Month: February 2020

Kuudennen kurssikerran alkuun pääsimme ulkoilemaan ja keräämään itse aineistoa. Keräsimme aineistoa valitsemistamme kohteista Epicollect5-sovelluksen avulla. Pieni keskiviikkoaamun ulkoilutuokio sekä aineiston kerääminen olivat oikein mukavaa vaihtelua pelkälle GIS-luokassa istumiselle. Ulkoillessa teimme myös havainnon tämän vuoden ”talvesta” (lue: pitkittyneestä syksystä), helmikuussa on niin lämmin ilma, että ulkoillessa voisi pärjätä jopa ilman takkia.

Ulkoilun jälkeen palasimme takaisin erittäin tunnelmalliseen GIS-luokkaan ja aloimme käsittelemään keräämäämme aineistoa. Interpoloinnin avulla tuotimme aineistosta erilaisia karttoja. Itse tein kartan (kuva 1) siitä, kuinka miellyttäviä kohteet ovat visuaalisesti. Sininen väri ja numero 5 ovat miellyttävimpiä kohteita. Vastaavasti mitä punaisempi väri ja pienempi numero, niin sitä vähemmän miellyttävä kohde on visuaalisesti.

Kuva 1. Itse keräämästämme aineistosta laadittu kartta.

En ole viimeistellyt karttaa kunnolla, mutta siitä erottaa melko hyvin kohteet, jotka ovat visuaalisesti enemmän tai vähemmän miellyttäviä. Vähiten miellyttäviä kohteita ovat autoteiden läheisyydessä ja lisäksi Itä-Pasila erottuu kartalta. Tosin kyseisen alueen kohdalla kartta hieman hämää, sillä oranssialue jatkuu melko pitkälle, koska alueelta on vain muutama havaintopiste. Kuten Mikko Kangasmaa ja Elias Hirvikoski blogeissaan mainitsevat kartan tuottamisessa erityisen hienoa oli saada konkreettisia tuloksia omasta keräämästämme aineistosta.

Kurssikerran varsinaisena tehtävä oli tuottaa karttoja valitsemistaan hasardeista. Aineistoihin oli tuttuun tapaan linkki Moodlessa, joten sen etsiminen ei tuottanut hankaluuksia. Päätin itse tehdä kartat maanjäristyksistä. Itse karttojen luonti sujui melko vaivatta. CSV-tiedostojen muokkaaminen sopiviksi oli myös helppo operaatio sen jälkeen, kun se oli kerran tunnilla käyty läpi.

Ensimmäinen kartta (kuva 2) kuvaa yli 6 magnitudin maanjäristyksiä ja toinen (kuva 3) yli 8 magnitudin. Kuten kartoista huomaa, maanjäristyksiä tapahtuu runsaasti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Toinen asia, jonka kartoista huomaa on se, että en ole vieläkään oppinut viimeistelemään karttoja kunnolla. Kartoissa on pieniä visuaalisia eroavaisuuksia, jotka häiritsevät ainakin itseäni. Pohjoisnuolet ovat kartoissa esitetty erivärisiniä ja lisäksi kuvan 3 kartassa maanjäristyksiä kuvaavat pisteet ovat eri värisiä toiseen karttaan verrattuna. Maanjäristykset osuvat melko tarkasti yhteen alueiden (kuva 4) kanssa, joilla järistykset ovat todennäköisimpiä.

Kuva 2. Yli 6 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.

Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.

Kuva 4. Maanjäristysten riskialueita kuvaava kartta. (lähde: https://peda.net/p/simo.veistola/k/lukio/ge-uusi-1/mjt/teht%C3%A4v%C3%A4t2/teht%C3%A4v%C3%A4t/pmrjktoo)

Opetuksessa laatimiani karttoja voisi hyödyntää maanjäristyksistä opettaessa. Niiden avulla ei toki saa mitään kovin yksityiskohtaista tietoa maanjäristysten sijaintikohdista tai tietoa yksittäisistä järistyksistä. Karttojen avulla voisi kuitenkin havainnoida yleisempiä paikkoja, joissa järistyksiä tapahtuu. Janina Vikman oli tehnyt blogissaan hyvän havainnon siitä, että tulivuoritietokannassa kaikki tulivuoret eivät sijaitse oikeassa kohdassa. Myös maanjäristysten sijainti tekemilläni kartoilla voi siis olla virheellistä alkuperäisen aineiston virheiden vuoksi.

