Toisella geoinformatiikan menetelmät kurssi kerralla maanantaina 21.1 saimme hankalamman harjoitustehtävän kuin ensimmäisellä kerralla. Teimme kaksi harjoitusta, jossa ensimmäisessä opeteltiin tietokantojen perushallintaa ja tarkasteltiin projektioiden vaikutuksia kartta kuvaan ja sen mittoihin. Toisessa harjoituksessa tarkastelimme miten erot näkyvät eri alueilla ja miten ne vaikuttavat esitettävän datan luotettavuuteen.
Lisäsin Suomen kuntapohjan vuodelta 2015 QGIS:iin, jonka koordinaattijärjestelmä oli ETRS89-TM35FIN. Seuraavaksi laskin alueiden pinta-alat ominaisuustietotaulukkoon, jolloin sain pohja-aineiston jotta voin alkaa verrata muiden projektioiden mukaisia eroja alueiden pinta-aloista. Seuraavaksi laskin samalle aineistolle alueiden pinta-alat käyttämällä pohjana Mercatorin projektiota. Tutkin miten tämä muutti karttaa visuaalisesti. Tämän blogin postauksen kuva on kuitenkin tehty erikseen samalla periaatteella, mutta siinä olen verrannut Natura pinta-alaa ja Robinsonin projektion pinta-aloja.
Kuten Julia Salmi havaitsi verrattaessaan Mercatorin ja Robinsonin projektioita: “Mercator- ja Robinson-projektioiden pinta-alaerot ovat huomattavat – Mercatorin projektio näyttää jotkin alueet jopa lähes 500% suurempana! Kuten kartasta käy ilmi, suuruuserot kasvavat pohjoisnapaa lähestyessä, mikä onkin Mercator-projektion yksi suurimmista heikkouksista.”
Harjoitellessamme tietokantojen perushallintaa ja projektioiden vaikutuksia kartta kuvaan, luulin että itse tehtävä tulisi olemaan helppo, mutta heti kuin aloimme tehtävää tehdä en osannut yhtään hyödyntää juuri oppimaani tietoa tehtävän tekemiseen. Piti siinä aika pitkään miettiä mitä nyt pitikään taas tehdä ja miten. Jollain tavalla onnistuin kuitenkin vertaamaan pinta-aloja ja projetioiden välisiä muutoksia ja saamaan kartan valmiiksi. Paarlahti opasti tehtävän annossa selkeästi vaikka hiemankin nopeaan tahtiin.
Lähteet
https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/