Aurinko paistaa, ruoho alkaa vähitellen vihertää ja linnut laulavat. Kevään myötä olemme päässeet ensi kertaa kosketuksiin käytännön työhön vastasyntyneen varsan hoitokurssilla. Vertailevan eläintieteen kurssin myötä saamme pian tutustua ja käsitellä erilaisia eksoottisia eläimiä. Isoja tapahtumia on takana ja edessä ensimmäinen opiskelijavappu, jota jo innolla odotamme. Nyt ajattelin vähän tiivistää teille mitä mietteitä kevätlukukauden opinnoissa on herännyt ja samalla tsempata ja antaa vinkkejä tuleviin pääsykokeisiin.

Uskokaa pois, kun pääsette sisään, se on kaiken sen vaivan arvoista!

Kun vertaa viime syksyä nykyhetkeen ja sitä tiedon määrää mikä on tullut opittua joko hyvin tai ei niin hyvin, on ero valtava. Sitä vain tuntuu, että mikään ei jää päähän ja aikaa on aivan liian vähän, jotta oppisi kaiken tarvittavan. Täytyy vain pitää mielessä se, että onhan tässä opittu jo vaikka mitä ja että tietoa omaksutaan pikkuhiljaa. Tämä pätee varmasti kaikkiin muihinkin aloihin yliopistossa.

Nyt kun on päässyt kuuntelemaan muiden vuosikurssien opiskelijoita ja opettajien kertomia tilanteita eläinlääkärin työssä, alkaa pikkuhiljaa vähän ahdistamaan oma valmistuminen. Vaikka opintoja on vielä monta vuotta jäljellä, on tämä ensimmäinen vuosi vilissyt sen verran nopeaan silmissä, että tuntuu kuin kandivuosi olisi jo nurkan takana. Vaikka tietoa onkin omaksuttu oikein kunnolla ja tentit ovat menneet läpi, tuntuu oma tietotaito kuitenkin aivan riittämättömältä ja vaikealta soveltaa käytännön elämään, vaikka sitäkin harjoittelemme aina silloin tällöin koulussa omien Case-juttujen myötä.

 

Tietenkään ensimmäisen vuoden jälkeen ei kuulukaan olla varma omasta osaamisestaan, kun on vasta alkutaipaleella tällä oppimisen tiellä, mutta niin monet asiat, jotka on jo käsitelty tuntuvat painuneen unholaan tai jääneen ymmärtämättä perusteellisesti. Toivon vain kertauksen olevan opintojen äiti ja että asiat tulevat vielä niin monesti vastaan, että ne oppii muistamaan. Tässä pääsiäislomaa kotona viettäessäni olen saanut todeta, että ikävä fakta on, ettei aika vain riitä riittävään opiskeluun, vaikka kaikki on hyvin mielenkiintoista. Ja hyvin usein on niin uupunut fiilis, ettei ”ylimääräinen” opiskelu oikein motivoi. On ollut ihanaa lomalla vain laiskotella mutta samalla katsella luentotallenteita, jotka ovat jääneet rästiin kouluviikolta. Kun on taas levännyt olo eikä kiire mihinkään, oli todella mielenkiintoista vain kuunnella ja miettiä uusia asioita.

Pääsykoepäivän lähestyessä alkaa omatkin muistot tuosta vuoden takaisesta päivästä palata mieleen. Sitä saa kyllä olla kiitollinen miten kaikki tähdet olivat silloin kohdallaan. En kadehdi teitä yhtään, sen verran kova urakka on teillä vielä edessä ennen kuin saatte jättää fysiikan kaavat ja biologian nippelitiedot sikseen. Seuraavat viikot tulevat olemaan kriittisimpiä niin oman henkisen kuin fyysisenkin jaksamisen kannalta mutta varmasti tekin pystytte siihen kun minäkin pystyin!