Selaillessani internetiä satuin törmäämään täysin vahingossa lisäosaan, jonka pystyy asentamaan QGIS:siin. Lisäosa on nimeltään Globe Builder, sen avulla voi luoda maapallon ja esimerkiksi lisätä haluamaansa dataa näkyviin maapallolle. Kokeilin aikani kuluksi ladata lisäosan QGIS:siin ja luoda maanjäristyksiä kuvaavan kartan kyseisen lisäosan avulla. Lisäosan lisääminen QGIS:siin onnistui melko helposti nettisivujen ohjeiden mukaisesti. Maanjäristystietokannan lisääminen onnistui myös samaan tapaan kuin muillekin kartoille. Kuvassa 5 näkyy melko nopeasti lisäosan avulla tehty kartta. Kartta itsessään voisi olla esimerkiksi hieman tarkemmin rajattu, mutta sen laatiminen oli hyvä kokeilu siitä, kuinka lisäosien tuominen QGIS:siin tapahtuu.

Kuva 5. Yli 7 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.

Kuudes kurssikerta oli kokonaisuudessaan oikein mukava. Kurssikerran karttojen laatiminen sujui lähes ilman minkäänlaisia ongelmia. Kuten aiemmin mainitsin, karttojen viimeistelyssä olisi kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa. Viimeisellä kurssikerralla riittää kuitenkin varmasti haasteita, sillä tehtävänämme on tuottaa itse kartta valitsemastamme aiheesta. Viimeistä kurssikertaa siis odotellessa.

Kuva 6. Loppukevennys.

Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/eliashir/

Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Vikman, J. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/

Pedanet, kuvan 4 maanjäristysten riskialueet -kartta. Luettu 23.2.2020.
https://peda.net/p/simo.veistola/k/lukio/ge-uusi-1/mjt/teht%C3%A4v%C3%A4t2/teht%C3%A4v%C3%A4t/pmrjktoo

GitHub, GlobeBuilder. Luettu 23.2.2020
https://github.com/GispoCoding/GlobeBuilder

Olin viidennellä kurssikerralla poissa kokoonpanosta kuumeen vuoksi. Tämän valitettavan poissaolon vuoksi viidettä kurssikertaa ei voi laskea otteluun QGIS:siä vastaan, en tosin tiedä onko tämä minun vai ohjelman voitto. Poissaolon takia minun tuli itse tutustua kurssikerran aiheisiin kotona, onneksi Moodlesta löytyi jälleen hyvät ohjeet ja selitykset tehtävien tekemiselle.

Aluksi QGIS:siin tuli avata tiedostoja Vantaan väestöstä, asutuksesta, lentokentistä sekä juna-asemista. Tehtävä tuli aloittaa piirtämällä lentokentän kiitoradat. Kiitoratojen piirtäminen oli helppo operaatio, sillä olimme jo harjoitelleet piirtämistä aiemmin. Kiitoratojen piirtämisen jälkeen niiden ympärille tuli bufferoida kohteita. Bufferointi oli uusi toiminto, mutta myös sen käyttäminen onnistui ihan hyvin. Tein samantapaisia harjoituksia myöhemmin myös juna-asemien kohdalla.

Bufferointi on hyvä ja selkeä keino selvittää erilaisten kohteiden vaikutusalueita. Toiminnon seurauksena on helppo tulkita haluamansa asiat kartasta. Bufferointi oli hyvä keino selvittää halutut asiat kurssikerran harjoitusten tehtävissä. Pihla Haapalo on keksinyt blogissaan myös muita mielenkiintoisia asioita, joihin bufferointia voisi hyödyntää. Esimerkiksi hän on maininnut kauppakeskuksen asiakaskunnan selvittämisen.

