Toisella kurssikerralla käytimme vektoritietokantoja vuoden 2015 sekä 2017 kuntatiedoista. Harjoittelimme alkuun aluerajaustyökalun käyttöä, jolla voi osoittimella valita yksittäisiä kohteita, rajata suuria alueita, suodattaa attribuuttitaulukon tietojen perusteella aluerajausta sekä poistaa vahingossa valittuja alueita käyttäen Cntrl tai Shift – painiketta. Tämän kertainen projektio on muodossa ETRS85/ETRS-TM35FIN, joka on pystysuuntainen Mercator mikä puolestaan leikkaa pallon pintaa.
Tutkailimme myös QGIS:n mittaustyökaluja, joilla voi mitata etäisyyksiä ja jonka avulla tämän lisäksi pystyy katselemaan miten eri projektiot esittävät Suomen alueen. Lisäksi taulukoimme exceliin etäisyyksiä ja niiden vääristymiä eri projektioilla esitettynä, kuten Kirsi blogimerkinnässään You can do it esittääkin.
Taulukko 1. Suomi-neidolle piirtämäni hatun pinta-ala vaihtelee eri projektioilla, taulukossa on vertailun vuoksi kokoero prosentteina ja neliökilometreinä ETRS89/ETRS-TM35-projektioon. Projektio vääristää myös etäisyyksiä.
Seuraavaksi loimme oman attribuutti-sarakkeen, johon aloimme laskemaan kuntien pinta-aloja vektoriaineiston pohjalta. Saimme täten pohja-aineiston Selvisi myös, että vaikka aineistoa pystyy katselemaan muiden projektioiden pohjalta, täytyy joka tapauksessa tallentaa kartta uudessa muodossa vektoriin sidotun projektion takia mikäli haluaa tallentaa tiedon uuden projektion pohjalta.
Ensimmäisenä varsinaisena harjoituksena laskimme pinta-alat kahden eri projektion pohjalta, jotka olivat Mercator-projektio sekä oikeapintainen Lambertin projektio (Kuva 1).
Määritimme tämän avulla pinta-alamuuttujien vääristymät, joka havainnoillisti hyvin miten paljon vaikutusta väärällä projektiolla sekä koordinaattijärjestelmällä voi olla. Lisäharjoituksena vertasimme Natura-alueiden pinta-alan eroja eri projektioilla esitettynä (Kuva 2).
Lähteet:
- Ylinen, K. (2019) Katsottu 28.1.2019. IT´S NOT SO SIMPLE
Just another Geoinformatiikan menetelmät -blog