Byrokratialla ja hallinnon hitaudella on sittenkin puolensa

 Suomalaiset valittelevat usein virkamieskoneiston hitautta ja byrokratian rattaissa jumittamista. Lainsäädäntö ja tarkat säännökset kuitenkin luovat pohjan sille, että Suomessa eläminen on varmaa ja turvallista.

Suomi nimittäin loistaa Maailmanpankin vertailussa sen suhteen, missä on helpointa yrittää. (http://www.doingbusiness.org/rankings) Suomi on tutkimuksen mukaan maailman 11. paras maa pyörittää bisnestä. Tutkimuksessa on huomioitu esimerkiksi verotus, rajamuodollisuudet, luoton saannin helppous ja sähköverkon kattavuus. Suomalaisen yhteiskunnan valttikortteja ovat korruption vähyys ja hallinnon läpinäkyvyys (Joo, kansainvälisessä vertailussa suomalainen päätöksenteko ja virkamiesten toiminta on luotettavaa, läpinäkyvää ja korruptio on minimaalista).

Ensimmäiseksi listalla ovat kiilanneet Singapore ja Hongkong – Singaporen ehdoton valtti on alhainen verotus, mikä houkuttelee kansainvälisiä yrityksiä. Yrittäminen on Singaporessa myös juridisessa mielessä helppoa ja yleinen mielipideilmasto suhtautuu yrittäjyyteen arvostaen. Hongkong taas on hallinnollisesti Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, mutta globaalisti katsottuna itsenäinen ja vapaa markkinatalousalue, joka tunnetaan veroparatiisina. Suomi taas on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka ensisijaiset preferenssit ovat jossain muualla kuin kansainvälisten suuryhtiöiden houkuttelussa.. Sinänsä Suomen sijoitus on siis suhteellisen korkea, kun kilpakumppaneina kerran on veroparatiiseja ja erityishallintoalueita.

Yrityksen perustamisen helppoudessa Suomi ei kuitenkaan pärjää. Suomen sijoitus on pudonnut kymmenen pykälää sitten viime vertailun… Ilmeisesti tässä se byrokratian rautainen verkko hidastaa ja hankaloittaa toimimista hiukan.

Listan hännillä on afrikkalaisia valtioita. Tähän kuitenkin on mahdollisesti luvassa muutosta tulevina vuosina. Stereotypiset mielikuvat Afrikasta – köyhyys, korruptio, nälänhädät ja kurjuus – kannattaakin korjata. Kehittymättömät olosuhteet tarkoittavat toisaalta köyhyyttä, toisaalta lukemattomia mahdollisuuksia innovoida ja luoda uutta. Maanosalla ja sen asukkailla on potentiaalia. Ensi viikolla järjestettävä Think Africa -week pyrkiikin avaamaan Afrikan mahdollisuuksia ja korjaamaan vääristyneitä käsityksiä maanosasta ja sen ihmisistä sekä bisneselämästä. “Sustainable business” ei ole vain korkealentoista idealismia, vaan konkreettista toimintaa, jossa hyvän- ja hynänteko integroituvat.

Otaniemestä Meilahteen ja takaisin

..eli mitä siitä syntyy, kun yliopistorajoja rikotaan ja pakkaa sekoitetaan aivan häikäilemättömästi!

Tiedekunta- ja yliopistorajoja ylittävä BMI Innovation Project on neljän tiedekuntajärjestön innovatiivinen yhteistyörupeama. Kolmeviikkoisen projektin aikana neljästä eri ainejärjestöstä kerätyt opiskelijaryhmät ottavat ratkaistavakseen jonkin yhteistyöyrityksen tarjoaman haasteen. Mukana on lääketieteen opiskelijoita Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopiston informaatioverkostojen, bioinformaatioteknologian sekä tuotantotalouden opiskelijoita.

Idea yhteistyörupeamaan syntyi kahden kaverin tarpeesta ”tehdä jotain pientä yhdessä”. Toinen näistä kaveruksista, projektin puuhamies Kristian Taipale on 23-vuotias lääketieteen ja kauppatieteen opiskelija. Aktiivinen ainejärjestötoiminta ja kokemus tapahtumien järjestämisestä ajoivat etsimään vastapainoa opintoihin projektitouhuista. Aluksi tarkoituksena oli järjestää bileet, mutta homma lähtikin vähän lapasesta. Lääketieteen ylioppilas ja informaatioverkostoja opiskeleva aaltolainen päätyivätkin yhdistämään voimansa ammatillisessa mielessä ja järjestämään teekkari- ja lääkäriosaamista sekä yliopisto- ja yritysmaailmaa yhdistävän projektin.

