Otsikko enteilee melko hyvin seuraavista tapahtumista tässä blogissa. Paljon on saatu aikaa seitsemän kurssikerran aikana. Nyt annankin tarvittavan lepotuokion blogille ja päästän opettajan tarkastelemaan omia suorituksia joita on liitetty tähän blogiin. Kiitokset kurssiopettajallemme Artulle hyvästä tutoroinnista, kurssi on ollut monipuolinen kokemus helppoine ja vaikene hetkineen. Katsastelun iloa – tämä blogi on sinetöity katsasteltavaksi!
Oisko se nyt niiku siinä? – Viimeisiä QGis-päivittelyjä ja yleistä ynnäilyä
Tervehdys tasapuolisesti kaikille jotka ovat seurailleet blogia (jos teitä on vielä jäljellä tässä vaihetta kurssia). Seitsemäs kerta todella sitten koitti lopultakin ja kurssiväsymys alkaa painamaan mieltä. Tuntuu melko uskomattomalta että tammikuun tuimasta pimeydestä on päädytty valkenevaan alkukevääseen vaikka tämänhetkisen sään puolesta sitä ei niin uskoisikaan. Alussa se niin tuntui pitkältä ajalta bloggailla kaiken tämän aikaan mutta pitää myöntää että kyllähän tämä tässä meni yllättävän nopeasti.
Mitäs sitten touhuiltiinkaan tällä seitsemännellä kerralla? Uhkapelimaailmasta tutulta retoriikalla tätä kertaa voisi luonnehtia eräänlaiseksi jokeriksi – opettajamme Arttu kun oli sitä mieltä että meidän on korkea aika hallita QGisiä sen vertaa että pystymme ihan itse haalimaan aineistoa esiteltäväksi. Tarkoituksenmukaista olisi julkaista sitten karttaesitys sen aineiston pohjalta minkä on sattunut haalimaan käsiinsä. Myönnän hihkaiseeni kuultuani että vihdoinkin luovuudelle annettaisiin tilaa mutta pian tämä innonpuuska muuttuikin toivottomuudeksi siitä mitä nyt sitten oikeastaan tekisi – tähän mennessä kaikki oli annettu valmiiksi muotinmukaisesti ja nyt olisi siis haalittava itselleen jonkinlainen aineisto.
Aikani murehdittua päätin ensi alkajaisiksi löytää kartta-aineiston johon visualisoida lopputulosta – pientä haastetta lisätäkseni päädyin etsimään vapaasti käytettävissä olevaa pohjakarttaa Suomesta, koska tiesin kuitenkin että Suomesta löytyisi itselleni sitä kaikista mielenkiintoisinta aineistoa lähdin mitä tahansa sitten tekemään. Aluksi tuntuikin että kyseessä olisi mahdottomuus mutta aikansa netin syövereitä kaiveltua alkoi tarttumaan tarvittavaa aineistoa. Lopulta päädyinkin latailemaan eräältä ulkomaiselta nettisivustolta vapaasti kouluprojektien parissa käytettävää maakuntakarttaa josta kyllä löytyi tiettyjä heikkouksia. Gadm.org -nimiseltä sivustolta löytyi nimittäin varsin kelpo pohjakartta myöhemmille räpellyksille joita alkaisi tekemään maakuntajaon pohjalta. Joitakin heikkouksiakin aineistossa on: 1) se ei ole aivan tuoreinta hallinnollisten rajojen aineistoa ja näin ollen muutamat hallinnolliset rajat ovat ehtineet muuttua sitten aineistolle ajankohtaisesta tilanteesta. 2) Lisäksi Päijät-Hämeen maakunta on viipaloitu varsin käsittämättömästi kolmeen osaan ikään kuin ne olisivat omia alueitansa. Myös Uudenmaan maakunta voidaa löytää tähän tyyliin jaettuna kahtia mutta toisin kuin Päijät-Hämeen tapauksessa tämän jaon takana on ollut aikaisempi hallinnollinene jako Uuteenmaahan ja Itä-Uuteenmaahan. 3) Lisäksi aineisto ei ole ehkä kaikista tarkinta mahdollista aineistoa mutta tämä pystyttäneen antamaan anteeksi kun koko maata koskevissa karttaesityksissä ei pikku yksityiskohtaisuuksia muutenkaan näkyisi. Lähemmässä tarkastelussa epätarkkuus voidaan kuitenkin nähdä melko helposti.
