Kolmannesta kerrasta QGIS:n syövereissä selvitty ja jopa melko kivuttomasti, sekä tunnin harjoitukset, että itsenäisharjoitus ainakin tuntuivat sujuneen hyvin. Tunnilla opettelimme mm. ulkoisen tiedon liittämistä tietokantaan muista ohjelmista ja muutenkin tietokantojen erilaisia yhdistämismahdollisuuksia kyselyiden avulla.
Harjoituskarttana käytimme Afrikan mantereen karttaa ja siihen liitimme tietoa konflikteista, timanttikaivoksista sekä öljykentistä ja näiden sijainneista ja pohdimme hieman niiden korrelaatiota toisiinsa. Timattikaivosten aloitusvuosista sekä öljykenttien löytämisvuosista voidaan päätellä, milloin alueesta on alettu kiinnostua taloudellisessa mielessä ja mahdollisia timantti- tai öljysuonia on alettu etsiä. Valitettavasti yleistäen voidaan sanoa timantien ja öljynporauksen liittyvän konflikteihin eli toisinsanoen jonkun alueen vauraus lisää myös konflikteja alueella. Konfliktien alkominen ei kuitenkaan ole koskaan yksinkertainen asia ja vaikka niiden ja esimerkiksi öljynporauksen alkamisvuodet jollain alueella täsmäisivätkin eivät konfliktit ole näin yksiselitteisiä. Vilma totesinkin blogissaan osuvasti: “Konflikteihin vaikuttavat usein paikalliset tekijät, kuten luonnonvarat ja etninen sirpaleisuus. Tuottamalla tarkempaa, avointa paikkatietoa konflikteista voitaisiin vähentää epäjohdonmukaisia päätelmiä konfliktien synnystä ja saada uusia parempia näkökulmia niiden ehkäisyyn.”
Kurssikerran itsenäinen harjoitus käsitteli Suomen valuma-alueita ja tulvaherkkyyttä, sekä laskimme tulvaindeksin, jonka pohjalta teimme tulvaindeksikartan.
Tulvaindeksikarttaan on merkitty valuma-alueiden rajat ja jokaisen alueen tulvaherkkyys. Etenkin tulvaherkkiä alueita on Itämeren rannikolla, alavassa maastossa, kun taas Järvi-Suomessa ei tulvia tavallisesti esiinny. Ilona nosti blogissaan hyvin esiin, että tulvimista tapahtuu myös pienillä valuma-alueilla ja esimerkiksi Järvi-Suomessa järvet tasoittavat tulvimista. Kartasta nouseekin hyvin esiin, että suurilla valuma-alueilla on enemmän vesialaa (järviä). Muita syitä voimakkaaseen tulvimiseen esimerkiksi Pohjanmaalla on alavan maaston lisäksi jokien suuri määrä (joissa ei järviä tasaamassa vedenvaihteluita). Pohjanmaalla joet virtaavat myös idästä länteen eli keväällä lumi sulaa niiden ympäristössä samaan aikaan, joka aiheuttaa valtavien sulavesien nopean päätymisen jokiin. Rannikkoalueiden suuria tulvaindeksejä saattaa selittää mahdolliset merivesitulvat, jotka eivät sisämaassa ole mahdollisia. Pohjanmaan joissa myös etenkin jääpadot ja niiden aiheuttamat tulvat ovat lähes vuosittainen ongelma, jota pyritään välttämään mm. kasaantuneen jään sahauksella tai räjäyttämisellä.
Summa summarum tämä viikko oli sekä aiheiltaan, että tehtäviltään erittäin mieleinen. Pääsemme myöhemmin keväällä toisella kurssilla tarkastelemaan uudestaan tekemiämme tulvaindeksikarttoja, sekä analysoimaan niitä uudestaan, joten sitä ja uusia havaintoja sekä tietysti ensiviikkoa odotellessa!
Lähteet:
Vilma Kaukanen, Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -Enpä usko, https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/, luettu 1.2.2019.
Ilona Tuovinen, Viikko 3 – Ahaa-elämyksiä ja kaatuva QGIS, https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/, luettu 1.2.2019.