BMI Innovation Projectin perusideana on tuoda yhteen lääkisläiset ja teekkarit käytännön työskentelyn merkeissä. Käytännön työskentely tapahtuu tiimeissä, jotka ratkovat yritysten heille antamiaan projekteja. Yhtenä tausta-agendana on kasvattaa ymmärrystä eri ammattiryhmiä kohtaan. Opiskellessa on liian helppo jumiutua hengaamaan ainoastaan omassa tiedekuntakuplassaan. Tällöin vuorovaikutus eri ammattiryhmien välillä jää syntymättä. Teekkarit ja lääkärit tekevät surullisen vähän yhteistyötä keskenään, vaikka kummallakin alalla olisi runsaasti annettavaa toiselle. Yhdistämällä teknistä ja lääketieteellistä osaamista ja erilaisia näkökulmia syntyy paljon enemmän ideoita kuin tarkastelemalla ongelmia ainoastaan yhdestä aspektista – tämä huomattiin jo viimevuotisen projektin aikana.

Tämän vuoden BMI Innovation Projectiin oli helppoa saada mukaan yhteistyökumppaniyrityksiä, sillä viime vuonna mukaan lähteneet firmat tarjosivat innokkaasti projekteja tänäkin vuonna. BMI Innovation Projectin keissit ovat yritysten itse suunnittelemia. Tämä hyödyttää yrityksiä ja toisaalta opiskelijatkin kokevatkin sen mielekkääksi ja motivoivaksi. Viimevuotiset yhteistyöyritykset olivat tyytyväisiä opiskelijoiden aikaansaannoksiin ja ottivat tiimien ratkaisuja osaksi liiketoimintaansa. Esimerkiksi projekti, jossa pyrittiin lisäämään yläasteikäisten kiinnostusta terveyskasvatukseen synnytti vision terveellisiin elämäntapoihin perehdyttävästä pelistä. Lääketietokeskuksen kanssa rakennettiin nettipalvelu paikkaamaan puhelinpalvelun valuvikoja. Opiskelijat tuottavat siis käyttökelpoisia ratkaisuja yritysten ongelmiin. Tämän vuoden BMI Innovation Projectissa on luvassa esimerkiksi pään 3D-kuvantamiseen liittyvä tehtävä. Kyseisessä Planmegan tarjoamassa haasteessa lääketieteellinen ja tekninen osaaminen nivoutuvat selkeästi yhteen – teekkarit osaavat tarkastella kuvantamislaitteiden teknologista pohjaa, kun taas lääkärit osaavat arvioida käyttäjänäkökulmaa.

DSC_4141

Työskentelylauantai Think Companylla

Kristian kehuu poikkitieteellisen, yliopistorajoja ylittävän yhteistyön toimivuutta. Sitä paitsi lääkäri- ja teekkariopiskelijat ovat hänen mukaansa loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Lääkärit tosin aliarvioivat helposti omaa osaamistaan – kuulostaa ylipäätään yliopistolaisille tyypilliseltä ongelmalta. Omia taitoja pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Niiden arvo tajutaan vasta ryhmätyötilanteessa. Teekkarit taas tarttuvat haasteisiin ”kyllä me tähän pystytään!” -asenteella. Toimintakulttuurit kuitenkin ovat hyvin samankaltaisia molemmilla aloilla. Kristian nostaakin esille sen, että olisi mielenkiintoista lähteä laajentamaan projektia erilaisemmalle porukalle. Mikään ei rajoita rikkomasta tiedekuntarajoja vieläkin radikaalimmin. Esimerkiksi teologi-lääkäri-valtsika-teekkari -yhteistyöllä voitaisiin löytää huimia ratkaisuja moniulotteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samalla opittaisiin ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Ja ”loppujen lopuksi opiskelijat ovat tosi fiksuja ja hyviä tekemään, kunhan vain ryhtyvät toimeen!”,
kuten Kristian toteaa.

BMI Innovation Project on osallistujille kolmiviikkoinen puristus. Aikaakin se vie – tämä on karsinut jonkin verran lääkisopiskelijoiden osallistumista. Varsinkin viimeiset illat (ja yöt) vierähtävät intensiivisen työskentelyn parissa. Projektin aikataulut on pyritty järjestämään lääkisopiskelijoiden ehdoilla, sillä kyseisen tiedekunnan akateeminen vapaus on yksi rajatuimmista. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain hyvästä aikatauluttamisesta, kuten Kristian toteaa.

Kristian tosin kahta vaativaa tutkintoa tekevänä ja BMI Innovation Projectin järjestäjänä onkin ehkä yli-inhimillisen tehokas ja taitava ajankäyttäjä. Projektin järjestäminen nimittäin vie aikaa vielä osallistumistakin enemmän. Tapahtuman järjestämisestä saatu kokemus kuitenkin palkitsee, vaikkei se Kristianin lääkisopintoja juuri hyödytäkään. Projektin järkkäily tuo lähinnä vastapainoa opintoihin – yhteistyötä yliopiston kanssa ja esimerkiksi opintopisteiden saamista projektista on harkittu. Palkitsevinta kuitenkin on uusiin ihmisiin tutustuminen ja oman maailmankuvan avartuminen. BMI Innovation Projectin avulla on lisäksi viety lääketieteelliseen tiedekuntaan hiukan uudenlaista asenneilmapiiriä, minkä Kristian nostaakin yhdeksi projektin tärkeimmistä tavoitteista.

BMI Innovation Projectin yhtenä päämääränä on hyödyttää kaikkia osallistujia, niin yrityksiä kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat saavat projektin aikana käytännön työkokokemusta. Ja sen lisäksi, että yritykset ovat ottaneet opiskelijoiden ideoita osaksi liiketoimintaansa, myös projektiin osallistuneet ovat onnistuneet ujuttautumaan yrityksien palkkalistoille. Tavoitteena on tehdä projektista jokavuotinen perinne ja mahdollisesti laajentaa osallistujakuntaa – tänä vuonna mukana on teekkareiden ja lääkäreiden lisäksi yksi farmaseutti. Yhtenä visiona on, että tämänkaltaiseen aktiviteettiin osallistumisen jälkeen opiskelijalla olisi vain pieni askel siihen, että tämä alkaisi tehdä täysin omaa juttuaan. Kristian nostaakin esille sen, että olisi hienoa murtaa lääkisläisten ennakkoluuloja yrittäjyydestä. ”Ei meillä ole mitään annettavaa yritysmaailmaan” ja ”ei koske meitä” -tyyliset ajatukset rikotaankin BMI Innovation Projectissa. Yhtenä haaveena olisi myös nähdä, että jokin tiimi jatkaisi yhteistyötä projektin jälkeenkin.

Jollei olisi mukana järjestämässä tapahtumaa, ”kyllä mä lähtisin tähän mukaan!” Kristian toteaa lopuksi. ”Varsinkin olisi siistiä, jos jotain vastaavaa tulisi vielä laajemmallakin pohjalla! Perusidea on todettu toimivaksi ja tällaisia projekteja olisi mahtavaa nähdä muuallakin. Kaikilla on jotain annettavaa.
DSC_4143

Kristian myös nostaa esille ThinkCompanyn roolin tällaisen toiminnan edistämisessä. Jo pelkkä tilan olemassaolo edistää poikkitieteellistä ja uudenlaista ajattelua sekä toimintaa – esimerkiksi BMI Innovation Project jalkautui Vuorikadulle syyskuun lopulla työskentelylauantain merkeissä. Projektin aikaansaannokset esitellään 12.10. messutapahtumassa Design Factorylla. Jos kiinnostaa nähdä, mitä kampusten välinen yhteistyö parhaimmillaan synnyttää, kannattaa mennä tsekkaamaan!

 

Failure is inevidable

Juho Hoikka from Aalto Ventures and Simo Takala from LaureaES spoke about their entrepreneurship society experiences, successes and failures, at ThinkCo’s rainy Monday. Both guys pointed out a few major things that they have learned and gained from getting involved in entrepreneurship societies and thinking.

Finding solutions to surrounding problems
“Instead of complaining about what is wrong try to figure out how to fix it.”
Building networks
“Nothing can be done alone.”
Failing with passion
“No idea is perfect. Try, fail and learn – one day you’ll succeed!”

And finally: Don’t wait for graduation (or the rain to stop) – the time for action is now!

Mainio kokoaa opiskelijat luomaan ratkaisuja – tule mukaan!

Web

Onko sinulla intohimoa maailman muuttamiseen? Haluatko kehittää yhteiskunnallisia innovaatioita tai yritysideoita yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa? 

Mainiolla globaalit haasteet ja niiden ratkaisijat kohtaavat.

Hae nyt mukaan Mainio Social Campille (4.10–8.10.2013), jossa opiskelijoiden omista ideoista ja tarmosta muotoillaan oikeita yhteiskunnallisia projekteja.  Yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisesta voi tulla tulevaisuuden työpaikkasi. 

Onko Mainio minulle? 

On varmasti, jos maailman muuttaminen kiinnostaa! Ei väliä, oletko fuksi vai pidemmälle ehtinyt opiskelija, me etsimme ihmisiä, joilla on aito halu käyttää omaa osaamistaan yhteiskunnan vaikeimpien ongelmien luovaan ratkomiseen.

Opiskelijoista kootaan leiriä varten Helsingin yliopistosta ja Aalto yliopistosta monitieteisiä tiimejä, jotka pureutuvat yhteiskunnalliseen ongelmaan ja tuottavat siitä konkreettisen ratkaisun. Leirin teemoja ovat muuttuva ympäristö, oppiminen, tasa-arvo ja hyvinvointi. Sinulla ei vielä tarvitse olla valmista ratkaisua siihen, miten haluat yhteiskuntaan vaikuttaa – kehitetään niitä yhdessä. 

Mitä Mainiolla tehdään? 

Mainio Social kerää yhteen pääkaupunkiseudun alueen korkeakouluopiskelijoita tekemään yhdessä tieteestä toimintaa. Viiden päivän intensiivisellä leirin aikana monitieteiset tiimit keksivät ja kehittävät uusia maailmaa mullistavia ideoita. Apua tiimit saavat tutkijoilta, yritysmaailman ihmisiltä ja muilta asiantuntijoita. Luvassa on huikea määrä työpajoja, ideoiden testausta ja vähän teoriaa.

Leiri järjestetään 4.10–8.10.2013 Design Factoryllä Otaniemessä ja se huipentuu tiistaina 8.10 pidettävään lopputapahtumaan, jossa tiimit pääsevät esittelemään ideansa maailmalle. Ideat eivät jää vain leirille vaan niitä kehitetään yhdessä eteenpäin läpi vuoden! Mukaan pääsee täyttämällä hakemuksen Mainion nettisivuilla www.mainiosocial.com. Hakuaika päättyy 27.09. Leiri on opiskelijoille ilmainen. Me tarjoamme kahvit ja purtavaa.

Lisätietoja: www.mainiosocial.com / antti@avantohelsinki.fi

 
Mainio on osa Helsingin yliopiston uuden yliopistolaisen yrittäjyyden vallankumousta.

Impact Hour – Networking & Inspiration

Impact Hour, which was held at Helsinki Think Company today, brouhgt together Demos Helsinki, Peloton Club, Aalto University and Tieteestä Toimintaa -communities. During the event the participants got a chance to network, brainstorm and compare their future views on possible collaboration in the field of promoting entrepreneurship and what could be done next. We also heard interesting Oskari Räisänenpresentations from upcoming companies.

Oskari Räisänen, co-founder of Greenriders  was telling how Greenriders will make private cars to be a part of public transportation.

 

 

 

 

 

Yleisöä - impact hour

Every participant got few minutes to introduce themselves and tell briefly about their background. (Actually, that is called pitching. What a great and ice-breaking idea to use in informal occasions as well.)

 

 

 

The Food - impact hourNot forgetting the food. At least at Think Company you never need to stay hungry.

 

 

 

 

Maria Outi Minna Impact HourMaria Ritola and Outi Kuittinen from Demos Helsinki and Minna Halme from Aalto University. “It was so encouraging to hear how small things are already big somewhere else. It really makes sense to start new impacts” Outi Kuittinen says after Sari Stenfors inspiring Skype session.

 

 

Pop Science Cafe tuo opiskelijoiden äänen kuuluviin

Syyskuun loppupuolella Think Companylla alkavassa Think&Do Clubissa sekä ajatellaan että tehdään. Klubi-illat pyöräyttää käyntiin Pop Science Cafe, jossa kuullaan lyhyitä ja iskeviä esityksiä yliopiston eri tieteenaloilta. Mielenkiintoisen idean takana on teologiaa ja kasvatustiedettä opiskeleva Mari Huotari, 26.

Mari Huotari

Idea Pop Science Cafesta syttyi vaihtoaikanani Berliinissä. Paikallinen ystäväni alkoi järjestää kokoontumisia, joissa ihmisen pitivät lyhyitä esitelmiä omista tieteenaloistaan hyvin yleistajuisesti. Tilaisuudet olivat olivat hauskoja ja ajattelin, että sellaisia olisi mukava järjestää myös Suomessa. Vain sopiva tila puuttui – ajatus jäi hautumaan.

Kun Think Company keväällä avasi ovensa, oppimateriaalien parissa työskennellyt Huotari alkoi hyödyntää avointa työtilaa etätyöpäivinään. Inspiroiva ympäristö toi ajatukset Pop Science Cafen aloittamisesta uudelleen esiin.

Tulin Think Companylle lähinnä hyvän työtilan vuoksi, mielikuvani yrittäjyydestä oli yksipuolinen ja ajattelin, että yrittäjyys ja yliopisto-opinnot eivät sopisi yhteen. Nyt näkökulmani on avartunut. Tajusin että myös Pop Science Cafen takana oleva idea on tavallaan hyvin yrittäjämäinen -siinähän tuodaan tiedettä käytännön tasolle ja opiskelijat pääsevät tuomaan tietämystään esille asiantuntijaroolissaOpiskelijat panostavat opintoihinsa usein valtavasti, mutta harvoin tuovat tietämystään esiin luentosalien ulkopuolella.

Ensimmäisessä Pop Science Cafessa torstaina 26.9 klo 17-19 kuullaan kolme esitystä. Psykologian laitoksen tohtorikoulutettava Eino Partanen kertoo sikiön aivojen kehityksestä. Kieliteknologian opiskelija Marjo Sutinen kertoo kieliteknologiasta tieteenalana ja sen soveltamisesta käytöntöön. Huotari itse esittelee uskonnollista johtajuutta pohjautuen tuoreeseen graduunsa.

Oli yllättävän vaikeaa löytää puhujia. Ehkä opiskelijat ovat vielä hiukan arkoja esittelemään omia opinnäytetöitään. Toisaalta en ollut itsekään tullut ajatelleeksi, että esittelisin graduani julkisesti. Toivon, että Pop Science Cafesta tulee matalan kynnyksen tilaisuus, johon eri vaiheissa olevat opiskeljat löytävät tiensä, sekä kuulijoina että esiintyjinä. 

 

Think&Do Club starttaa!

Tule mukaan Think&Do Club:iin! Vuorikadun klubi-illoissa kohtaavat globaalit haasteet ja niiden ratkaisijat. Kiinnostaako sinua muuttuva ympäristö, puhdas vesi, ajatteleva ja oppiva ihminen, globalisaatio ja yhteiskunnan muutos, hyvinvointi ja turvallisuus? Näitä ja muita monimutkaisia haasteita ei voida ratkaista vain tutkimusta ja opetusta parantamalla tai perinteisen politiikan keinoin. Tarvitaan myös uusia osaajia ja yrityksiä, jotka osaavat orientoitua viheliäisimpien ongelmien ratkaisemiseen.

26.9. klo 17.00. Pop Science Cafe:n stagella kohtaavat tutkimus ja konkretia. Luvassa päräyttäviä esityksiä opinnäytetöistä. Tapahtuma facebookissa.

10.10. klo 16.00. Panel discussion: Is Africa the next frontier for sustainable business? What does corporate social responsibility mean for companies working in Africa and what is sustainable business for Africa? (The panel is a part of Think Africa Week)

24.10. klo 17.00. Kuule opiskelijoiden ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan haasteisiin

31.10. klo 17.00. Funtsi ja duunaa tulevista klubi-illoista sinun näköisiäsi

21.11. klo 17.00. Global Entrepreneurship Week:in klubi-illassa rikotaan ennakkoluuloja yrittäjyydestä ja luodaan kohtaamisia yli korkeakoulurajojen.
Think&Do Club

Fukseja, jee!

 

Huomaa kyllä, että uusi lukukausi on alkanut! Keskustakampus on taas paljon eloisampi ja vireämpi paikka. Ja sellaisia vähän pihalla olevan näköisiä ihmisjoukkoja ravaa tuossa Vuorikadulla. Nostalgista seurata sivusta uusien opiskelijoiden töhötystä ja hukassa olemista! Itsehän kuljin kartta kädessä pari ekaa yliopistoviikkoa..

IMG_0097
Think Company onkin viime päivinä erikoistunut vastaanottamaan näitä uusia opiskelijoita. Tutorit ovat tuoneet omia ryhmiään tutustumaan tilaan ja esimerkiksi eilinen oli kyllä melko härdellipäivä! Seinät alkoivat tulla vastaan, kun fuksiryhmiä lappasi ovesta sisään jatkuvalla syötöllä. Vetelin noin parikymmentä esittelypuhetta ja ehdin istahtaa lukemaan sähköpostit vasta kahden jälkeen iltapäivällä. Mutta olipahan hauska ja aktiivinen päivä! Viimeisille fuksiryhmille aloin kyllä varmaan jo toistaa itseäni ja päässä surisi.

Fuksit yllättivät positiivisesti aktiivisuudellaan ja innostuksellaan! Fuksit olivat aidosti kiinnostuneita yrittäjyydestä ja Think Companysta. Vaikka ensimmäisen vuoden opiskelijalla eivät vielä valmistuminen ja työllistyminen olekaan päällimmäisenä mielessä, monilta löytyi kiinnostavia ja hyviä ideoita oman osaamisen jalostamisesta käytäntöön. Ja oli ilahduttavaa, että myös muiden kampusten väkeä saapui tutustumaan tiloihin. Poikkitieteelliset kohtaamiset ovat antoisia – valtsikakuplassa elävälle maailmantuskailijalle tekee välillä ihan hyvää jutustella kemistien, matemaatikoiden tai ranskan opiskelijoiden kanssa. Oli aika letkeää kuulla tarinoita esimerkiksi kemistiopiskelijoiden yrityksistä. Vähän tosin meni yli oman ymmärryskyvyn se luonnontieteellinen terminologia ja kemiallisten reaktioiden analysointi.

Fukseja otetaan mieluusti vastaan ensi viikollakin. Perjantaina 6.9. ei kuitenkaan kannata yrittää tulla vierailemaan! Tuolloin keittiötä vähän remppaillaan ja Think Company on kiinni. Muina päivinä tervetuloa, täällä on kahvia, keksejä ja kivoja hosteja!

Think Africa Week

The idea for Think Africa started from the same acknowledgement that set the birth ground for Helsinki Think Company: university students and researchers tend to have great ideas and thoughts but those are rarely tested or put into practice. At the same time people from other faculties or completely outside the university may have just the lacking experience / knowledge that could turn this potential into reality – and vice versa. The idea behind Think Co and Think Africa is to blend people from various backgrounds, let them challenge and learn from each other – and possibly create something completely new.

So we, students with mutual interest towards development and Africa, decided to organize a week where actors from different backgrounds, yet common curiosity towards the continent and its’ people, would blend together, exchange knowledge, experiences and thoughts and, who knows, maybe even build teams and create ideas never seen before.

Another goal was to update people’s images about Africa. The parts that we have lived, worked, collected data and/or traveled in, are a lot more diverse than the common media image lets us believe. Therefore, we wanted to bring some depth and width to peoples’ mindsets about “the lost continent”, and show that Africa is far more than just poverty or constant struggle. To us it is more about creativity, hybridity and unused potential. Like our opening speaker Iina Soiri, the head of Nordic Africa Institute, has pointed out: “It is time to stop feeling sorry for Africa.”

As a final remark we would have to underline that Africa is no single entity – there is a big difference between Cairo and Kampala. We could say Think Africa Week’s events are mostly about Sub-Saharan Africa but some lessons learned in the south may (or may not) work in the north just as well – so why should we?

See you in October!

Think Africa Team

Avoimesta julkisesta tiedosta syntyy bisnestä

Pitäisikö verovaroin tuotetun tiedon olla ilmaista – ja vapaasti kaikkien hyödynnettävissä? Ainakin Helsingin seudulla ollaan väkevästi tätä mieltä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta käynnistetty Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelu (www.hri.fi) avaa Helsingin seudun julkisia tietovarantoja maksutta kehen tahansa vapaasti hyödynnettäväksi. On ymmärretty, että digitaalisessa muodossa oleva julkinen tieto on raaka-ainetta, jonka arvo vain kasvaa, mitä enemmän sitä hyödynnetään. Vuonna 2011 avattu HRI-datakatalogi sisältää jo yli tuhat tietoaineistoa, pääkaupunkiseudun kehityksestä kertovista historiallisista ilmakuvista aina excel-tiedostoon, johon on listattu Helsingin kaupunginorkesterin konsertit vuodesta 1882 lähtien.

Kesäkuussa käynnistyi jälleen vuotuinen Apps4Finland-kilpailu. Se palkitsee parhaat kännykkä- ja tietokonesovellukset, joissa on hyödynnetty suomalaista avointa dataa. Vuodesta 2009 alkaen järjestettyyn kilpailuun on osallistunut kaikkiaan 300 kilpailutyötä. Suosituin datalähde on ollut HRI-datakatalogi.

Jos avointen datavarantojen hyödyntäminen muutama vuosi sitten oli idealistista nörtteilyä, on se tänään myös vakavasti otettavaa bisnestä. Vuonna 2012 Apps4Finland-kilpailussa sovellusten voiton vei näkövammaisia kaupunkiympäristössä opastava Blindsquare –mobiilisovellus, joka on käytössä jo 60 maassa. Vuoden 2011 voittajan, Parkman -kännykkäsoftan avulla voi maksaa pysäköintinsä helposti matkapuhelimella.

Kuva sovellusgalleriasta
HRI:n sovellusgalleriasta (http://www.hri.fi/fi/sovellukset) löytyy lukuisia esimerkkejä avoimen datan hyödyntämisestä.

Yksi suosituimpia avoimen datan aineistoja on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen reitit ja aikataulut. Sitä hyödyntävät kymmenet yksityisten ihmisten ja pienyritysten rakentamat verkko- ja mobiilipalvelut. Parhaista mobiilisovelluksista ollaan myös valmiita maksamaan.

Onko sinulla ajatus siitä, miten julkisia tietovarantoja voisi hyödyntää meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi? Ja ehkä tienata samalla rahaa. Osallistu Apps4Finland -kilpailuun. Koodaustaitojen puutekaan ei haittaa: Innosta -sarjaan voi osallistua myös hyvillä ideoilla. Kilpailutöiden deadline on 27.10.2013.

apps4-logo

Samaan aikaan Helsingin kaupunki etsii Hack at Home -ohjelmassaan uusia softaratkaisuja matkailuun, kaupungin päätöksentekoon ja palautteen antamiseen kaupunkilaisilta kaupungille. Ohjelma tarjoaa kehittäjätukea kaupungin esittämien haasteiden ratkojille. Apuna käytetään vastikään avattuja avoimen datan rajapintoja mm. kaupungin päätöksentekojärjestelmään. Uuden Helsinki Loves Developers (dev.hel.fi)–kehittäjäsivuston kautta voi osallistua avointen rajapintojen määrittelyyn ja testaamiseen.

Tervetuloa tutustumaan avoimeen tietoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tarkemmin 7.10.2013 klo 15-18 ja 10.12. klo 15-18 Vuorikadun kohtaamispaikalla järjestettävässä työpajassa, jonka järjestää HRI–tiimi.

Tanja Lahti
Kirjoittaja on Helsinki Region Infoshare (HRI) –palvelun projektipäällikkö. Helsinki Region Infoshare -palvelussa avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville. Tietovarannot ovat vapaasti ja maksutta kenen tahansa hyödynnettävissä.