Käytettyjä toimintoja harjoituksissa olivat muun muassa Join attributes by location, select by location ja select by value. Kuten Mikko Kangasmaakin on kirjoittanut blogissaan, varsinkin select by location -toiminnon käytön tärkeyden huomasi tehtävissä. Toiminnon avulla on helppo rajata tietoa aineistosta. Toiminnosta oli hyötyä esimerkiksi lentokentän meluvyöhykkeiden valitsemisessa.

Harjoituksia tehdessä koin samankaltaisia tuntemuksia, kuin Riina Hiltula. Olen itsekin aiemmin lähinnä tehnyt harjoituksia ajattelematta yhtään sen enempää sitä, mitä olen itse tekemässä. Kun miettii tarkemmin, että miksi tietyssä kohdassa tulee käyttää tiettyä toimintoa, niin toiminnon käytön todennäköisesti oppii paremmin. Harjoitusten tekeminen on myös mielekkäämpää, jos niiden jälkeenkin muistaa edes muutaman toiminnon tarkoituksen. Ehkä tunnilta poissaolo vaikutti siis myönteisesti oppimiseeni, sen vuoksi minun tuli syventyä vielä normaaliakin tarkemmin harjoituksiin.

Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, jotta QGIS:sin käyttö kehittyisi. Näin viiden kurssikerran jälkeen tuntuu tosin jo siltä, että olen hieman oppinutkin jotain. Ohjelman peruskäyttö sujuu jo aiempaa paremmin ja aivan jokaisen helpoimman vaiheen tekemistä ei tarvitse enää miettiä yhtä paljoa. Tosin varsinkin virheitä tehdessä putoaa ajoittain vielä pahastikin ohjelman kelkasta. Tällöin tulee aina etsittyä kuumeisesti tunnettua undo -toimintoa, kunnes muistaa, ettei QGIS hyväksy virheitä ja koko toiminto on jätetty rannalle ohjelmasta. Matkaa GIS-velhouden saavuttamiseen on siis vielä erittäin paljon, vaikka joidenkin toimintojen käyttö sujuu jo hieman sujuvammin.

Viidennen kurssikerran blogipostaus ei sisällä yhtään karttaa, mutta alla olevasta taulukosta (taulukko 1) näkee vastauksia harjoitusten kysymyksiin. Karttojen puute johtuu Matti Katajiston tapaan osittain laiskuudesta (kyseisessä blogissa on sentään useampikin kartta, joten epäilen väitettä laiskuudesta) sillä sekä ennakkoharjoituksiin että itse oikeisiin harjoituksiin meni melko runsaasti aikaa, kun tutustuin ensin niihin itse kotona. Karttojen puutteen taustalla on myös QGIS:sin omat virheet sekä myös oma osaamattomuuteni. En onnistunut tekemään (ainakaan visuaalisesti edes tyydyttävää) karttaa, joten ajattelin jättää kartat kokonaan väliin. Kenties tulevista blogipostauksista löytyy karttoja, niitä odotellessa.

Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastauksia.

Lähteet:
Haapalo, P. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/

Hiltula, R. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/hiltular/

Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Katajisto, M. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme erilasiin rasteri- ja pistemuotoisiin aineistoihin. Tämä blogipostaus on jo valmiiksi melko myöhässä (olen tästä pahoillani huimalle lukijakunnalleni, joka on varmasti odottanut tätä blogipostausta jo kauan), joten en tällä kertaa sen tarkemmin erittele kaikkia tunnilla tekemiämme työvaiheita. Tunnin alussa latasimme vanhaan tuttuun tapaan aineiston Moodlesta. Aineiston avulla harjoittelimme ruudukon sekä datan lisäämistä tietokantaan. Alkupuolen tunnista käytimme ruututeemakartan laatimiseen, johon tarvitsimme mainitsemiani toimenpiteitä.