Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin ensimmäinen tunti oli täynnä uutta tietoa ja tekemistä. Tunnin tärkeimmäksi aiheeksi esiin nousi QGIS, mikä oli minulle, kuten myös suurimmalle osalle ryhmäläisistäni, täysin uusi ohjelma. Viime periodissa minulle tutuksi tullut Corel-piirto-ohjelma auttoi ehkä hieman QGIS:n käytön opettelussa, mutta kaiken kaikkiaan minulla oli varsin avuton olo uuden ja monipuolisen paikkatieto-ohjelmiston kanssa. Tunnilla kävimme kuitenkin läpi QGIS:n käyttöä yhdessä, mikä helpotti huomattavasti ohjelman käytön oppimista sekä paniikkia sen laaja-alaisuudesta ja lukemattomista mahdollisuuksista.
Ensimmäisellä tunnilla loimme kartan Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä Itämereen ja opimme samalla käyttämään perustyökaluja QGIS:ssä. Tehtävän tekeminen sujui helposti ohjeita seuraten ja valmistui suunnilleen ohjeiden mukaan. Myös aiheena Itämeren typpipitoisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe aivan kuten Ida Lehtonen blogissaan totesi.
Haastavammaksi tehtäväksi osoittautui tunnnin jälkeen yrittämäni tehtävä Suomen kunnista, sillä ohjeistus oli erittäin suppea ja minulle jäi osin epäselväksi mitä tehtävässä oli tarkoitus tehdä. Tästä huolimatta halusin haastaa itseni ja yrittää suorittaa kaikki vaikeustasot, mutta lopulta taitoni eivät vielä riittäneet siihen. Vaikeustaso 1 onnistui vielä ongelmitta, samoin kuin vaikeustaso 2:n tietojen etsiminen ja niiden muuttaminen .csv-tiedostoksi. Ongelmaksi minulle nousi tiedoston liittäminen Join-toiminnolla kuntapohjaan. Toinen ongelma oli kuntapohjan rajapinnan löytäminen ja lataaminen, sillä valmiiksi annettu linkki oli vanhentunut samoin kuin Tilastokeskuksen sivuilla olleet linkit samaan aineistoon. Niinpä en pystynyt suorittamaan tehtävää loppuun asti.
Alla on kuva Suomen kuntakartan pohjalta luomastani koropleettikartasta (vaikeustaso 1), joka kuvaa yli 65-vuotiaiden sijoittumista Suomessa vuonna 2015. Kartta kuvaa hyvin iäkkäämpien ikäluokkien voimakasta sijoittumista Itä-Suomeen ja muutenkin harvemmin asutetuille alueille. Prosentuaalisesti vähiten iäkkäitä ihmisiä on suurissa keskuksissa ja niiden ympäristössä. Etenkin pääkaupunkiseudun sekä Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen alueet erottuvat vaaleampina kartalta, mikä tarkoittaa iäkkäiden ihmisten prosentuaalisten osuuksien olevan pieni. Nämä alueet ovatkin tunnetusti nuorten ja perheiden keskuudessa suosittuja, ja ne ovat yleisesti ottaen muuttovoitto alueita, etenkin nuorten ihmisten muuttaessa näihin keskuksiin parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien perässä, jolloin iäkäs väestö jää harvemmin asutuille alueille. Seurauksena tästä etenkin harvaan asutuilla alueilla huoltosuhde on hyvin epätasainen.
Mielestäni kartta kuvaa hyvin näitä eroja asutuskettymien eli kaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Samalla kartta on myös helppolukuinen ja jo nopealla silmäyksellä saa aiheesta varsin hyvän käsityksen.
Loppujen lopuksi opin kuitenkin QGIS:n perus toimintalogiikan ja sen perustoiminnot ja uskallan täst edes lähteä kokeilemaan sen eri toimintoja ja haastamaan itseäni ohjelmiston kanssa. Minun tulee ehdottomasti kehittää kärsivällisyyttäni tehdessäni haastavia tehtäviä ja olla luovuttamatta liian helposti ongelmien ilmetessä. Kaiken kaikkiaan odotan kurssin seuraavia tehtäviä ja haasteita, joita on varmasti luvassa riittämiin, ja aijon kohdata ne (toivottavasti) kärsivällisyydellä ja innolla!
Lähteet:
Ida Lehtonen, Blogi 1-QGIS:n käytön harjoittelua, https://blogs.helsinki.fi/lida/, luettu 16.1.2019.
3 thoughts on “Viikko 1 – QGIS ja siihen perehtyminen”