Viimeisiä viedään…

Aurinkoinen maisema vilisee silmissä vieläkin; junamatka kotoa Pyhäjärveltä takaisin Helsinkiin oli melko pitkä pääsiäisloman jälkeen. Kuitenkin kevään ja auringon ansiosta fiilikset ovat korkealle! Enää ei haittaa työläät fysiologian työraportit (kovinkaan paljoa ;> ) eikä neilikan tuoksuiset kemian laboratoriotunnit, niitä jaksaa vielä vähän aikaa. Koska viimeistä viikkoa viedään fuksivuodesta! Kemian laboratoriotunneilla olemme eristäneet neilikasta öljyä, tehneet banaanintuoksuista esteriä ja vaikka mitä muuta hienoa. Ei yliopistokaan aina ole vain luennoilla istumista, onneksi 🙂 Itse asiassa tämä kevät on ollut isolta osin labrakursseja, kivaa! Anatomian&fysiologian labrakurssilla olemme tehneet jos jonkinmoisia testiä toisillemme ja piirtäneet muun muassa maksa histologian leikkeestä. Asiat jäävät paremmin mieleen itse tekemällä, siksi labrakurssit ovat tervetullutta vaihtelua.

Myös Viikin isoimmat bileet, Laidunkauden avajaiset piristivät kummasti! Näitä bileitä odotettiin pitkään. Kaiken lisäksi olin itse niitä järjestämässä. Hommaa riitti, lomakkeiden täyttöä siellä ja täällä. Suunnitteluun meni yllättävän paljon aikaa, mutta kerran itse bileitä järjestäneenä osaa arvostaa erillä lailla pippaloita jatkossa. Bileet olivat ääärettömän hienot! Tunnelma oli mahtava, ihmiset iloisia ja bändi soitti yleisöä villitseviä kappaleita. Eli työnteko palkittiin monin kerroin ja sääkin suosi meitä! Näitä bileitä ei kannata missata ensi vuonnakaan…

Nyt vasta alkaa hahmottua, enää pari päivää fuksivuotta jäljellä! KAUHEAA! Tuntuu kuin vasta oli se eksynyt kelliläisfuksi (kotieläintieteen lukija = kelliläinen), joka ei tiennyt mistään mitään. Paljon on ehtinyt tapahtua viime kesästä, olen tavattu ihania ihmisiä ja nähnyt uusia paikkoja. Kuitenkin ihmettelen, mihin fuksivuosi hävisi? Ehkä meillä fukseilla oli vaan niin kivaa, ettei huomattu ajan kulkua 😉

Kesä meneekin maatilaharjoittelussa Pyhäjärvellä. Pääsen jatkamaan lypsyhommia ja toivottavasti tilan isäntä uskaltaa antaa traktorinkin käsiini… Mielenkiintoinen kesä siis tulossa! Kotieläintieteilijät suorittavat maatilaharjoittelun joko 1. tai 2. kesänä, itse suoritan sen kahdessa osassa. Ties vaikka uskaltaisi ulkomaille vuoden päästä, aika moni lähtee toukokuun alussa Suomea kauemmaksi harjoitteluun! Kesään kuuluu myös onneksi lomailua, koska koulua alkaa vasta syyskuussa.

Yksi isoimmista muutoksista elämässä on ollut tänne isoon kaupunkiin muutto. Mutta jopa tämä maalaisneito sopeutui Viikkiin (ja Helsinkiin)! Eli tulevat fuksit, ei pelkoa, täällä pärjää kaikki 🙂 Ongelmatilanteissa vaan hihasta nykimään, kyllä myö teitä autetaan!

 

Muutama kuva fuksivuodelta…

~”Kesäloma” terkuin Sanna-Kaisa~