Vika Gissi!!! VALMISTA

Huh se on vihdoin ja viimein ohi! Tätä päivää on odotettu. Kaikki tehtävät on saatu tehtyä vaikkakin itku meinasi tulla joka ikisessä tehtävässä ja ehkä joidenkin tekemisessä tulikin… Silti ylpeä voin olla ittestäni, että kaikki tuli palautettua ajoissa ja sain tehtyä kaikki, koska totta puhuen olin todella epätoivonen joidenkin tehtävien kanssa VARSINKIN viimeisen itsenäis tehtävän kanssa, sillä se oli oikeasti itsenäinen eli piti hyödyntää oppimiaan taitoja.

Tämän viimeisen tehtävän kanssa paloi hermot suoraan sanottuna ja itkukin tuli tällä kertaa oikeasti vaikka olikin vaan turhautumisen takia. Muistan kun istuin vikalla gis kerralla luokassa tuijottaen ruutua saamatta mitään aikaiseksi. Olin siis aivan pihalla mitä piti tehdä. Tulin luokkaan sillä asenteella että piece of cake, sillä jotkut luokkalaisistani olivat kertoneet, että saivat kartat valmiiksi yhden kurssikerran aikana. No se ei oikein tapahtunut minun kohdallani… Avasin ohjeet ja ymmärsin mitä piti tehdä, mutta heti kun piti alkaa etsimään aineistoja tehtävää varten niin alamäki alkoi. Sain neljän tunnin aikana Pohjoi-Amerikan kartan QGIS:siin that´s it. Yritin siinä suunitella, että teen Texasista jotain en edes tiedä mitä, jotain karttaa jossa olisi kaksi muuttujaa, jota voisin vertailla, mutta en löytänyt mitään ja se oli ongelma. Tämän kurssikerran jälkeen yritin kolme päivää tehdä tätä yhtä tehtävää alta pois mutta ei onnistunut ja siinä vaiheessa itku muuttui jo nauruksi. Aloin nauraa jo omille tietokone taidoille, että kun ei vaan tajunnut mistään mitään. En saanut csv tiedostoja tuotua vaikka luokkakaveritkin yritti neuvoa. Päätin sitten pitää viikon hengähdystauon tehtävästä ja lähteä loman viettoon. Ja se auttoi! Ehkä pieni loma tietokoneesta oli hyvä asia. Eilen tein tehtävää hymysuin ja kaikki meni putkeen, en kertaakaan turhautunut tehtävästä ja itseasiassa sen tekeminen oli ihan kivaa.

Vaihdoin Texasin Helsinkiin, sillä ajattelin että dataa löytyisi helpommin ja olin oikeassa. Helsinki region infosharen sivuilta löytyi kaikki mitä tarvitsin. Etsin vain shape tiedostoja koska en halunnut säätää csv tiedostojen kanssa, toisin kun Krista joka kokosi kaikki tiedot itse exceliin ja muutti sen csv tiedostoksi. En itse uskaltanut tätä tehdä kun pelkäsin, että se menisi taas pieleen ja turhautuisin. Päätin tarkkailla ensimmäisessä kartassani Helsinki pyörien asemien sijoitusta Helsingin kantakaupunkiin suunnitteilla olevaan pyöräverkkoon, joka rakentuisi vuonna 2025. Pyöräverkon tavoitteena on tehdä pyöräilemisestä helpompaa ja turvallisempaa. Tämä suunitelma näyttää pyöräliikenteelle tarvittavat pääreitit, joita täydentää muut pyöräreitit ja yhteydet. Halusin tarkastella tässä miten helsinkipyörä asemat sijoittuvat tulevaan reittiin, sijoittuvatko ne reitille tai sen läheisyyteen, jotta ihmisten olisi helppo “vuokrata” pyörä reitin lähellä ja vaikuttaisiko tämä uusi reitti pyöräilyyn (yleistyisikö pyöräily). Esimerkiksi Amsterdam ja Kööpenhamina ovat tunnetusti pyöräily kaupunkeja ja olisi hauska nähdä voisiko tällaisilla uusilla pyöräreiteillä saada Helsingistäkin samantapainen pyöräily kaupunki.

Kuva1. Kantakaupungin pyöräverkko suunitelma 2025 ja Helsinki pyöräasemat.

