Herrmannsdorferin maatila Saksassa jatkojalostusverstaineen pyrkii olemaan tulevaisuutta viitoittava yhdistelmä luonnonmukaista maataloustuotantoa, eläimiä arvostavaa lajinmukaista kotieläintuotantoa ja elintarvikkeiden käsityötaitoja arvostavaa jatkojalostusta sekä laadukkaiden luomutuotteiden lähimarkkinointia kuluttajille. Nykyisin monipuoliseksi yritysryppääksi laajentunut tila työllistää noin 160 ihmistä, joista lähes puolet työskentelee maatilalla.
Tie Euroopan suurimmasta lihateollisuuslaitoksesta maatilamittakaavan kestävän maaseudun ja luomun kehittämiskeskukseksi Muenchenin lähistölle on mielenkiintoinen. Sain tutustua yritykseen ryhmämatkalla helmikuussa. Soisin sen kannustavan myös Ruraliaa maaseudun ja luomun kehittämisessä.
Lihateollisuuslaitoksesta maaseudun kehittämiskeskukseksi
Herrmanndorferin tilaa johtaa nykyisin Karl Schweisfurth nuorempi, jonka isä loi 1950- ja 1970-luvuilla Euroopan suurimman lihakonsernin, jolla oli kuusi tuotantolaitosta ja 5000 työntekijää, ja jonka liikevaihto oli yli 500 miljoonaa euroa. Kun yrityksessä tuli sukupolvenvaihdos ajankohtaiseksi, niin perheen nuoret ilmoittivat, etteivät he ole kiinnostuneita jatkamaan suuren luokan teollista teurastusta ja lihan jatkojalostusta.
Karl Schweisfurth vanhempi teki parin vuoden kypsyttelyn jälkeen täyskäännöksen; myi lihakonserninsa ja alkoi kehittää elintarvikesektoria kestävältä pohjalta. Ideana oli luoda jotain pientä ja hallittavissa olevaa, ihmisen kokoista. Hän halusi yhdistää erilleen juotuneet viljelijän, ammattimiehen ja kauppiaan, joka toimii linkkinä kuluttajiin. Hänen mottonaan oli „Elämää ja työtä tasapainossa luonnon kanssa“. Ideana oli elvyttää ammattilaisten kuten teurastajien, leipurien ja juustomestarien taidot sekä antaa elämisen arvoinen elämä tuotantoeläimille, jotka tuottavat meille ruokaa.
Hän hankki Herrmannsdorferin 80 peltohehtaarin maatilan Muenchenin kaakkoispuolelta. Tila siirrettiin luomuviljelyyn vuonna 1986, ja eläimet kullekin lajille oikeutta tekevään lajinmukaiseen hoitoon. Elintarvikkeiden jatkojalostus muutettiin teollisesta suurtuotannosta käsityöverstaisiin, joita rakennettiin tilalle. Yksitoikkoinen teollinen liukuhihnatyö vaihtui mestarien, kisällien ja oppipoikien vastuulliseksi laadukkaiden luomutuotteiden valmistamiseksi tilalle perustetuissa elintarvikeverstaissa. Myös tuotteiden markkinointi otettiin omiin käsiin ja kuluttajat sitoutetaan mukaan kehittämään kestävää elintarvikeketjua.
Ei lisää, vaan parempaa – laatua tuotantoon
Tilan motto on: ”ei lisää, vaan parempaa”. Sen mukaisesti esimerkiksi sianlihasta pyritään saadaan maukasta. Siksi tuotannossa käytetään risteytyksiä ja siat ulkoilevat koko ikänsä ja loppukasvatuksessa käytetään kesäisin myös laiduntamista.
Liha jalostetaan heti teurastuksen jälkeen lämpimänä makkaraksi ja muiksi lihajalosteiksi. Lisäaineita ei tällöin tarvita. Tila on tunnettu makkaroistaan, joita valmistetaan 130 eri laatua. Kananmunantuotannossa eettinen ongelma on kukkopoikasten hävittäminen vuorokauden ikäisinä. Tilalla tartuttiin ongelmaan käynnistämällä jalostusohjelma kananmunia ja lihaa tuottavan ns. yhdistelmärodun jalostamiseksi. Jalostusohjelmaan kytkettiin kuluttajat alusta alkaen mukaan.
Vahvuutta verkostoista
Pienten ja keskisuurten maatilojen jatkamismahdollisuudet pyritään turvaamaan perustamalla yhteistyötilojen verkosto. Yhteistyöverkostossa luomutiloja lähiseudulla on nykyisin jo 80. Tilan teurastamossa, leipomossa, juustolassa ja olutpanimossa jalostetaan sekä oman tilan tuotteet että yhteistyötilojen kasvi- ja eläintuotteet laadukkaiksi elintarvikkeiksi. Osa jatkojalostusyrityksistä toimii tilan verstaissa itsenäisinä vuokrayrittäjinä, osaa pyöritetään palkatulla työvoimalla.
