Harjoittelijan näkökulma: Ympäristön hyvinvointi on myös ihmisten hyvinvointia

Viimeisen puolentoista vuoden aikana ympäristön merkitys terveyteeni on korostunut hyvin konkreettisella tavalla. Opiskelu on tapahtunut etänä, ja vailla arjen askareista muodostuvaa rytmiä ovat valo sekä raikas ulkoilma kannatelleet jaksamistani. Olen kerännyt voimia etäopiskeluun ympäristöstäni; opiskellut takapihallani Helsingissä, jossa kallioinen maisema kohtaa vilkkaan autotien ja jossa auringonlaskut ovat kauniita, tai lähtenyt opiskelutauon aikana yksiöstäni kävelylle Seurasaareen. Toisinaan etäopiskelu on mahdollistanut myös sen, että olen voinut kokonaan paeta autojen hurinaa mökille, missä tuntee todella olevansa yhtä ympäröivän luonnon kanssa – voi rauhassa kerätä energiaa lintujen laulusta, meren kohinasta ja nurmikosta varpaiden alla.

Ympäristötieteiden opiskelijana kannan huolta eliöiden monimuotoisuudesta, ympäröivistä ekosysteemeistä sekä luonnon kantokyvyn ylittymisestä suhteessa ihmistoimintaan. Kuten muutkin lajit, ihminen on kokonaisvaltaisesti osa luontoa, ja ympäröivät ekosysteemit ovat myös ihmisen terveyden, niin fyysisen kuin henkisenkin, perusta. Erityisesti tapetilla on viime aikoina ollut ekologisen kriisin vaikutus nuorten mielenterveyteen, kun keskustelu ympäristöahdistuksesta on käynyt kiivaana. Ilmastoahdistus on ilmiö, jonka olen huomannut vaikuttavan vahvasti omassakin lähipiirissäni, mutta toisinaan tuntuu, että sen rooli julkisessa keskustelussa korostuu turhankin paljon juuri ongelmana, josta nuoret kärsivät. Vaikka ympäristöahdistus ilmiönä koskettaakin varmasti erityisesti nuoria, eivät ympäristö, luonnon monimuotoisuus tai toimivat ekosysteemit ole vain ilmastoahdistuneiden nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä, vaan ne koskettavat meistä jokaista.

Opinnoissani on ollut esillä ihmistoiminnan negatiivinen vaikutus ihmisten terveyteen esimerkiksi ympäristömyrkkyjen, ilmansaasteiden ja melun muodossa. Harjoittelujakson aikana HUMUS-projektissa työskennellessäni kiinnitin huomiota siihen, että terveydenhuollon ammattilaisten vastauksissa ympäristön merkitys niin fyysiseen, sosiaaliseen, spirituaaliseen kuin mielenterveyteenkin tunnistetaan, niin hyvässä kuin pahassa. Ympäristön rooli elämän ja terveyden edellytyksenä nousi vastauksissa esille, samaten kuin saasteiden ja myrkkyjen negatiivinen vaikutus terveyteen. Työskentelen itsekin opintojen ohessa terveydenhuollossa, eikä ympäristön merkitys terveyden peruspilarina ei ole kuitenkaan koskaan korostunut omassa työssäni tai työyhteisössäni.

Ihmisten harjoittama luonnonsuojelu perustuu pitkälti siihen, että suojellaan sitä osaa luonnosta, joka on ihmiselle hyödyllistä ja tärkeää. Planeettamme rajalliset resurssit tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa, mukaan lukien terveydenhuolto. Vastuu ympäristökriisin ratkaisemisesta lankeaa kuitenkin tyypillisesti muualle kuin esimerkiksi terveydenhuoltoon, vaikka elinvoimaiset ekosysteemit ja saasteeton luonto vaikuttaisivatkin suoraan myös terveydenhuoltoon. Jotta ympäristö voi ylläpitää ihmisten terveyttä, tulee meidän pitää huolta myös ympäristön terveydestä – ilman monia ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuutta, ei meillä ole perustaa, jolle rakentaa terveyttä ja terveydenhuoltoa.

Harjoittelujaksoni aikana olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ympäristönsuojelua ja ihmisten terveyttä käsitellään usein toisistaan irrallisina asioina sekä kiinnostunut siitä, miten yhteistyössä terveydenhuollon kanssa voitaisiin käytännössä tukea ihmisten terveyden ohella myös muun luonnon hyvinvointia. Minua mietityttää, kuinka paljon asenteiden ja toimintamallien tulee muuttua, jotta ympäristö voitaisiin ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon myös terveydenhuollossa. Lisäksi Kokonaisvaltaisen kestävän hyvinvoinnin malli ja sen mahdollisuudet ekologisen kriisin ratkaisemisessa ovat mielestäni hyvin kiinnostavia. Toistaiseksi minulle tuntuu kuitenkin haastavalta hahmottaa, miten muutos kestävämpään terveydenhuoltoon saataisiin aikaan, ja siksi odotan innolla projektin etenemistä.

Jannika Niemelä

HUMUS-harjoittelija

Ympäristötieteiden opiskelija