”Oppimisympäristön suunnitteleminen on monimutkaista ongelmanratkaisua”, kertoo meille opus nimeltä Online Learning*. Oppimisympäristön suunnittelemiseen ei ole olemassa mitään valmista polkua, vaan jokaisen on tallattava omansa. Työryhmämme tavoitteena on muokata toimiviksi havaituista digioppimisen menetelmistä filosofiaan sopivimmat, mutta kunnianhimoisena tavoitteena on myös kartoittaa mahdollisuuksia jonkin aivan uuden kehittämiseen.

Tavanomaisen kurssisuunnittelun periaatteet pitävät digikurssilla edelleen kutinsa, mutta mausteena sopassa ovat e-oppimisen omat periaatteet. Digioppimisessa suurimmat haasteet liittyvät aktivointiin ja vuorovaikutuksellisuuteen. Esimerkiksi pelkkä luentojen taltiointi ei riitä, sillä vaikka hyvä luennoitsija helposti livenä vangitsee yleisön mielenkiinnon pariksi tunniksi, harva jaksaa seurata samaa esitystä videolta. Princetonista (ks. aiempi kirjoitus) saimme esimerkiksi hyvän vinkin katkaista video lyhyillä kyselyillä, jotka pitävät katsojat hereillä. Näin oli toimittu huippufilosofi Peter Singerin massiivisella 35 000 hengen mooc-kurssilla.

Digitaalisten oppimateriaalien suunnittelu tapahtuu sykleissä, jotka lähtevät liikkeelle relevantin tiedon kartoittamisella.

Ensimmäisen kurssimme kohdeyleisö (avoimen yliopiston opiskelijat), ja sen keskeinen tietopohja (yliopislehtori Olli Loukolan etiikan johdantokurssi) ovat selvillä. Samoin tiedossa ovat kurssin keskeiset tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet: kurssipohjana toimii Moodle.

Niinpä pääsimme heti alkuvaiheessa pohtimaan kurssin pedagogisia malleja. Malliksi valitsimme digioppimisessa hyvin toimivan ongelmalähtöisen opiskelumallin, jossa lähdetään liikkeelle keskeisistä kysymyksistä tai probleemeista. Vastauksia ei jaeta heti alkuun, vaan opiskelijan edellytetään ensin pohtivan aiheita ja hankkivan niistä tietoa itse.

Aloitimme oman tiedonkeruun etsimällä kurssin tietosisältöön sopivia eettisiä probleemeita ja dilemmoja, ja kuluneella viikolla olemme sijoittaneet niitä valitsemaamme opetusmalliin.

Tulevassa maanantaipalaverissa arvioimme tuloksia, ja kartoitamme samalla, mitä tietoa jatkossa tarvitsemme. Näin suunnittelusykli alkaa jälleen alusta, mutta syvenee koko ajan. Pidämme lukijat kartalla!

*)Dabbagh, Nada & Bannan-Ritland, Brenda 2005: Online Learning – Concepts, Strategies, and Application. Pearson/Merril Prentice Hall.

Hei!

Olemme nyt touhunneet digiloikan parissa. Tällä hetkellä olemme saaneet rakenteellisen luonnoksen aikaan tulevasta kurssirakenteesta, ja opetussisällöt on päätetty. Aiomme lähteä esimerkkitapaukset edellä opettamaan etiikkaa, ja käyttää digitaalisia välineitä esimerkkitapausten esittämisessä. Keräämme nyt erilaisia eettisiä dilemmoja esimerkkitapauksiksi ja valikoimme niistä parhaat. Tämän jälkeen aiomme tutkia, millä digitaalisilla tavoilla nämä olisi paras esittää, esimerkkinä vaikkapa videot.

Olemme kartoittaneet myös erilaisia digitaalisen luokkahuoneen vaihtoehtoja. Tätä projektia ensisijaisesti hoitaa Dina Babushkina, joka on tutkinut yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa erilaisia digitaalisia ohjelmia. Ideana on avoimen yliopiston kurssia varten tehdä digitaalinen luokkahuone, jossa ihmiset voivat keskustella tekstin, äänen, ja mahdollisesti myös liikkuvan kuvan avulla. Kokeilimme läpi Adobe Connectin eräässä ohjaussessiossa, samoin kuin kartoitimme Skypen mahdollisuudet.