Verkostossa pyritään toimimaan siten, että kaikki osapuolet voisivat tulla kohtuudella toimeen. Alueen pienehköt maatilat voisivat jatkaa toimintaansa, jatkojalostusyrittäjät pärjäisivät ja kauppa kannattaisi sekä kuluttajat saisivat korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita kohtuuhintaan. Tuotannon tulisi olla myös ekologisesti ja eettisesti sekä sosiaalisesti kestävää. Toimintaa hiotaan yhteisissä kokouksissa ja jokaisen osapuolen saama hinta neuvotellaan koko ketjun kesken avoimesti. Tilalla pyritään 40/40/20 –malliin eli viljeljä ja jalostaja saisivat kuluttajan maksamasta hinnasta 40 % ja kauppa 20 %.
Valvonta on hyvä, mutta luottamus on tärkeämpi
Kuluttajat pyritään samaan mukaan monin tavoin. Omissa kaupoissa tavoitetaan asiakkaita. Tilalle järjestetään useita opastettuja tutustumiskäyntejä viikoittain. Oppaina toimii vuorollaan joku 10 oppaasta, joista osa on yhteistyöverkoston viljelijöitä. Kolmesti vuodessa tilalla järjestetään suurmarkkinat, joissa käy tuhansia ihmisiä. Tila julkaisee kuukausittain omaa lehteä. Facebook- ja kotisivuja päivitetään aktiivisesti.
Tilan verstaissa jalostettuja verkoston tuotteita myydään tilan omassa kaupassa ja 12 omassa luomukaupassa Muenchenissä. Tuotteita toimitetaan myös noin 100 yhteistyössä toimivaan luomukauppaan ja 25 luomuravintolaan lähinnä eteläisessä Baijerissa. Tuonnilla eteläisemmistä maista täydennetään kauppojen valikoimia täyden palvelun ruokakaupoiksi. Tukku ja jakelupiste toimivat Herrmannsdorferissa. Tilalla on myös ravintola ja pitopalvelutoimintaa.
Julkista tunnustusta
Tilan toiminta on saanut tunnustusta sekä Bayerin osavaltion että liittovaltion tasolla. Tila on voittanut useita palkintoja. Vuonna 2014 tilan fenkoli-salamimakkara palkittiin kultamitalilla Berliinin vihreällä viikolla Bayerin parhaat luomutuotteet-kilpailussa. Vuonna 2013 yritys sai kestävän kehityksen palkinnon. Vuonna 2012 tila valittiin vuoden luomutilaksi Saksan liittovaltion tasolla, erityisansioinaan yhdistelmäkanarodun jalostaminen.
Schweisfurth –säätiö on merkittävä kestävän kehityksen edistäjä Baijerissa ja erityisesti Muenchenissä. Säätiö on rahoittanut useita hankkeita kestävän kehityksen ja luomun tunnetuksi tekemiseksi seudulla.
Alusta lähtien säätiö ja Herrmannsdorfin yritys on arvostanut tehokkuuden ja standardien takana olevia arvoja uskoen, että eettiset arvot ovat yhtä tärkeitä kuin tuotteet ja hinnat. Näihin arvoihin sisältyy ihmisten ja eläinten arvostus; huolehtivainen suhde luontoon, vesiin ja maahan sekä hyvän käsityöperinteen kunnioitus.
Ennakkoluulottamalla, uraauurtavalla toiminnalla ja sitkeällä työllä Herrmannsdorfer on saatu toimimaan kannattavasti. Tilan toimintatavalla maaseudulla elinmahdollisuudet ovat parantuneet oleellisesti. Tavanomaisena tila työllistäisi vain 2-3 henkilöä. Nyt tilakokonaisuus työllistää 160 ihmistä ja lopettamisuhan alla olleet pienet maatilat (80 kpl) jatkavat edelleen toimintaansa. Yrityksen toimintakonseptia ollaankin nyt monistamassa muualle Bayeriin ja Saksaan. Yrityskokonaisuus toimii ruohonjuuritasolla maaseudun ja luomun monipuolisena kehittämiskeskuksena, johon oli vaikuttava tutustua. Herrmannsdorferin mallin toivon innoittavan myös Ruralian toimia maaseudun elävöittäjänä ja luomualan kehittäjänä.
Kirjoittaja Jukka Rajala työskentelee erikoissuunnittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.
Lue lisää ja katso kuvia Luomutietopankissa:
http://luomu.fi/tietopankki/herrmannsdorfer-liukuhihnalta-kasityon-mestareiksi/