Kurssikerta 3

Kuva 1. Konflikti-, timantti- ja öljyesiintymät Afrikassa. Konfliktit on merkitty karttaan punaisin pistein, timanttiesiintymät turkoosein pistein ja öljyesiintymät tummansinisin pistein. Kartan rajaukset kuvaavat valtiorajoja.

”Mitä muuta näillä tiedoilla voisi tehdä tai päätellä, kun tietokantoihin on tallennettu tietoa ainakin seuraavista muuttujista:

  •  Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina ”

Luetelluilla muuttujilla voitaisiin tarkastella monenlaisia korrelaatioita aikaan ja paikkaan liittyen. Esimerkiksi voitaisiin tutkia, miten konfliktien määrä on muuttunut vuosien varressa. Lisäksi tähän voitaisiin liittää öljykenttien ja timanttikaivoksien löytämisvuodet ja kaivauksien/poraamisen aloitusvuodet ja tutkia, onko tämä vaikuttanut konfliktien määrään nostavasti tai laskevasti. Myös kenttien ja kaivoksien tuottavuutta voitaisiin verrata konfliktien määrään ja laatuun. Mielenkiintoista olisi myös tutkia vaikuttaako internetin käytön yleistyminen, miten muihin muuttujiin tai toisinpäin.

Kuva 2. Internetin käyttäjätilastot alueittain Afrikassa. Violetin värin sävy kuvaa käyttäjämäärän suuruutta suhteessa pinta-alaan. Mitä tummempi sävy, sitä enemmän internetin käyttäjiä.

Kartalla esiintyviä muuttujia voisi toki soveltaa myös muihin tarkoituksiin ja tarkastella yksinään erillään tosistaan, sekä toteuttaa erilaisia teemakarttoja ja laskelmia. Näin on tehty esimerkiksi oikealla olevissa kahdessa teemakartassa (kuva 2 & kuva 3). Yläpuolen kartassa on kuvattu internetin käyttäjälukuja Afrikassa alueittain vuonna 2000. Alemmassa kartassa väriskaala kuvaa facebook-käyttäjätilien määrää alueittain Afrikassa.

Kuva 3. Facebook-käyttäjätilien määrä Afrikassa alueittain. Sinisen sävyn tummuus kertoo määrän suuruudesta. Mitä tummempi sinisensävy, sitä enemmän luotuja käyttäjätilejä.

Yllä olevassa kuvassa (kuva 1) on näkyvissä Afrikan sisäiset valtiorajat, sekä piste-esiintyminä konfliktit, timanttikaivokset sekä öljyesiintymät.  Kartassa ei ole nähtävillä ajallista vaihtelua, mutta joitakin yleiskäsityksiä pystytään tekemään tämänkin pitkän ajanjakson version perusteella. Esimerkiksi punaisilla ympyräsymboleilla merkittyjä konfliktiesiintymiä on eniten Keski-Afrikassa horisontaalisessa linjassa. Konfliktialueita on niin timanttikaivoksien ja öljyesiintymien läheisyydessä, kuin niistä kauempanakin. Timanttikaivoksia on eniten Etelä-Afrikassa ja öljyesiintymiä Pohjois-Afrikassa Libyan ja Algerian alueella.

 

 


Tässä osiossa tarkastelen Suomen ja sen lähialueiden vesistöjen sijaintia ja niissä esiintyviä tulvia. Suomessa tulvia esiintyy eniten etenkin keväisin kun talven lumet sulaa ja vesistöt täyttyvät nopeasti. Myös sulavat jäät aiheuttavat patoumia vesivirtoihin, joilloin vedellä ei ole muuta reittiä kuin vesistöä ympäröivät alueet. Muulloin tulvia aiheuttavat erityisesti rankkasateet. (lähde: http://www.ymparisto.fi/ )

Kuva 4. Suomen ja sen lähialueiden valuma-alueita ja niiden tulvaindeksejä. Tulvaindeksi on kuvattu suuruusjärjestyksessä väriskaalalla kellertävästä väristä tummanpunaiseen.

Vasemmanpuoleisessa kartassa (kuva 4) on nähtävillä Suomen ja hieman sen ulkoisten alueiden tulvien yleisyys eri valuma-alueilla. Kuvaan on merkitty sisävesistöt sinisellä värillä ja tulvaindeksi keltaisesta punaiseen väriin sen mukaan, kuinka suuri tulvaindeksi on. Kuten kuvasta voidaankin nähdä, kaikki suuren tulvaindeksin omaavat valuma-alueet sijaitsevat Suomen rannikoilla, missä maasto on hyvin tasaista. Tasaisuuden tähden alue on myös jakautunut hyvin pieniin erillisiin valuma-alueisiin, verrattuna esimerkiksi Pohjois- tai Itä-Suomeen, missä nämä alueet ovat selkeästi suuremmat. Mainittuja suurempia alueita yhdistävät kokonsa lisäksi myös yhtenäisien ja hyvin lähekkäisten vesistöjen suuri määrä. Lapissa maastoa peittävät laajat suomaa-alueet ja Itä-Suomessa sijaitsee Suomen laajimmat ja yhtenäisimmät järvialueet.

 

Kuva 5. Suomen ja sen lähialueiden valuma-alueet, niiden tulvaindeksit sekä järvisyysprosentti. Tulvaindeksit on kuvattu suuruusjärjestyksessä keltaisesta tummanpunaiseen. Prosentuaalista järvisyyttä kullakin valuma-alueella kuvaa violetin värinen pylväs.

Edellä kuvatun kartan (kuva 4) tavoin, tämäkin kartta (kuva 5) kuvaa Suomen tulvaindeksin suuruutta eri tulva-alueilla Suomessa ja hieman sen rajojen ulkopuolella. Eron edelliseen karttaan tekee kuitenkin lisätyt järvisyys diagrammit. Järvisyyden prosentuaalista suuruutta on kuvattu violetin värisillä pylväillä jokaisesta valuma-alueesta sijoittamalla ne kartalle oman alueensa päälle. Kuten kuvasta huomaakin, ja edellisessä tulkinnassa totesimmekin, runsain järvisyys löytyy näiltä suurilta valuma-alueilta Itä- ja Pohjois-Suomesta. Poikkeuksen tekee kuitenkin muutama Etelä-Suomen valuma-alue, jolla tulvaindeksi on hyvin suuri ja valuma-alue harvinaisen pieni muihin alueisiin verrattuna.

Lähteet:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen?f=Lapin_ELYkeskus