Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

Remontti alkoi!

Loppuvuonna 2019 oli juhlahetki, kun Saaren klinikan peruskorjaus aloitettiin. Ensin tehdään pieni uudisrakennusosa, mihin tullaan siirtämään pieneläinvastaanotto alkuvuonna 2020. Sen jälkeen menevät remonttiin muu klinikka ja sairaalaosasto, joiden toivotaan olevan valmiita loppuvuonna 2020. Remontissa saadaan klinikan toiminta tautisuojauksineen täyttämään nykyiset edellytykset.

Saaren klinikan remontti aloitettiin syksyllä 2019. Tuotantoeläin-sairaalan johtaja Juhani Taponen tutkii tyytyväisenä uudisrakennuksen pohjaa.

 

 

 


Monta uutta tutkimushanketta aloitettiin

Vuoden aikana osaston henkilöstö onnistui erinomaisesti saamaan merkittävän summan Makera-rahoitusta moneen hankkeeseen. Dosentti Laura Hännisen johdolla selvitetään sekä kliinisissä kenttäkokeissa että poroerotusolosuhteissa lääkitysvaihtoehtojen vaikutusta kastroitujen porojen hyvinvointiin Porojen kastrointikipu ja hyvinvointi –hankkeessa (PORKAT). Tavoite on myös tutkia suomalaisten poronhoitajien ja -eläinlääkärien käsityksiä poron kokemasta kivusta ja poron kivunhoidon merkityksestä. ELT Stefan Björkman puolestaan sai rahoituksen AutoPig-hankkeeseen (Automatic monitoring of the health of newborn piglets and sows during the first days of lactation), jonka tavoitteena on kehittää automatisoitu valvontamenetelmä emakoille ja porsaille synnytyksen ja alkuimetyksen ajaksi. Listalle pääsi vielä MIMI-hanke (Mikrobilääkkeet minimiin), jota vetää professori Mari Heinonen. Tämä hanke tutkii keinoja vähentää mikrobilääkkeiden käyttötarvetta sioilla ja on samalla tavoite kehittää sioille lajispesifistä probioottia tai probioottikombinaatiota.

Yllämainittujen lisäksi osaston henkilöstö on yhteistyökumppanina kryptosporidioosi-hankkeessa sekä paratuberkuloosin riskinhallintaprojektissa. Edellisenä vuonna alkaneet projektit lypsylehmien umpeenpanokäytänteistä, lypsylehmien sorkka-alueen ihotulehduksesta ja vasikoiden rauhoituksesta nupoutuksen yhteydessä ovat päässeet hyvään vauhtiin ja lähiaikoina niiden tuloksista aletaan odotella artikkeleja. Nämä Makera-rahoitukset ovat olleet merkittävän kokoisia. Niiden lisäksi osaston tutkijat ovat saaneet useita pieniä apurahoja hankkeisiinsa säätiöiltä ja teollisuudelta. Nämä rahoitukset ovat merkittävässä roolissa tutkimuksen kannalta, ja niiden avulla moni tekee useita julkaisuja.

Osastolta valmistui kaksi väitöskirjaa

Vuoden aikana väitöskirjansa saivat valmiiksi kaksi eläinlääkäriä. ELT Shah Hasan väitteli emakon ternimaidon laatuun ja määrän vaikuttavista tekijöistä otsikolla ”Challenges of hyper-prolificacy in the pig: colostrum and gut microbiota”. ELT Paula Bergmanin väitöskirjan nimi oli ”Sow removal in Finnish commercial herds: Epidemiological approaches” ja se käsitteli emakon tuotantokestävyyttä.

Osaston tutkimus on aktiivista ja tulosta tulee

Julkaisutoiminta on ollut aktiivista ja tulosta on syntynyt. Julkaisuja on tullut runsaasti hyvin monen eläinlajin tutkimustuloksina. On ilahduttavaa nähdä, kuinka laaja kirjo eläinlajeja on tutkimuksen kohteena osastollamme. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon, eläinten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen sekä lisääntymisen aloilla on julkaisuja saatu kansainvälisiin lehtiin naudoista, sioista, hevosista, siipikarjasta, poroista ja seuraeläimistä. Erityisen huomion sai mastiittiryhmän artikkeli Journal of Dairy Science -lehdessä. Ryhmän tieteellinen julkaisu oli päässyt siteeratuimman 100 julkaisun joukkoon vuoden 2016 alusta laskien.

Tutkimuksen arvioinnissa osaston panos sai hyvän arvion. Tutkimuksen määrä ja laatu ovat hyviä ja tapamme toimia yhteistyössä mainittiin erityisen myönteisesti. Arvioijat kiittelivät sitä, että osastolla eläinten hyvinvointitutkijat ja eläinten sairauksien ja tuotannon tutkijat tekevät tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä.

Lisäpanostusta tutkimukselle saatiin HOH-ohjelman puitteissa (Helsinki One Health), kun osastolle valittiin kaksi uutta tenure-track -tutkijaa: Märehtijöiden terveyttä ja sairautta tutkimusta tulee tekemään apulaisprofessori Heli Simojoki ja eläinten hyvinvointiin keskittyy apulaisprofessori Peter Krawczel. He molemmat toimivat puolittain meidän osastollamme ja puolittain maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, jonka myötä yhteistyö naapuritiedekunnan kanssa lisääntyy.

Aktiivista toimintaa

Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston henkilöstö kävi aktiivisesti ulkomailla ja kotimaassa esittelemässä tutkimustuloksiaan seminaareissa ja kongresseissa. Professorit ja kliiniset opettajat ovat pitäneet useita kutsuttuja luentoja ajankohtaisista aiheista. Mastiittiryhmä on ollut erityisen aktiivinen organisoidessaan pohjoismaista tutkijoiden yhteistyöverkostoa, joka sai rahoituksen NKJ:ltä (Nordic joint committee of agricultural and food research) toimintaansa vuosille 2018-21. Osaston professorit ovat olleet mukana kehittämässä kansainvälistä erikoistumiskoulutusta: Professori Olli Peltoniemi lisääntymisohjelmassa (ECAR; European College for Animal Reproduction), professori Mari Heinonen sikaryhmässä (ECPHM, European College for Porcine Health Management) ja dosentti Laura Hänninen hyvinvointiohjelmassa (ECAWBM,
European College of Animal Welfare and Behavioural Medicine). Kliininen opettaja Stefan Björkman järjesti kiinnostavan NOVA-kurssin: Reproductive health in a changing world – effects of environmental contamination and climate change. Kotimaisista seminaareista mainittakoon pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, Eläinten Terveys ry:n (ETT) 25-vuotisjuhlaseminaari, missä professori Päivä Rajala-Schultz piti kutsuttuna juhlaesitelmän. Näiden lisäksi osaston henkilökunta osallistui hyvin monen työryhmän tai organisaation toimintaan sekä tiedekunnassa että tiedekunnan ulkopuolella. Pidimme luentoja, osallistuimme webinaarien järjestämiseen, annoimme lausuntoja, osallistuimme yhteiskunnan kehittämiseen oman alamme asiantuntijoina.

Mastiittiryhmän yhteistyöverkoston kokouksessa Tuusulassa oli paljon pohjoismaisia osallistujia

Professori Päivi Rajala-Schultz piti juhlaesitelmän ETT:n 25-vuotisjuhlaseminaarissa. Kuvassa vasemmalta ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari, professori Päivi Rajala –Schultz, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja ETT:n hallituksen puheenjohtaja Juha Nousiainen.

Kunniamerkkejäkin saatiin

Itsenäisyyspäivän kunniaksi kuulimme, että Tasavallan Presidentti oli myöntänyt kahdelle osaston työntekijälle kunniamerkit. Professori Olli Peltoniemi vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin ja tutkimusteknikko Nina Viljanen puolestaan Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. On hienoa saada julkinen tunnustus hyvästä työstä, onnittelut vielä kerran!

Opetus arvioitiin ja oltiin tyytyväisiä

Osaston antamassa opetuksessa vuonna 2019 ei tehty juurikaan muutoksia. Edelleen sekä luentotyyppinen että kliinisen työn opetus saivat opiskelijoilta hyvät arviot. Opettajakunta osoitti jälleen hyvät taitonsa ja sitoutuneisuutensa opetukseen. Yhä enemmän mietitään tulevaisuutta ja sitä, mitä taitoja tulevaisuuden eläinlääkärit työssään tarvitsevat. Kliinisien taitojen opiskeluun tarvitaan aina eläviä eläimiä, siis oikeita potilaita. Mutta yhä enemmän on huomattu, että osa opetuksesta voidaan tehdä eläinmalleilla ja muiden teknisten apuvälineiden avulla. Esimerkiksi virtuaaliset tilakäynnit ovat nykypäivää opetuksessa. Nykytekniikka mahdollistaa niiden tekemisen erityiskameran avulla. 360-kamera luo erinomaiset mahdollisuudet näyttää opiskelijoille, millaista eläintiloissa on. He voivat ensin itsenäisesti luentojakson aikana tutustua 360-videoon ja sitten sen jälkeen tilakäynneillä on ehkä helpompaa havainnoida erilaisia asioita.

Jo muutamana vuonna on edistetty opiskelijoiden lisensiaattitöiden tekemistä yhteistyössä kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen sekä eläinlääketieteellisten biotieteiden osastojen kanssa organisoimalla opiskelijoille yhdessä tutkielmatyöpaja. ELT Suvi Taponen on ollut tässä KTO:n vastuuhenkilö. Vuosittain osaston opettajien ohjauksessa saa lisensiaattityönsä valmiiksi vajaa parikymmentä opiskelijaa.
Opetukseen liittyviä yksityiskohtia käytiin aktiivisesti läpi opetuksen arvioinnin yhteydessä. Säännöllisin välein tapahtuva arviointi on hyvä hetki miettiä itsekin, miten meillä asiat tehdään ja mihin pitäisi seuraavaksi panostaa. Joka tapauksessa opetuksemme arvioitiin hyväksi ja koko tiedekunta sai odotetun hyväksynnän jatkaa opetustaan.

Opettajien akatemian rahoitus mahdollisti monta asiaa

Dosentti Laura Hänninen sai opettajien akatemian huomionosoituksen ja siihen liittyi merkittävä rahasumma. Sen avulla osastolle hankittiin kirjallisuutta, osallistuttiin koulutuksiin ja panostettiin yhteisöllisyyden ylläpitoon. Suuri osa osaston ja tuotantoeläinsairaalan väkeä teki mukavan opintomatkan isolle vuohitilalle ja Kotkaan Merikeskus Vellamoon. Tuhannen lypsyvuohen tila hätkähdytti meistä montaa samoin kuin hienosti suunniteltu merikeskus.

Tuhannen lypsyvuohen tilalla riitti osaston henkilökunnalla ihmeteltävää. Samoin vuohilla, kun katselivat näitä vierailijoita.

Vuosi lopetettiin onnistuneesti pikkujouluilla myrskyisessä säässä Lahdessa: sateenvarjoja tarvittiin kulttuurikävelyllä erinomaisen oppaan johdolla. Maukas illallinen tuntui hienolta palkinnolta kävelymatkan jälkeen. Kokonaisuudessa osasto voi olla hyvin tyytyväinen vuoteen 2019.

Pikkujouluissa tutustuttiin Lahden nähtävyyksiin tuulessa ja tuiskussa

 

Mari Heinonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto