaajuisesti arvostettu asiantuntija. Vierailu mahdollisti keskustelun haastavista potilastapauksista ja rohkaisi laajentamaan eläinsairaalan korkeakenttämagneettilaitteen käyttöä entisestään. Tällaiset vierailut ovat erittäin arvokkaita myös eläinlääkärien jatkokoulutuksessa.
Tutkimustulokset vaikuttavat eläinten terveyteen
Osastollamme tehty uraauurtava soveltavan farmakologian tutkimus eteni todelliseen menestykseen: uusi lääkemolekyyli, vatinoksaani, osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi. Se vähensi eläinpotilaiden nukutuksissa useasti käytettyjen lääkeaineiden haitallisia sydän- ja verenkiertovaikutuksia. Vähäisemmät haitat lisäävät nukutusten turvallisuutta ja siten mahdollistavat entistä vaativampien operaatioiden tekemisen sairailla eläimillä. Osastolla toimivan tutkimusryhmän jäsenet on nimetty keksijöiksi kansainvälisessä patentissa, joka myönnettiin vatinoksaanille vuonna 2019. Toinen kansainvälinen patenttihakemus on vielä käsiteltävänä, ja sen odotetaan tulevan hyväksytyksi lähiaikoina. Helsingin yliopisto on myynyt mainittujen patenttien oikeudet Vetcare Oy:lle, suomalaiselle eläinlääkealan yritykselle, joka kaupallistaa lääkekeksinnön. Suunnitelmien mukaan keksimäämme innovaatioon perustuva uusi eläinlääke tulee myyntiin Yhdysvalloissa vuoden 2021 aikana. Se olisi ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalaisessa yliopistossa tehty eläinlääkekeksintö, joka kaupallistetaan kansainvälisesti. Vatinoksaani on tarkoitettu vain eläinlääkäreiden käyttöön.
Myös muut osastollamme tehdyt tutkimukset ovat johtaneet käytännön sovelluksiin. Esimerkiksi keuhkosairauksien tutkimusryhmän työn tuloksena Suomessa on alettu käyttää submaksimaalista rasitustestiä lyttykuonoisten koirien hengitystieterveyden arvioimiseen. Testiä on kehitetty yhteistyössä Suomen Kennelliiton kanssa, ja sen avulla pyritään sulkemaan huonot hengittäjät pois jalostuksesta. Ryhmän tutkimusten tavoitteena on edistää myös muiden koiran hengitystiesairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä pyrkiä vähentämään hengitysteistä aiheutuvia hyvinvointihaittoja.
Sydänsairauksienkin alalla tehtiin uusi löytö. ELT Maria Wiberg havaitsi, että nuorten, alle kolmevuotiaiden leonberginkoirien sydänperäiset äkkikuolemat liittyivät kammioperäisiin sydämen rytmihäiriöihin, jotka voidaan todeta vuorokauden kestävässä EKG-seurannassa. Sukupuuselvitysten perusteella voidaan epäillä, että alttius näille rytmihäiriöille on perinnöllistä.
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen on kasvava huoli yhteiskunnassamme, ja niiden esiintymistä suomalaisilla pieneläimillä ja hevosilla tutkitaan myös osastollamme. Kliinisen mikrobiologian laboratorio osallistui jälleen seura- ja harrastuseläinten mikrobilääkeresistenssiseurantaan ja oli mukana tekemässä Ruokaviraston FINRES-Vet 2018 -raporttia.
Muita osastolla käynnissä olevia tutkimusprojekteja
Osastollamme tehdään runsaasti muutakin pieneläinten ja hevosten sairauksiin ja terveyteen liittyvää tutkimusta. Esimerkiksi koirien nivelten sekä luuston sairauksia tutkitaan monesta näkökulmasta. Koirien nivelen sisäisten rustovaurioiden korjaamiseksi testataan Tampereen yliopistossa kehitettyä, kollageenista ja biohajoavasta muovista tehtyä tutkimusvalmistetta. Tutkimus tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston ortopedian tutkimusyksikön ja Askel Healthcare Oy kanssa. Tekesin rahoittamassa, Tampereen yliopiston kanssa tehtävässä yhteistyöprojektissa on tutkittu uudenlaisten helposti muotoiltavien luun kasvua edistävien biohajoavien komposiittimateriaalien soveltuvuutta luusiirteen korvaajana luupuutosalueiden täyttöön.
Myös koirien ruuansulatuskanavan maksan ja haiman krooniset sairaudet ovat osastomme tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi kobalamiinin (B12-vitamiini) päivittäisen syöttämisen vahvistettiin olevan yhtä tehokasta kuin sen antaminen viikoittain injektiona koirille, joilla on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus ja tämän vitamiinin puutos.
Luonnonvarakeskuksen ja Ypäjän Hevosopiston kanssa yhteistyössä kerättiin aineistoa sekä erilaisten kuivikkeiden vaikutuksista hevosen hengitysteiden terveyteen että hevosen energia-aineenvaihdunnan ja insuliinivasteiden vuosivaihtelusta. Näiden tutkimusten ensimmäisiä tuloksia on esitelty kongressissa. Hevosen kokemaa hammaskipua ja ravurien suuterveyttä koskevat tutkimukset herättivät paljon kansallista ja kansainvälistä huomiota. Hevossairaalan potilaita hyödynnettiin lisäksi paksusuolen hiekkakertymiin, sarveiskalvon sairauksiin, selkäkipuun ja vanhojen hevosten etuhammasmuutoksiin liittyvissä tutkimuksissa.
Suomen ainoa hevosten ”jalkamagneettilaite” on nyt ollut täysipainoisessa käytössä koko vuoden, ja sen avulla on saatu ontumadiagnostiikkaa parannettua sekä ratsuilla että ravureilla. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen esimerkiksi pitkään jatkuneissa, kavioon paikallistuneissa ontumissa on usein helpottanut sekä eläinlääkärin että omistajan päätöksentekoa. Laite soveltuu hyvin myös monenlaisten tutkimusten tekemiseen.
Osaava ja motivoitunut henkilökunta
Syksyllä tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella osaston henkilökunta pitää työtään erittäin mielenkiintoisena, mutta myös varsin kiireisenä. Vaikka opetuksen, tutkimuksen ja kliinisen työn sovittamista yhteen pidetäänkin usein vaativana, kuluneen vuoden aikana on taas onnistuttu saavuttamaan hienoja tuloksia kaikilla näillä osa-alueilla.
Marja Raekallio
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto