Harjoituksena tarkoituksena on lukea artikkeli (Leonowicz) päällekkäisistä teemakartoista ja kirjoittaa siitä sen jälkeen reaktiopaperi.

Artikkeli kertoi siis päällekkäisten teemakarttojen haasteista, ongelmista ja mahdollisuuksista. Olipa siinä yksi kokeilukin tehty ensimmäisen vuoden maantieteen opiskelijoilla Puolassa. Lopputulemana voidaan sanoa, että päällekkäiset teemakartat ovat yksinkertaisia teemakarttoja vaikeammin luettavia, mutta jos luokitus pidetään tarpeeksi pienenä (max 3×3), niin päällekkäisten teemakarttojen esittämä yhteys teemojen välillä on helpommin havaittavissa.

Ennen kun aloin lukemaan artikkelia, ennakkoasenteeni oli, että miksi pitää tehdä asiat erilailla kuin nyt. Olin sitä mieltä, että yksinkertaisilla kartoilla voi esittää monessa eri kartassa saman asian selvemmin. Arikkeli vastasikin heti aluksi näihin mietteisiini. Varmaankin monella on samanlaisia ennakkoasenteita aihetta kohtaan ja artikkeli osasi hienosti heti alkuun hälventää niitä. Mielenkiintoni heräsi.

Päällekkäiset teemakartat luovat lisäarvoa kartografiaan teemojen välisen suhteen esittämisessä kartalla. Niistä pystyy helpommin huomaamaan riippuvuussuhteita kuin erillisiltä teemakartoilta katsottaessa. Päällekkäiset teemakartat tuovat kuitenkin haasteita sekä kartan tekijälle, että kartan lukijalle. Kartan tekijän haasteena on tehdä tarpeeksi selkeä kartta väritykseltään sekä muuttujien määrän suhteen. Lukijan haasteena on halu ymmärtää kartan legenda, jonka jälkeen kartan tulkinta on varsin helppoa. Legendassa kahden eri muuttujan arvot ovat koordinaatistossa omilla akseleillaan x ja y. Havaintopisteiden jakauma koordinaatistossa osoittaa onko muutujilla selvää yhteyttä toisiinsa vai ei. Kartassa näkyy sitten legendasta saatu havaintopisteen sijoittumista osoittava väri.

Ongelmana voidaan pitää päällekkäisten teemakarttojen vähäistä määrää normaaleissa kartografisissa esityksissä mediassa. Ihmiset eivät ole tottuneet lukemaan tällaisia karttoja ja väärintulkintaa voi esiintyä.

Artikkelin luettuani ennakkokäsitykseni oli hälventynyt. Vaikkakin näiden karttojen tulkinta ei mitenkään hankalaa ole, vaativat päällekkäiset teemakartat pienen tuumailuhetken, jotta ne aukeavat täysin. Artikkelin lukeminen auttoi myös kun mietitään kartan tekemistä: millainen sen pitäisi olla, jotta se on selkeä ja ymmärrettävissä.

Lähteet:

Leonowicz, Anna (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija T.42 Nr. 1. P. 33-37

Tämän blogin tarkoituksena on kerätä kaikki TAK 14- kurssin harjoitukset yhteen paikkaan. Kurssin tarkoituksena on perehtyä tarkemmin paikkatietoaineistoon ja sen tuottamiseen sekä analysointiin. Oman toiminnan arviointi on kurssilla keskeisessä asemassa, joten tämä ei ole pelkkää teknistä suorittamista vaan vaatii kriittistä tarkastelua omaan tekemiseen. Kurssilla on tarkoitus seurata myös muiden kurssilaisten blogeja sekä viitata niihin. Tämä avaa varmasti uusia näkökulmia tehtäviin. Oman julkisen blogin pito tuntuu aluksi hieman epämukavalta. Kirjoittaminen ei ole vahvuuteni enkä ole siitä hirveästi pitänyt aikaisemmin. No, hyvästä harjoituksesta tämä käy.

Ensimmäisen kurssikerran aiheena oli kerrata MapInfon toimintaa sekä tehdä lopuksi oma, aineistosta vapaasti valittava kartta Helsingistä tai Suomesta. MapInfon kertaus oli paikallaan, sillä ohjelman käyttö oli unohtunut melkein kokonaan. Tunnilla ohjelman käyttö ohjeiden perässä tehden tuntui melko helpolta, mutta eri asia voi olla ohjelman itsenäinen käyttö myöhemmin.

Oman kartan tein Suomen kuntien taloudellisesta huoltosuhteesta eli kuinka monta työtöntä sekä työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti. Aineistona oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto vuodelta 2010. Aineiston siirtäminen histogrammityökaluun (kuva 1.) osoitti aineiston olevan hieman vinosti jakautunut.

Kuva 1. Histogrammi suomen taloudellisesta huoltosuhteesta

Valitsin aineiston luokitteluksi kvantiilit, koska se sopii sekä normaalijakaumiin että vinoihin jakaumin. Ja kun kyseessä on vain hieman vinosti jakautunut aineisto niin tässä kohtaa varmaan parasta käyttää juuri kvantiileja.

Kartan väriksi (Kuva 2.) valitsin sinisen eri sävyt, jotka löytyivät MapInfosta suoraan. Kartalla sävyerot ovat mielestäni riittävät ja kartan tulkinta onnistuu hyvin. Huoltosuhde on pienimmillään kaupunkiseuduilla sekä pohjanmaan rannikolla. Poikkeuksen muodostaa Kittilän kunta, joka kuuluu myös alimpaan huoltosuhdeluokkaan. Tähän selityksenä on varmaankin matkailu- ja laskettelukeskusten sijainti kunnan alueella tarjoten töitä alueen asukkaille. Taloudellinen huoltosuhde kasvaa tasaisesti mitä enemmän maaseudulle siirrytään. Itä- Suomen ja Etelä- Lapin alue erottuu yhtenäisenä korkean huoltosuhteen alueena.

Kuva 2. Suomen taloudellinen huoltosuhde

Vertasin omaa kartaani muiden kurssilaisten karttoihin, jotka vaikuttavat huoltosuhteeseeen. Hertta Lehmävirran kartta kuntien työttömyysasteesta noudatteli samoja linjoja oman karttani kanssa. Eroavaisuudet kartoissa johtuvat huoltosuhteen määritelmästä, johon lasketaan myös eläkeläiset, nuoret ja muut työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Myöskin Christa Sallasmaan kartta eläkkeellä olevien määrästä sekä Natalia Erfvingin kartta työssäkäyvien osuudesta noudatteli oman karttani linjoja. Voidaankin todeta, että kartan aineiston jaottelu on onnistunut tai ainakin samoilla linjoilla muiden kanssa. Edellämainittuja karttoja tutkimalla pystyy myös muodostamaan kuvan kuntien huoltosuhteesta vaikka ei olisi nähnyt huoltosuhdekarttaa laisinkaan.

Työssäkäyntitilasto 2010, Tilastokeskus.

Histogrammityökalu <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>

Erfving, Natalia (2014). Kurssikerta 1: MapInfoon tutustuminen & koropleettiteemakartta <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/2014/01/15/kurssikerta-1-mapinfoon-tutustuminen-koropleettiteemakartta/> Luettu 17.1.2014

Lehvävirta, Hertta (2014). Ensimmäinen kurssikerta: tutustumista MapInfoon <https://blogs.helsinki.fi/herttale/2014/01/15/ensimmainen-kurssikerta-tutustumista-mapinfoon/> Luettu 17.1.2014

Sallasmaa, Christa (2014). Kurssikerta 1: MapInfoon tutustuminen ja koropleettikartta <https://blogs.helsinki.fi/christas/2014/01/15/kurssikerta-1-mapinfoon-tutustuminen-ja-koropleettikartta/> Luettu 17.1.2014