Kartan perusteella nykyiset pyöräasemat sijaitsevat aika hyvin tulevalla pyöräverkko reitillä, tietenkin joissakin paikoissa pyörät ovat kauempana reittiä, mutta yleisesti katsottuna hyvältä näyttää. Varmasti suunitelmassa on otettu huomioon nykyiset pyröräasemat ja ehkä asemia tullaan lisäämään.

Toisessa kartassa tarkastelin HSLn linjareittejä kantakaupungissa ja tulevaa pyöräverkkoa. Halusin nähdä onko tulevalla pyöräreitillä kohtia joissa ei liikkuisi mitään bussi tai ratikka linjaa. Tästä voi nähdä miten “turvallinen” uusi pyöräverkko on, sillä tietysti liikenne vaikuttaa kevyen liikenteen kulkijoihin, sekä myös on hyvä tarkastella missä pyöräilijät voisivat kulkea ilman muun liikenteen häiriötä (paitsi autoliikenne, jota ei kartalla näy).

Kuva2. Kantakaupungin HSLn linjareitit ja pyöräverkko suunitelma 2025.

Kartasta päätellen kantakaupungissa tulee olemaan joitakin reittejä reuna-alueilla joissa bussi- tai ratikkalinjoja ei kulje pyöräverkko reitillä. En usko että bussi- ja ratikkalinjoja tullaan muuttamaan pyöräverkon takia, sillä se olisi ehkä liian iso projekti.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/knyfors/

https://hri.fi/fi/

 

 

 

Hasardeja

Kurssikerralla 6 teimme kolme eri hasardi karttaa itsenäistyönä. Nämä kolme karttaa oli tarkoitettu suunitella opetuskäyttöön. Maanjäristys tietokannat löytyivät helposti USGS (science for a changing world) sivustolta ja tulivuori tietokannat DATA.COV (Global Volcano Location Database) sivustolta.

Sijoitin kahdelle eri kartalle erikseen maailmalla sijaitsevat tulivuoret ja maanjäristykset, kolmannessa kartassa tutkiskelin tulivuorten ja maanjäristysten yhteyttä (tapahtuuko maanjäristyksiä yleensä tulivuorten yhteydessä). Ohjeiden annon mukaan tarkkailin maanjäristyksiä, jotka olivat 7-8 magnitudin järistyksiä ja olivat tapahtuneet 1980 luvulta lähtien. Merkitsin järistykset erivärisinä ja kokoisina palloina jotka kuvastavat järistysten voimakkuutta.

Kuva1. Kolmiot kuvaavat maailmalla sijaitsevia tulivuoria kartalla.

Kuva2. Maanjäristysten sijainti niiden voimakkuuden perusteella maapallolla 1980-luvulta lähtien.

Kolmannessa kartassa, jossa tarkkailin tulivuorten ja maanjäristysten yhteyttä käytin heatmappiä, jonka avulla maanjäristysten voimakkuus näkyy tulivuorialueilla. Näin kartta on selkeä. Jos olisin merkannut järistykset taas palloina olisi kolmionmalliset tulivuoret kadonneet pisteiden sekaan eikä karttaa olisi voinut tulkita kunnolla.

Kuva3. Tulivuoret ja yli 7 magnitudin maanjäristykset maapallolla 1980-luvulta lähtien.

Tässä kohtaa haluaisin lainata Laura Aholaa, sillä mielestäni hän osui nappiin miettiessään miten karttaa voisi hyödyntää opetuksessa: “Maanjäristyksiä on paljon, ja kartalla esitettynä ne ryhmittyvät litosfäärilaattojen rajakohtiin. Tällaista karttaa voisi esimerkiksi käyttää pohjustuksena oppilaille, ja herätellä heitä ajattelemaan, miksi maanjäristykset ovat sijoittuneet kyseisellä tavalla.” Kolmatta karttaani voisi esitellä oppilaille ja kysyä vielä miksi joillakin tulivuori painoitteisilla alueilla sattuu voimakkaita maanjäristyksiä tai miten ne liittyvät toisiinsa.

Mielestäni kurssikerta 6 itsenäistehtävät olivat tähän mennessä helpoimpia toteuttaa sekä myös oikeasti mielenkiintoisia. Ehkä se johtui siitä, että hasardit kiinnostavat minua eniten luonnonmaantieteessä.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/lauahola/

Lentokentälle vaiko vaan GIS luokkaan

Vitos kerralla GIS:sissä harjoittelimme bufferointia. Hyödynsimme bufferi eli puskurityökalua Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokenttien bufferointeihin. Tässä tehtävässä tarkastelimme lentokenttien meluhaittoja ja miten se vaikuttaa lähialueen ihmisiin sekä miten lähellä asukkaat asuvat juna- ja metroasemista ja taajamissa asuvien ihmisten määrää. Voin sanoa omasta puolesta, että tämä oli tähän mennessä vaikein tehtävä. Ei ehkä niinkään kun sitä tehtiin tunnilla, mutta heti kun piti taas yrittää tehdä tätä yksin niin aivot meni solmuun. Varsinkin kun jätin ehkä taas liikaa väliä itse tuntiin ja itsenäistyöskentelyyn niin enhän taas muistanut kunnolla mitä piti tehdä.

 

Bufferointi tuntui kuitenkin kiinnostavammalta kuin muut “GIS menetelmät” jos noin voi sanoa. Itseäni kiehtoo se, että bufferointia voidaan käyttää kun suunitellaan yritysten ja palveluiden sijaintia. “Puoliakaan QGISin työkaluista en ole vielä päässyt käyttämään, mikä toisaalta kertoo ohjelmiston monipuolisuudesta.” Julia Salmi toteaa blogissaan, josta olen samaa mieltä sillä en ollut bufferointiakaan ennen kokeillut tai edes tajunnut, että sellainen siellä on xD. Eli vaikka QGIS kaatuilee ja on hidas, pakko myöntää, että se on silti monipuolinen ohjelma.

Lentokenttä ja juna/taajama jutun tein tunnin aikana ja seuraavan jätin vapaa-ajalla tehtäväksi. Eli noin viikon jälkeen käytin bufferointia selvittääkseni Helsingin yhtenäiskoulun oppilaiden jakaumia ja määrää. Ei ole mitääääään hajua teinkö oikein kun Arttu ei ollut vieressä auttamassa, mutta ainakin yritin. Pari muuta henkilöä teki tätä samaan aikaan luokassa joten tehvästä pystyi vähän puhumaan yhdessä. Pakko myöntää, että valitsin tästä tehtävästi sen mistä pääsen nopeitten eroon eli ensimmäisen tehtävän koulupiireistä sillä siinä ei tarvinut alkaa karttoja tekemään. Tässä oli muittenkin kurssien kanssa kiire, ei ollut aikaa käyttää 8 tuntia päivässä gissi luokassa.

Puskurointia tehdessä Spatial Query- ja Join attributes by location -työkalut olivat hyödyllisiä, eikä niitten käytössä ollut ongelmia.

Lähteet

https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/

GIS ja ruotsalaiset miehet

GIS kurssikerralla 4 harjoittelimme tekemään ruutu ja rasterikarttoja. Laadin ruututeemakartan ruotsalaisten miesten osuudesta pääkaupunkiseudun väestöstä. Kartasta voi nähdä ruotsalaismiesten osuuden pääkaupunkiseudulla ja tieyhteydet miten näiden miesten luo pääsee nopeiten ja helpoiten, minkä teiden varressa nämä komeat miehet asuvat. Olisin voinut lisätä ikäryhmän näiden tietojen lisäksi jotta karttaa tutkivat tietävät minkä ikäisiä miehet ovat, nyt kartasta siis näkee kaiken ikäiset ruotsalaiset miehet. Bussilinjojen lisäys olisi myös hyödyllinen tieto, mutta tällaista en osannut tehdä ja se olisi vaatinut aika paljon ekstra työtä. Jos joku nyt tätä karttaa haluaisi hyödyntää miesten etsimiseen voi varmasti nähdä vaivan etsiä bussit ja aikataulut itse. Tämä voi olla vähän erilainen Tinder, lukija voi kävellä pääkaupunkiseudun alueella kartan kanssa pimpottamassa ovia, parempi vaihtoehto kun älypuhelimen ruudun tuijotus ja samalla hyvä liikuntamuoto sekä siinähän tutustuu samalla eri alueisiin. Tämä vaihtoehto on kuitenkin ehkä hieman tunkeileva muoto. Noniin ei enempää tästä, siirrytään kartan “oikeisiin” faktoihin.

 

Ruutukooksi laitoin 500m x 500m ja mielestäni se oli sopiva tarkkuus. Poistin ruutujen reunat ja hienosäädin kartan ulkonäköä laittamalla vesistöjen, rantaviivan ja kuntarajan reunat joksikin muuksi väriksi kun mustaksi jotta se ei olisi niin sil määnpistävää. Kartan väreiksi valitsin ehkä liian baby colors mutta mielestäni se näyttää nätiltä. Karttaa katsoessa voi huomata, että ruotsalaismiesten osuus pääkaupunkiseudulla on pieni ja aika hajanaista. Harmi. Ehkä parempaa tietoa olisin saanut jos olisin laittanut koko ruotsalais väestön osuuden pääkaupunkiseudulla (naiset ja miehet).

“Tehtävä vaati jonkin verran tietokantojen muokkausta ja prosenttilaskujen tekemistä, mutta ei kuitenkaan vaatinut loppupeleissä suurempia ponnisteluja. QGIS:in outo kaatuilu laskuja ja visualisointia tehdessä kuitenkin hidasti työntekoa jonkin verran.” Pasi Okkonen toteaa blogissaan samasta viikko tehtävästä. Olen itse kyllästynyt QGIS:in jatkuvaan kaatuiluun. Tein tehtävän melkein valmiiksi jo maanantain tunnilla 4.2 ja yritin jatkaa sitä saman viikon torstaina mutta “yllätykseksi” huomasin että moni tieto oli projektistani hävinnyt. Yritin saada selvää mitä minun piti tehdä mutta kappas olin unohtanut kaiken enkä ohjeista saanut selkoa. Tuijotin siinä tehtävää pari tuntia kunnes päätin luovuttaa ja lykkää tehtävää seuraavalle viikolle. Huono idea. Stressasin sitten sitä tähän päivään asti että jotakin oli tekemättä. Tänään torstaina 14.2 tein Kirsin avulla tämän tehtävän sillä mielestäni ohjeet oli epäselvät. Ehkä tämän blogin alku tekstistä huomasikin että olin vähän kyllästynyt tähän samaan tehtävään… Suoraa puhetta.

Samaan syssyyn tein kotitehtävän samalta viikolta jossa oli tarkoitus vertailla Paitulista ladatun Maanmittauslaitoksen Pornaisten peruskarttalehden korkeuskäyriä ja Artun moodleen lataamia korkeuskäyrä aineistoja keskenään. Jälkimmäisenä mainitut korkeuskäyrät olivat tarkempia kuin Paitulista ladatun kartan käyrät. Kuvissa tarkemmat käyrät näkyvät kirkkaan vaaleanpunaisena. Toisaalta Maanmittauslaitoksen yleistetyt korkeuskäyrät ovat ehkä paremmat kuin hyvin tarkat “Yleistäminen on hyvin fiksua, sillä peruskartalla ei ole tarpeellista esittää korkeuden vaihtelua yhtä tarkasti.” Kirsi toteaa blogissaan.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/

https://blogs.helsinki.fi/pasiokko/

Tulvaindeksi

Viime viikon maantieteen menetelmät tunnilla selvitimme kuinka tehdä tulvaindeksikartta Suomen valuma-alueilta. Aloitin avaamalla aineistot jotka koostuivat järvisyysprosenttista, keskivirtaamasta ja keskialivirtaamasta, valuma-aluekartasta ja keskiylivirtaamasta. Seuraavaksi laskin tulvaindeksin  jakamalla keskiylivirtaaman keskivirtaamalla eli MHQ/MNQ. Liitin myös samaan taulukkoon alueiden järvisyysprosentin. Näiden tietojen perusteella tein teemakartan, jossa tarkastelin tulvaherkkyyttä koropleettikarttana ja järvisyyttä diagrammina. Kartasta tuli mielestäni sekaisen näköinen ja vaikeasti luettava. Järvisyyttä kuvaavat diagrammit menivät pakostakkin päällekkäin vaikka niitten kokoa yritti muuttaa. Pylväs diagrammien takia kartasta ei tullut hirveän kaunis ja kartan saaminen edes siedettäväksi vei aikaa.

Harjoituksen tekemisen teki vaikeaksi jatkuva QGIS ohjelman kaatuminen joka oli hermoja raastavaa, niinkuin Ilona toteaa blogissaan “QGIS ohjelmisto alkoi kaatuileman. Lopputunnin aikana ohjelmisto kaatui valehtelematta 6-8 kertaa ja suusta saattoi päästä pari ärräpäätä. Parin ensimmäisen kerran jälkeen onneksi tajusin alkaa tallentamaan joka välissä projektia, mutta kaikki tämä vei sen verran aikaa, ettei käteen lopuksi jäänyt muuta kuin paha mieli”.  Eli siis itse harjoitus oli helppo, mutta ohjelma teki sen miltein mahdottomaksi.

Kartasta voi kuitenkin nähdä, että tulvimista tapahtuu rannikko alueilla ja pienillä valuma-alueilla. Järvisyys prosentti oli taas suurin keskimaassa ja pienintä rannikoilla. Tästä voidaan päätellä, järvet tasaavat tulvia.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/

 

 

Projektiot

Toisella geoinformatiikan menetelmät kurssi kerralla maanantaina 21.1 saimme hankalamman harjoitustehtävän kuin ensimmäisellä kerralla. Teimme kaksi harjoitusta, jossa ensimmäisessä opeteltiin tietokantojen perushallintaa ja tarkasteltiin projektioiden vaikutuksia kartta kuvaan ja sen mittoihin. Toisessa harjoituksessa tarkastelimme miten erot näkyvät eri alueilla ja miten ne vaikuttavat esitettävän datan luotettavuuteen.

Lisäsin Suomen kuntapohjan vuodelta 2015 QGIS:iin, jonka koordinaattijärjestelmä oli ETRS89-TM35FIN. Seuraavaksi laskin alueiden pinta-alat ominaisuustietotaulukkoon, jolloin sain pohja-aineiston jotta voin alkaa verrata muiden projektioiden mukaisia eroja alueiden pinta-aloista. Seuraavaksi laskin samalle aineistolle alueiden pinta-alat käyttämällä pohjana Mercatorin projektiota. Tutkin miten tämä muutti karttaa visuaalisesti. Tämän blogin postauksen kuva on kuitenkin tehty erikseen samalla periaatteella, mutta siinä olen verrannut Natura pinta-alaa ja Robinsonin projektion pinta-aloja.

Kuten Julia Salmi havaitsi verrattaessaan Mercatorin ja Robinsonin projektioita: “Mercator- ja Robinson-projektioiden pinta-alaerot ovat huomattavat – Mercatorin projektio näyttää jotkin alueet jopa lähes 500% suurempana! Kuten kartasta käy ilmi, suuruuserot kasvavat pohjoisnapaa lähestyessä, mikä onkin Mercator-projektion yksi suurimmista heikkouksista.”

Harjoitellessamme tietokantojen perushallintaa ja projektioiden vaikutuksia kartta kuvaan, luulin että itse tehtävä tulisi olemaan helppo, mutta heti kuin aloimme tehtävää tehdä en osannut yhtään hyödyntää juuri oppimaani tietoa tehtävän tekemiseen. Piti siinä aika pitkään miettiä mitä nyt pitikään taas tehdä ja miten. Jollain tavalla onnistuin kuitenkin vertaamaan pinta-aloja ja projetioiden välisiä muutoksia ja saamaan kartan valmiiksi. Paarlahti opasti tehtävän annossa selkeästi vaikka hiemankin nopeaan tahtiin.

Lähteet

https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/

 

 

Ensimmäinen kurssikerta geoinformatiikan menetelmät 1, QGIS:in opettelu

Ensimmäisellä geoinformatiikan menetelmät 1 kurssikerralla aloimme käyttämään QGIS ohjelmaa. Aloitimme kurssin opettelemalla käyttämään ohjelmaa harjoitustehtävällä, jonka olen liittänyt blogiini. Tehtävänä oli tehdä kartta Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä. Tehtävän antoa oli hieman vaikea seurata sillä olin vielä vähän pihalla QGIS ohjelman käytöstä ja kävimme ohjeet nopeaan tahtiin. Jos ohjelma oli vähänkin hidas ja jos siinä ei saanut heti tehtyä jotain osaa kartasta niin tehtävästä jäi heti jälkeen ja minä ainakin tipuin kärryiltä. Kuitenkin edellisessä periodissa tutuksi tulleessa Corel piirrustus ohjelmasta oli hyötyä QGIS:in käyttöön kuten Elina Huhtinen totesi blogissaan (16.1.2019).

Ensimmäinen geoinformatiikan menetelmät 1 tunti oli hieman stressaava jothtuen uuden ohjelman opettelemisesta. Verrattuna edellis periodissa käytettävään Corel ohjelmaan, QGIS oli erittäin vaikeasti ymmärrettävä ohjelma. Ohjelma oli myös hidas ja kaatuili vähät väliä, joka raastoi hermoja.

Lähteet:

Elina Huhtinen Blogi1, QGISS ja siihen perehtyminen https://blogs.helsinki.fi/huhelina/