Vielä hetki sitten tiedotus oli tyypillisimmällään seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia, joihin tiedotettavat tulivat fyysisesti kuulemaan tieteen ilosanomaa. Tulijoita riitti ainakin kohtalaisesti, jos aihe oli heitä kiinnostava. Nykyään tuntuu kiire lisääntyneen niin kovasti, että ihmiset eivät ehdi tai jaksa lähteä enää mihinkään. Tieteen ilosanoman on mentävä ihmisten luo, heidän keskelleen.

Tähän tiedon viemiseen ihmisten luo päädyimme pohtiessamme maitotilallisten ja heidän työntekijöiden, varsinkin ulkomaalaisten, tietotarpeita. Totesimme heti aluksi, että kohderyhmä on hyvin erilainen: voi olla kiireisiä tilallisia ja toisaalta ulkomailta Suomeen tulleita ummikoita, jotka eivät ole elävää lehmää ennen tavanneetkaan. Silti he aloittavat työnsä navetassa saaden perehdytystä ja neuvoja englannin, suomen ja body languagen sekoituksena. Yleensä mikään näistä kielistä ei ole heidän äidinkielensä. Tiedontarve ei lopu perustaitojen hallinnan oppimiseen, sillä oppiminen ei lopu. Loputon tietotarve kuuluu alaan kuin alaan, ihmiseen kuin ihmiseen. Tällaisen kohderyhmän tiedotus on erittäin haastavaa, eikä edes tiedon vieminen ihmisten luo yksin riitä. Joten kun tavanomainen ei riitä, tehdään erilailla erinomaisesti.

Me päädyimme tiedotuksessamme mm. videoihin eli Youtubesta ladattaviin lyhytvideoihin. Niihin voi sisällyttää videota, animaatiota, piirroksia, valkokuvia tai vaikka puhuvia päitä. Internetistä videot on helposti ladattavissa, milloin vain ja kenelle vain. Kiire on silloin vain järjestelykysymys. Kielikysymykset ratkaisemme tulkkien, kääntäjien, kirjallisuuden sekä esitestaavan ryhmän kanssa. Kuva kertoo kuitenkin enemmän kuin tuhat sanaa millä kielellä vain. Koska maitotilalliset ja ulkomaalaiset työntekijät ovat hyvin erilainen joukko, päädyimme yhdistelemään tiedotuksessamme erilaista ja tavanomaista eli videoita, osaamistasotestiä, seminaareja, demopäiviä navetoissa, vertaisoppimista, internetistä ladattavia tietopaketteja ja Facebook-keskusteluja. Yksi kanava ei siis riitä, pitää olla monta tiedotuskanavaa.

Jotta tiedotusaiheet olisivat varmasti kiinnostavia ja ajankohtaisia, menimme myös navettoihin kyselemään sekä työntekijöiltä että tilallisista, mistä aiheista tietoa halutaan. Mikä on oppimisen tavoite tänään, mitä haluat kuulla. Saimme valtavasti hyviä ideoita. Lisää ideoita keräämme muiltakin maitotilojen kanssa tekemisissä olevilta, kuten meijereiltä, eläinlääkäreiltä, lomittajilta, neuvonta- ja palveluorganisaatioista, opetusnavetoista ja vaikka mistä.

Vaikka hanke on vasta alkutaipaleella, on se opettanut tekijöilleen jo monta asiaa. Ytimekkäästi tiedotusta pohtiville voisi todeta, että kysy, kuuntele, kyseenalaista. Kysy millaisia tietotarpeita kohdejoukolla on ja miten eli millaisin tiedotuskanavin näitä tietotarpeita voidaan tyydyttää. Kuuntele vastauksista rivien välitkin. Kyseenalaista itsesi: olisi kovin helppoa tehdä totutusti ja tavanomaisesti, mutta kyseenalaistamalla joutuu joskus siirtymään omalta mukavuusalueelta haasteisiin, joita myös elämän suolaksi kutsutaan.

Katsotaan miten suolainen tiedotussoppa tästä lopulta tulee. Itse uskon, että oikein hyvä. On ilo olla tekemässä työtä, johon on tullut selkeä toive alalta, tarve on suuri ja kohderyhmä on itse mukana kertomassa, mitä ja miten tietoa tarvitaan. Tiede ja tiedotus muuttuvat teoiksi ja tuloksiksi.

Kirjoittaja Hannele Suvanto toimii tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on yhdessä Koulutuskeskus Sedu Ilmajoen kanssa mukana ELY-keskusten rahoittamassa hankkeessa nimeltään ”Työtavoilla tulosta maitotiloille”. Hankkeen keskeinen idea on tuottaa tiedotusmateriaalia maitotilallisille ja erityisesti tilojen ulkomaalaisille työntekijöille. Hankkeen toteutusaika on 1.8. 2016–31.3.2018.