Soitimme myös Princetoniin Mona Fixdalille, joka on työskennellyt Peter Singerin filosofian verkkokurssien sisällöntuottajana ja suunnittelijana. Kysyimme heiltä digitaalisesta luokkahuoneesta ja video-opettamisesta, ja saimme vahvan suosituksen käyttää ohjelmaa Google Hangout, joka on (1) ilmainen (2) helppo käyttää ja (3) voi sisältää 10 ihmisen välisen nettikeskustelun äänen ja kuvan kanssa. Adobe Connect oli oman kokeilumme perusteella periaatteessa hyvä ja monipuolinen ohjelma sekä opettamiseen että keskusteluun samaan aikaan, mutta siinä ongelmaksi nousivat sekava käyttöliittymä sekä suurehko teknisten ongelmien mahdollisuus, sillä opiskelijat eivät välttämättä osaa käyttää ohjelmaa oikein ja hyvin ilman vahvaa ohjeistusta.

Olemme potkaisseet käyntiin myös sivuprojektina toimivan filosofian kirjoitusseminaarin filosofian sivuaineopiskelijoille, jossa ihmiset, jotka eivät välttämättä ole kirjoittaneet koskaan filosofisia esseitä, oppivat kirjoittamaan filosofiaa – ja ajattelemaan siinä ohessa filosofisesti. Tämän sivuprojektin suurin vetovastuu on ryhmämme Päiviö Omwamilla, ja ensimmäinen tapaaminen olikin jo, missä käytiin läpi sitä, millainen on filosofinen essee ja miten se tulisi kirjoittaa.

Ensi maanantaina on tarkoitus miettiä tarkemmin, mitä eettisiä dilemmoja käytämme kurssilla ja tämän jälkeen pohtia, miten tuotamme eettisten dilemmojen esittämisen.

8.1.2018

TERVETULOA DIGILOIKKAAN!

Digiloikkamme tavoitteena on luoda uusia innovatiivisia digitaalisen opettamisen muotoja, jotka opettavat filosofiassa tarpeellisia argumentaation ja johdonmukaisen ajattelun taitoja. Tuotamme keväällä 2018 pilotin avoimen yliopiston etiikan kurssille, ja syksyllä jatkamme tästä etiikan toisella kurssilla. Ideana on myös kerätä tälle sivustolle materiaalipankkia ja -ohjeita tänne sivustolle digiloikkaa koskien, joita voi käyttää muiden opettajien kouluttamiseen ja neuvomaan opettamisen digitalisoinnissa. Tämä blogi toimii myös eräänlaisena matkakertomuksena tässä digiloikassa.

Joulukuussa meillä oli alustavia tapaamisia suunnittelusta, mutta tänään 8.1.2018 suunnittelu alkoi toden teolla. Alla oli jo viime joulukuussa ollut vanhojen digiloikkaprojektien kick-off, missä oli kaikenlaisia digiopetusprojekteja videoista ja interaktiivisista virtuaaliympäristöistä virtual reality -kokemuksiin asti. Ryhmämme sai paljon ideoita palloittelulle näistä sekä muutaman kontaktin, johon aiomme tällä viikolla ottaa yhteyttä. Opimme myös yleisimmistä haasteista digiloikassa, kuten liian kunnianhimoiseen suunnitteluun liittyvästä kiireestä sekä opiskelijoiden toiveista, joita olivat joustavuus, selkeät ohjeet sekä interaktiivisuus. Tavoitteenamme onkin luoda interaktiivisia opettamisen muotoja, jotka opettavat opiskelijoita oikeasti ajattelemaan ja argumentoimaan.

Kartoitamme nyt aluksi erilaisia työskentelytapoja ja visioimme uusia opettamisen tapoja. Meidän täytyy löytää alustava suunta nopeasti, sillä pilottikurssi alkaa jo noin kahden kuukauden päästä. Lisäksi aiomme digitalisoida tulevien filosofiaa sivuaineena opiskelevien opettajien filosofisen kirjoitusseminaarin kurssia. Konsultoimme seminaarin vanhaa pitäjää myös tällä viikolla hyvistä sapluunoista tämän suhteen. Olemme järjestäneet jo kasan tapaamisia, joiden avulla keräämme tietoa, jotta voimme tämän tiedon valossa löytää paremmin tarkemman suunnitelmamme. Katsotaan, mitä kaikkea keksimme!