Vinkkejä pääsykokeeseen

Ajattelin jakaa tänne vielä muutaman vinkin pääsykokeeseen liittyen ennen kuin on liian myöhäistä. Lähes kaikki näistä ovat päteviä riippumatta siitä, haetko lääkikseen tai et. Pian se on ohi, koittakaa vaan jaksaa vielä…

1. Kun pääsykokeeseen on enää viikko jäljellä, ala vähentää hiljalleen opiskelun määrää. Niin monta tuntia saa lukea, kuin on päiviä kokeeseen jäljellä. Ja viimeisenä päivänä ei enää YHTÄÄN! Tämä on tärkeää, sillä helposti sitä sortuu silloin viimeisenäkin päivänä lukemaan, mutta tästä usein on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä saatat huomata unohtaneesi vaikka ja mitä. Vaikka tosiasiassa se on se viime hetken paniikki mikä saa sinut unohtamaan asioita. Kun vielä stressaat huomista, saat itsellesi vain levottoman ja epävarman olotilan, mistä ei seuraa päivää ennen koetta kyllä mitään hyvää.

2. Varaa aikaa myös rentoutumiseen. Tämä on tietysti tärkeää koko opiskelun ajan mutta sen tärkeys painottuu erityisesti loppua kohden, kun paine kasvaa. Sitä mukaa kun vähennät lukemista, muista myös keksiä itsellesi mielekästä tekemistä. On se sitten liikuntaa, kavereiden kanssa hengailua tai vain sohvalla loikoilua. Viimeisenä päivänä kun unohdat koulukirjat tyystin, on hyvä tehdä jotain, joka saa sinut unohtamaan kokeen niin hyvin kuin mahdollista. Ei ehkä kuitenkaan kannata vetää kaikkein raskainta urheilusuoritusta, varsinkin jos se ei ole tavallista sinulle, sillä tämä saattaa vaikuttaa yöuniisi. Itse kävin hieronnassa, kun en ollut ikinä ollut ja se oli kyllä todella rentouttava kokemus.

3. Vaikkapa paria viikkoa ennen koetta tee mielessäsi ajatusleikki ja kuvittele itsesi pääsykoepäivään. Miten kuljet paikalle, mitä sinulla on mukana, millainen fiilis tilanteesta välittyy: stressaa, jännittää, liikaa ihmisiä… jos koko ajatus kokeesta hermostuttaa kokeile tätä myöhemmin uudelleen, kun olotila ei ole niin stressaantunut. Yritä ajatella itsesi hetkeen ja käydä se läpi perinpohjaisesti pitäen mielentilasi rauhoittuneena ja positiivisena. Tällöin kun koepäivä koittaa sinulla on vähän varmempi tunne itsestäsi ja tiedät mitä sinun pitää tehdä. Jos mahdollista, käy myös pääsykoerakennuksessa paikan päällä, jolloin paikka on sinulle jo valmiiksi vähän tuttu.

4. Muista ehdottomasti käydä vessassa ennen koetta ja katsoa peiliin ja sanoa itsellesi mielessäsi: (miksei vaikkapa ääneenkin jos kehtaa) ”MINÄ PYSTYN TÄHÄN!” Saat siitä itsellesi voimaa ja itsevarmuutta, jota muut voivat vain kadehtia kun kuljet sen voimin tyynen rauhallisena kokeeseen. Muista uskoa itseesi myös kokeen aikana äläkä anna vaikeiden kysymysten lamauttaa. Jos kysymykset tuntuvat vaikeilta, muista että ne ovat sitä myös muillekin.

5. Lue etukäteen hyvissä ajoin kaikki ohjeet koetilaisuutta koskien: oikeanlainen laskin, oikein peitetyt eväät, henkkarit mukana, koeajan päättymisen jälkeen ei kirjoiteta enää sanaakaan jne. jotta sinulla on varma olo koepäivänä myös siitä, että noudatat ohjeita.

6. Tarkista edellisenä päivänä ennen koetta, että sinulla on kaikki tarvittava varalaskinta myöten pakattuna jo valmiiksi, niin vältyt aamun paniikilta ja stressiltä. Muista myös syödä, jos vain pystyt, hyvä ja terveellinen aamiainen, jottei ainakaan nälkä ala kiusata sinua liian aikaisin kokeessa, vaikka eväät tietysti auttavat asiaan. Mitä vähemmän aikaa kuitenkin kulutat eväiden mässäämiseen, sitä enemmän aikaa sinulla on tehdä koetta, vaikka pienet paussit ja ruoka ovatkin ihan hyvä juttu.

7. Suunnittele ajoissa tekniikkasi ja ajankäyttösi kokeessa. Näin tiedät heti mitä tehdä kun kello käy. Näin vältyt kokeessa paniikilta, kun et ole päättänyt teetkö ensin monivalinnat, kannattaako aineistoa lukea, ensin helpot vai vaikeat kysymykset, kuinka paljon aikaa sinulla on yhteen kysymykseen… Uskon, että omassa sisäänpääsyssäni ratkaisevin tekijä oli hyvä ajankäyttö.

8. Motivaatio saattaa laskea ennen aikojaan ja tuntuu että haluaisi vain luovuttaa. Kannattaa tällöin pitää vähän pidempi tauko mitä yleensä olet pitänyt opiskelusta ja jollain tavalla muistuttaa itselleen, miksi opintopaikka on sinulle niin tärkeä. Yksi suurimmista motivaationi ylläpitäjistä oli Yle areenan Kandit sarja. Katsoin melkein joka ilta yhden jakson kandeja ja haaveilin itse pääseväni samoihin hommiin. Sitten kävin nukkumaan uutta intoa seuraavalle päivälle puhkuen. Toinen mainio sarja, joka löytyy areenasta, on Yliopistollinen eläinsairaala.

 

 

9. Niin ja tietysti, harjoitus tekee mestarin. Jos et ole vielä tehnyt aikaisempien vuosien pääsykokeita, niin ei hätää. Vielä ehdit tehdä esimerkiksi kaksi pääsykoetta. Pidä välissä viikko taukoa, äläkä tee kokeita ihan putkeen. Yritä tehdä olosuhteista myös mahdollisimman ”pääsykoemaiset” laittamalla kello käyntiin ja eväät pöydälle. Sulje puhelin, minimoi kaikki häiriötekijät ja varaa oikea koeaika pelkästään kokeen tekemiseen. Hyödynnä kokeessa myös aiemmin tekemääsi suunnitelmaa ja tee ennen koetta myös mahdollisia mielikuvaharjoituksia päivästä. Lopuksi laske pisteesi ja katso pisterajat. Jos lopputulos on kaukana siitä mitä ajattelit, älä anna sen masentaa, vaan ajattele että olet yhtä koetta lähempänä sisäänpääsyä. Tee koe viikon päästä uudestaan ja huomaat mahdollisesti korottaneesi pisteitä edelliskerrasta. Muista kuitenkin, että jokainen pääsykoe on erilainen ja koettelee erilaisia vahvuuksia, etkä voi tietää kysytäänkö tämän kevään kokeessa juuri sinun vahvuuksiasi. Tärkeintä tässä vaiheessa on olla luovuttamatta. Jos taas satuit pääsemään sisällekin tuloksillasi, suosittelen ettet tee enää toista pääsykoetta harjoituksena vaan kertaat mielessäsi mitä teit oikein ja pidät itsevarman fiiliksen yllä.

Noora Hohkurin dalmatialainen Rambo EKY:n kerhohuoneessa.

Tarun tekstistä voi lukea meidän kevään kursseista tarkemmin enkä siksi kerro niistä sen enempää. Mutta omasta opiskelusta voisin sen verran sanoa, että kyllä tähän yliopistoelämään on nyt viimein päässyt vähän paremmin kiinni ja vaikka aina ei kaikkea ehtisikään opiskella niin kyllä kaikesta aina jotenkin selviää. Vielä en ole joutunut uusimaan tenttejä, mutta niistäkin olen muilta kuullut, että kyllä ne sitten kertauksen kanssa menevät läpi. Ja vaikka useammankin kerran käy uusinnassa, ei se haittaa, kunhan vain lopulta saa kaikki tentit läpi. Pääasia että pystyy kuitenkin pysymään opinnoissa mukana eikä ns. putoa kokonaan kärryiltä, vaikka silloinkaan ei tapahdu mitään maailmanloppua ja opinnot käydään sitten vain vähän pidemmän kaavan kautta. Suomessa onneksi ei meitä kukaan täältä yliopistolta heitä pois ellemme sitä itse varta vasten tahdo.

Hiljalleen minäkin siis alan ottaa opintoni rennommin ja oppia asioita siinä sivussa vähän paremmin.

Toivottavasti vinkeistä oli teille apua pääsykokeeseen ja muistakaa vain pitää pää kylmänä. Kokeen on tarkoituskin testata paineensietokykyä. Nyt pitää vielä jaksaa puristaa itsestä kaikki irti niin ei tarvitse jälkeenpäin katua, miksei tullut tehtyä enemmän.

Oikein ihanaa pääsiäistä ja muistakaa syödä paljon suklaamunia!