Jaarittelua voisi jatkaa pitempääkin mutta tässä vaiheessa on hyvä jakaa linkki kyseiseen aineistoon. Se on vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin projekteihin jota omani varsin hyvin koulutyönä edustaa. Jos on tarvetta Suomen hallinnollisille rajoille pystyy niitä löytämään kaikilla hallinnollisilla tasoillta tästä aineistosta: (http://biogeo.ucdavis.edu/data/gadm2.8/gdb/FIN_adm_gdb.zip). Ollos hyvä!
Kun kartta oli saatu tulille olikin aika fiksailla merkittävimpiä virheitä. Aivan aluksi Päijät-Häme oli saatava yhdeksi kokonaisuudeksi – Afrikka-tehtävän taustoilta (kolmas päiväkirjamerkintä valottanee tätä enemmän) tämä kuitenkin hoitui helposti vanhaa verestäen. Sama piti tehdä myös Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle sillä Itä-Uusimaa lakkasi olemasta nyt joitakin vuosia takaperin. Kun kriittisimmät asiat oli saatu korjattua oli aineisto on melko käyttökelpoinen tähän hetkeen muutamia pikku yksityiskohtia lukuunottamatta jotka voitaneen antaa anteeksi kroosisesta aikapulasta johtuen – tarkkasilmäisimmät kyllä tietävät mitä tarkoitan. Koska kartta olisi ollut varsin tylsä sellaisenaan hain edellisiltä kurssikerroilta tuttuja vektoriaineistoja piristämään kartan ulkoasua – kaikki kartassa näkyvät vesistöt ovat näitten kertojen antia. Tämän jälkeen aloin hakemaan erilaisista lähteistä itselleni mielenkiintoista aineistoa. Aikani haettua löysin Tilastokeskuksen tietokannoista väestöllistä ainestoa mielenkiintoisissa määrin ja päätinkin tehdä tämänkertaisen karttani väestöennusteesta vuodelle 2023. Koska tehtävänantona oli laatia kartta tai karttasarja, jossa esitetään vähintään kaksi muuttujaa, ajattelin että olisi kiva tutkia luontaisen väestönlisäyksen osuutta kaikesta väestönlisäyksestä maakuntatasoilla. Ja tässä on nyt alla itse lopputulos tästä selvittelystä:
Kartasta (Kuva 1) näkyy melko selkeästi värikoodauksella maakuntien tilanne ennusteessa kun tarkastelussa on luontaisen väestölisäyksen osuus kaikesta väestölisäyksestä, joka sisältää syntyvien ja kuolevien ihmisten lisäksi alueelle muuttavat ja sieltä lähtevät ihmiset. Miinusarvoiset luvut taas ilmaisevat negatiivista väestönkasvua. Prosenttiluvun taustalta löytyvä kaava on siis muotoa:
(elävänä syntyneet+kuolleet)/((elävä syntyneet+kuolleet)+(tulomuutto-lähtömuutto))=luontaisen väestölisäyksen prosentuaalinen osuus kaikesta väestölisäyksestä
Kieltämättä jotkin luvuista näyttävät hurjan suurilta – sääliksi käy esimerkiksi Pohjois-Savoa jossa kokonaisväestötappion suuruusluokka näkyy selvästi saadussa suhdeluvussa. Monin paikoin sydän-Suomessa miinusarvoiset suhdeluvut ovatkin yleinen näky väestöennusteessa vuodelle 2023. Hieman yllättäen myös Varsinais-Suomessakin on mollivoittoinen tilanne – ei heti uskoisikaan tälläistä yleensä hyvinvoivista rannikkoalueista (vääräleuat voivatkin aloittaa vitsailun Turusta, hehheh). Etelässä, kaakossa, idässä, pohjoisessa ja lännessä tilanne vaikuttaakin jokseekin positiivisemmalta.
Joka tapauksessa olen tyytyväinen tekemääni karttaan: visuaalisesti se on miellyttävää katsottavaa kaikkine tietoineen. Erityisesti maakuntakohtaiset luvut ovat hyvä lisäys karttaesitykseen ja pidän tätä oivallusta kartan osalta eräänä parhaimpana osana. Pohjakarttaan lisätyt vesistöalueet tuovat mukavaa visuaalista tunnelmaa karttaesitykseen. Lisäksi kaikki tarvettavat omainaisuudet karttaselitteestä karttakompanssiin on onnistuneesti liitetty kartan yhteyteen. Voisiko tästä nyt jotain enemmänkin vielä sanoa?
Kun pakollinen osuus tämänkertaisesta tehtävänannosta oli saatu tehtyä tuli minulle lopulta mieleen toinenkin idea jonka toteuttaminen tuntui varsin kutsuvalta idealta. Lentokoneista ja lentokoneista yleisestikin kiinnostuneena ajattelin että varmaan Finavialla on jotain kivoja taulukoita visualisoitavaksi. Pian löytyikin varsin mukava taulukko (https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Passengers%20by%20Airport-fi_0.pdf) Finavian lentokenttien matkustajaliikenteestä lentokentittäin vuonna 2017. Haaste kutsui niin mukaansa tempaisevalta että pyöräytin viikonloppuna vapaa-aikaa löytäneenä toisenkin kartan samaan pohjakarttaan perustuen. Koska halusin ilmaista lentomatkustajaliikennettä maakuntatasolla muodostui pieneksi lisähaasteeksi lentokenttien lentokenttäpohjaiset matkustajaluvut jotka piti järjestellä taulukko-ohjelmassa siten, että kaikkien saman maakunnan lentokenttien matkustajat muodostivat oman yhteenynnätyn maakuntapohjaisen sarakkeen. Monelta osin tämä hoitui helposti sillä useimmissa tapauksissa maakunnista löytyi vain yksi kansallisen tai kansainvälisen lentoliikenteen lentokenttä. Kuitenkin esimerkiksi Lapissa tilanne oli sellainen että alueelta löytyi neljä tai useampikin lentokenttä joitten tietoja jouduin ynnäilemään keskenään selvittääkseni maakuntapohjaisia lukuja. Ynnäilyt sujuivat tarkistuslaskutoimituksia myöten hyvin ja valmista karttaa saatiin lopulta tulille:
Tästä kartasta (kuva 2) voidaan siis nyt nähdä prosentuaalinen osuus kaikista lentomatkustajista maakunnittain. Vähääkään väestöllisistä tekijöistä perillä olevalle ei lienekkään suuri yllätys miksi Uusimaa koreilee kärjessä 83 prosentin osuudella lentoliikenteen matkustajista – EFHK:ssa eli tuttuvallisemmin Helsinki-Vantaassa on imuvoimaa ihan jo siksi että se sijaitsee pääkaupungin kupeessa. Helsinki-Vantaalta on kattavimmat reititykset kohteisiin ympäri maailmaa joten ihan jo siksi lienee itsestäänselvyys miksi prosenttiluku onkin niin korkea. Muutoin Uudellamaalla ei olekkaan lentokenttiä jotka olisivat samantyyppisesti imemässä lentomatkustajaliikennettä. Ero seuraavaan on hurja: jos Uusimaa imee 83 prosenttia kaikista lentomatkustajista imee Lappi vain 5,5 prosenttia. Muuta maata korkeampi prosenttiluku selittyy Lapin turismilla ja ihan jo sillä että etäisyys alkaa olemaa kotimaan etäisyyksissä sen verran suuri että lentäminen tuntuukin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Tämä jälkimmäinen syy pätee myös Pohjois-Pohjanmaan osalta porskuttaessaan Lapin perässä 4,45 prosentin osuudella. Loput maakunnat joutuvatkin tyytymään vain jämäosiin lentomatkustajista, ja muutamien maakuntien osalta jopa lentoliikenteen olemassaolemattomuuteenkin. Alhaisia lukuja selittää varmaan lentämisen kalleus kotimaan sisällä – aikoinaan muistan tarkastaneeni Finnairin sivuilta Helsingin ja Jyväskylän välisen menopaluun maksaneen 110 euroa! Tämä on melko suolainen hinta ottaen huomioon että esimerkiksi jo junallakin pääsee puoleen hintaan taittamaan tämänkin välin, puhumattakaan Onnibussin kaltaisista varttisatasen hintatarjouksista. Lisäksi maankuntien välisille lennoille ei ole yksinkertaisesti niin paljoa kysyntää että sitä kannattaisi ylläpitää laajamittaisesti, yleensä kaikki liikenne on maakunnista Helsinkiin tai jopa ulkomaille muttei kuitenkaan maakuntien välillä. Nämä faktat huomioon ottaen valmiiksi saatu kartta näyttääkin varsin realistiselta kuvaukselta matkustajaliikenteestä siivillä. Tämäkin kartta on varsin onnistunut tekele ja siihen pätee monet huomiot joita jo mainitsen väestölisäykseen liittyvän kartan yhteydessä. Ytimekkäästi siis todeten: kelpo kartta ilman suuria moitteita.
Otsikkoon viittailen voisikin tässä kohtaa kirjoitusta pohtimaan että olisikohan se nyt tässä. Että höpinät on höpisty ja blogia laitettaisiin teloille. En tosiaan tiedä onko tämä viimeinen blogikirjoitus – saattaa olla että lisäilen myöhemmin jonkunlaista sisältöä tämän kirjoituksen jälkeen. Mitä se sitten on saa aika näyttää – periaatteessa olen avoin ihan minkäläisen sisällön julkaisemiseen hyvän maun rajoissa. Tätä on ollut ihan kiva kirjoittaa nämä viikot vaikka bloggaaminen ja karttojen säätäminen viekin melko paljon aikaa. Jatko jätettäköön avoimeksi – katsotaan mihin elämäntilanne johdattaa tämän blogin kanssa!
Jos haluatte muuten käydä vilkaisemassa minkälaisia muitakin karttoja on laadittu seitsemännellä kerralla niin esimerkiksi Marita Selinin blogissa on varsin hyvää vertailupohjaa sille mitä tässä blogiss on esitelty. Marita selittää varsin loistavasti karttansa valmistumisprosessia josta saa jonkunlaista hajua minkälaista vaivaa karttojen eteen on nähtävä:, monet vaiheet ovat tuttuja myös itselleni; https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/02/26/seitsemas-kurssikerta/
Erityismaininta annettakoon vielä Kim-Henrikin erinomaiselle postaukselle toisenlaisesta karttaprosessista joka kannattaa käydä vilkaisemassa – ihastelinkin jo itse Kim-Henrikin aikaansaannoksia ja kartanvalmistusprosessia! https://blogs.helsinki.fi/helanne/2018/02/27/harjoituskerta-7-viimeista-viedaan/
Viitattu:
Global Administrative Areas, QGis-pohjakarttapaketti kouluprojekteihin; http://biogeo.ucdavis.edu/data/gadm2.8/gdb/FIN_adm_gdb.zip, luettu 5.3.
Tilastokeskus StatFin-tilastotietokanta, Väestöennustetilastot 2023, oikeilla muuttujilla ladattavissa osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/statfin_vaenn_pxt_004.px/table/tableViewLayout2/?rxid=7bea91d3-1bf7-4e7a-9489-9f8c42e8fc91, luettu 5.3.
Finavia Passengers 2017 PDF-taulukko, taulukointi matkustajista Finavian lentokentillä vuonna 2017; https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Passengers%20by%20Airport-fi_0.pdf, luettu 5.3.
Marita Selin, Seitsemäs kurssikerta; https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/02/26/seitsemas-kurssikerta/, luettu 5.3.
Kim-Erik Helanne, Harjoituskerta 7 – Viimeistä viedään; https://blogs.helsinki.fi/helanne/2018/02/27/harjoituskerta-7-viimeista-viedaan/, luettu 5.3.
Mielipiteitä Kumpulan kunnailta ja QGisin käyntiä kuudetta kertaa
Hei vain kaikille siellä jotka edelleen seurailevat tämän opintoblogin etenemistä! Kuudes kerta on käsillä ja jotain pitäisi saada kerrottua siitä joten eiköhän aleta taas hommiin ja kertailla millaisissa merkeissä sitä onkaan oltu viimeisimmällä kurssikerralla.
Tosiaan kuten jo viime blogitekstissäni jo vihjailinkin niin heti aivan aluksi kurssiopettajamme Arttu passitti koko konkkaronkan ulkoilmaan reippailemaan! Tehtävänä oli kerätä dataa epicollect5 -nimisellä kännykkäsovelluksella tämänkertaista tehtävää varten. Reilun tunnin ajanhan sitä jaksoikin sompailla ympäri Kumpulaa, harmi vain että päiväksi sattui tulemaan varsin kirpakas pakkaspäivä mikä rajoitti datankeruun mielekkyyttä. Urhoollisimmat kurssilaiset ehtivät aina Viikin kampukselle asti, mutta omalta osalta rajoitin datankeruuta lähiympäristöön varsinkin kun siinä sen ympärillä oli niin mainiosti mielipiteenarvoisia kohteita. Puhde alkoikin kääntymään yöllisen pimeän puolelle kun kierros oli saatu lopulta tehdyksi. Luokkahuoneeseen saavuttuamme tutkailimme sitten tekemäämme ja keräämäämme paikan turvallisuuden ja miellekkyyden data-aineistoa. Pienen visualisointiharjoituksen jälkeen (josta minulla ei ole kuitenkaan valitettavasti kuva-aineistoa, voi surkeutta!) aloimmekin miettimään yhdessä tapoja joilla voisi kerätä vastaavankaltaista mielipideaineistoa kotikoneelta käsin jos säätyyppi sattuisikin olemaan sellainen ettei vastaavan kaltainen kävelykierros kaupungilla säästä johtuen innostaisikaan arvioimaan paikan ominaisuuksia siellä fyysisesti vieraillen. Kurssiopettajamme Arttu oli mainiosti ideoinut että tälläisissä tilanteissahan oivana työkaluna toimivat Google Mapsin Street View -näkymät.
Tässä kohdin menikin mukava pieni hetki Googlen API keyn hankkimiseksi mutta ohjeita tunnollisesti seuraamalla QGisiin sai kyllä lisättyä Street View -katunäkymän joilla pystyi tarkkailemaan maisemaa Googlen katukuvien avustuksella. Street Viewistä tuttu oranssi reippailijaukkeli ilmestyi pienen taistelun jälkeen QGisin valikkoon ja pääsimme tekemään kaupallisuusasteen arviota “streetviewätyn” kaupungin keskustan kaduille arviointiasteikolla 1-5. Valitsin alueekseni Temppeliaukion kirkon korttelit Etu-Töölöstä josta löytyi tehtävää varten ties mitä mukavaa kivijalkaliikettä kaupallisuuasteen arvioimiseen. Pisteitten merkitseminen ja kaupallisuuasteen arvioiminen katukuvaan onnistuikin oikein mainiosti aina prosessia huipentavaa interpolointia myöten yliopistokampuksella luokassa – omalta osaltani kävi kuitenkin niin kurjasti etten myöhemmin sitten kotona omalla ajalla ja omalla koneella pystynyt enää toistamaan harjoitusta QGisissä ilmenevien pikkuongelmien johdosta. Kotona harjoituksen toistaminen tuntui kaatuvan nimenomaan interpolointiin – tietämättömien iloksi Meri Suppulan blogissa on muuten varsin ytimekkäästi kiteytetty mitä se semmoinen interpolointi oikeen on, käykääpä lukemassa se täältä (https://blogs.helsinki.fi/merisupp/2018/02/23/6-kurssikerta-mielenkiintoista-hasardidataa/). Mutuillen siitä voisi lyhyesti todeta että interpoloinnissa luodaan uusia arvoja vanhojen tunnettujen arvojen väliltä. Monta tuntia ottaneista yrityksistä huolimatta interpoloinnin myötä syntyvää karttaa ei kuitenkaan koskaan ilmestynyt kotona merkitsemieni pisteitten taakse. Jos joku osaa auttaa ongelman ratkaisemisessa niin olen mielelläni kuulolla asian tiimoilta – tuntuu vähän erikoiselta että sama toiminto toimii kyllä luokassa muttei enää koulussa!
Tunnilla tehtyjen harjoitusten jälkeen olikin aika siirtyä uusien aineistojen pariin. Saamamme ohjeistuksen mukaisesti oli meidän määrä tuottaa erilaisia karttoja kurssiaineiston ja -ohjeistuksen pohjalta. Tarkoituksena olisi tehdä alunperin kolme mutta opettajamme Artun sallimana yksi tai useampi, karttaa hasardeista joita varten oli annettu loistavia datankeruusivustoja ja maailmankartta johon saisi noita data-paketteja visualisoitua. Lisäksi vielä neuvottiin että lopputuloksen tulisi olla havainnollinen ja opetuksellinen. Esimerkkinä hyvästä lopputuloksesta voitanee pitää tätä vaatimattoman kuvahaun jälkeen löytynyttä esimerkkiä maailman tulivuorista. Jotain tällaista pitäisi siis varmaan saada aikaan: 
(lähde: https://www.tes.com/lessons/xnUurYTGYroIzA/plate-tectonics)
Tuumasta toimeen! Vaikka tuossa on nyt esimerkkinä tulivuorikartta niin aloin sen pohjalta muotoilemaan hyvää karttaesitystä maanjäristyksistä ennen kuin tulivuoret pääsisivät vuoroon. Ensimmäiseksi kartaksi aloin muotoilemaan maanjäristyskarttaa maailmalla esiintyneistä yli 6.0 magnitudin maanjäristyksistä, osittain siksi että tämän kartan kokoaminen alkoi jo luokassa. Aikaväliksi tapahtuneille maanjäristyksille valikoitui vuodet 2004-2017 koska vuodessa 2004 nyt oli vain jotain särmää mikä sai sen valitsemaan aikaisimmaksi vuodeksi. Maanjäristystietoahan saa kätevästi visualisointiin esimerkiksi tältä muuan sivustolta: http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html
Ja komia karttahan siitä tulikin. Kartta osoittaa selkeästi tunnettuja maanjäristyksiä väriskaalan avustuksella. Kartasta voikin melko hyvin hahmotella joitakin litosfäärilaattojen reunoja vaikka täydellisyyteen se ei pääsekkään. Mielestäni kartta on ihan onnistunut, kuvaten selkeästi suurimpia yli 6.0 magnitudin maanjäristyksiä. Tälläisenään kartta on mielestäni melko hyvin sovellettavissa opetukseen kun halutaan tarkastella vain maanjäristyksiä ja niitten voimakkuutta. Esitys jää kuitenkin ehkä kaipaamaan litosfäärilaattojen saumakohtia joihin maanjäritykset useinmiten liittyvät. Karttaselitteen maanjäristysasteikko on saatu jaettua järkevän kokoiseksi, vaikka tasa tai puolilukuihin perustuvat magnitudiluvut voisivatkin toimia paremmin muistettavuuden kannalta. Pääpiirteittäin kartta ajaa kuitenkin asiaansa varsin mallikelpoisesti.
Jatkaen ensimmäisen kartan siivittämällä tiellä jatkoin hasardikarttojen väsäämistä. Aineistoksi valikoitui tulivuorien purkaukset joka onkin luonteva jatke seismologian alustamalla tiellä. Data-aineistoa tulivuorten purkauksien visualisointiin saa muun muuassa täältä: https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5
Tämä karttaesitys on edelleen osa onnistuneitten karttojen kaartia, joskin heikkouksena voitaisiin pitää sitä ettei väriskaalan oranssit sävyt erotu toisistaan kunnolla. Tälle en kuitenkaan löytänyt mitään keinoa jotta asiaa saisi jokseenkin järkevästi korjattua. Kartta kuitenkin havainnoillistaa mainiosti mielenkiintoisia tulivuorivyöhykkeitä joita harjaantunut silmä voikin jo hahmotella mukailevan joiltain osiltaan maanjäristyskarttaesityksen pisteitä. Tästä kartasta käy ilmi hyvin myös niin sanotut kuumat spotit jonka johdosta esimerkiksi Havaijin saariryhmä tulee ansaitusti esitytetyksi vulkaanisesti aktiivisena alueena. Tämä esitys toiminee perustasoisesti vulkanismista opetettaessa – kaikki tarvittavat peruselementit on koottu hyvin yhteen tässä kartassa. Tuskin se nyt kovin epäymmärrettäväkään voi olla!
Lopulta päädyin hakemaan netistä lisätietoa ja mahdollista lisäaineistoa edellä olevien karttojen seuraksi. Minua edelleen harmitti litosfäärilaattojen uupuminen karttaesityksistä joten tein kaikkeni löytääkseni aineistoa näitten tärkeäksi kokemieni rajojen esittämiseen. Pienen googlailun päätteeksi päädyinkin löytämään varsin hyvätasoista tavaraa näistä rajoista tämän sivuston kautta (https://nordpil.com/resources/tectonic-plates-gis-data/) jossa olikin tarjolla verrattain vapaasti käytettävissä olevaa laattatektoniikkagrafikkaa muitten esitysten tueksi. Tästä innostuneena teinkin lopulta aiemmat karttaesitykset kokoavan esityksen johon on merkattu myös litosfäärilaattojen reunat. Näin ollen palat niin sanotusti loksahtelivat paikoilleen ja kaipaamani rajat saatiin vihdoinkin visualisoitua.
Lopultakin! Litosfäärilaatat on vihdoin näkyvissä. Jotta kartan aikahaarukalle saataisiin edes jotain tolkkua olen pyrkinyt saamaan hasardeja jotka ovat tapahtuneet jokseenkin samalla aikavälillä, rajoittaen näin tulivuorenpurkaukset vuodesta 1964 eteenpäin purkautuneisiin. Olisihan se nyt vähän hölmöä jos tulivuorenpurkauksia näkyisi usemman sadan vuoden ajalta mutta maanjäristyksistä on visualisoitu vain viimeisimmät 13 vuotta. Nyt tapahtumat on saatu rajattua edes jotenkuten tähän päivään! Rajauksen tuomana etuna huomasin että jättäessäni näkyviin vain tuoreimmat tulivuorenpurkaukset on karttaesitys paljon selkeämpi. Näin ollen punaiset pisteet erottuvat karttataustasta todella hyvin. Sen sijaan maanjäristykset joutuivat tyytyvään väriskaalanvaihtoon jotta karttatausta litosfäärilaattoineen tulisi paremmin esille. Toki harmaan eri sävytkin toimivat magditudies visualisoimiseen joskin antaa kenties turhan ankeita vivahteita kartan värimaailmaan. Joka tapauksessa erottuvuus on kuitenkin kaikista tärkeintä – nyt kartasta voi löytää selkeästi tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja laattojen saumat yhdellä kertaa! Voisi jopa todeta että tämä on kenties paras kaikista tehdyistä karttaesityksistä jota käyttäisin opetuksessa – se yksinkertaisesti summaa niin hienosti monet asiat kerralla yhteen!
Oijoi, alkaisikohan se olemaan nyt siinä? Monta tuntiahan tätä on nyt kasattu yhteen joten eiköhän ole taas aika laitella pillejä pussiin. Blogi palailee nyt ainakin vielä kerran QGisin maailmaan seuraavalla kerralla josta kehkeytyneekin kirjoittelusaagamme päätösosa – noh, katsotaan mitä nyt tehdään sitten myöhemmin. Toivon kaikille mukavaa viikkoa ja jaksamista omien touhujensa parissa.
Lähteet ja viittaukset:
Meri Suppula, 6. kurssikerta – Mielenkiintoista hasardidataa, https://blogs.helsinki.fi/merisupp/2018/02/23/6-kurssikerta-mielenkiintoista-hasardidataa/, luettu 26.2.2018
North California Earthquake Center Data Center, ANSS Composite Catalog Search https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5, luettu 19.2.2018
National Centers of Environmental Information – Volcano Location Database Search (tulivuoridata) http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html, luettu 26.2.2018
Litosfäärilaatat QGisiin: https://nordpil.com/resources/tectonic-plates-gis-data/, luettu 26.2.2018
Kuvahaussa löytynyt esimerkkikartta maailman tulivuorista: https://www.tes.com/lessons/xnUurYTGYroIzA/plate-tectonics, luettu 26.2.2018