Kuudennen kurssikerran aluksi jalkauduimme GIS-luokasta ulos tekemään havaintoja ja aineistonkeruuta maastosta. Kiertelimme parin kanssa Kumpulan kampuksen lähimaastossa noin tunnin ajan ja tarkastelimme julkisten tilojen, kuten puistojen ja katujen, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tekemämme havainnot keräsimme Epicollect5-sovellukseen, joka puhelimen GPS paikannuksen avulla sai tuotettua niistä suoraan pisteaineistoa.
Epicollect5-sovellus olikin yksinkertainen ja näppärä tapa tuottaa havainnointeihimme perustuvaa paikkatietoaineistoa, jota luokkaan palattuamme tarkastelimme ja hyödynsimme lisää. Kaikkien ryhmäläisten keräämien havaintojen avulla pystyimme tekemään pienimuotoista aluetutkimusta ja interpoloimalla havaintopisteiden välit saimme tuotettua karttaesityksen, joka kuvasi muun muassa miten turvalliseksi Kumpulan kampuksen lähiympäristö koetaan (kuva 1). Esimerkiksi jo tästä pienestä otannastamme nousi esiin, että Kustaa Vaasan tien ahkerasti liikennöity risteys koetaan vaaralliseksi.
Kumpulan kampuksen lähiympäristön turvallisuuden tarkastelun jälkeen siirryimmekin tarkastelemaan luonnonkatastrofeja ja riskejä globaalimmalla mittakaavalla ja erityisesti tarkoitus oli tuottaa opetuskäyttöön soveltuvia karttaesityksiä endogeenisten ilmiöiden esiintymisestä.
Ensimmäinen karttani (kuva 2) esittää päälle magnitudi 6 maanjäristyksiä viimeisen 20 vuoden aikana. Kartta visualisoi selvästi, miten suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa, joissa laatat työntyvät toistensa alle, erkanevat tai sivuavat toisiaan. Maanjäristyksiä tapahtuu myös laattojen sisäosissa, mutta huomattavasti harvemmin. Kartta visualisoi myös, miten pienempiä maanjäristyksiä tapahtuu usein ja isompia taas harvemmin. Voimakkaita magnitudi 6,0–6,9 maanjäristyksiä tapahtuu vuodessa noin 120 kun erittäin voimmakkaita ja tuhoisia magnitudi 8,0 tai suurempia tapahtuu muutama.
Toisessa karttaesityksessäni (kuva 3) halusin tarkastella seismisyyttä ja vulkanismia Euroopassa. Opetuskäyttöä ajatellen monet ilmiöt saattavat usein konkretisoitua, kun niitä tarkastelee lähempänä omaa elin- ja kokemusympäristöä. Tämän kartan avulla pystyy hahmottamaan Atlantilla sijaitsevan Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatan erkanemissauman sekä Välimerellä sijaitsevan Afrikan ja Euraasian laatan törmäyssauman. Karttaesityksestäni tosin uupuu näitä litosfäärilaattojen liikesuuntia ja rajatyyppejä ilmaisevat merkit, jotka on huomattavasti selkeämmin esitetty Johomaps-sivustolla sijaitsevassa kartassa (Johomaps).
Vuosina 2000–2020 tapahtuneiden maanjäristysten lisäksi kartalle on lisätty lähihistoriassa tapahtuneet tulivuorenpurkaukset. Karttaesityksestä olisi jo helppo pohtia vulkanismin ja seismisyyden yhteyttä laattatektoniikkaan ja lisäksi, millaisia uhkia nämä luonnonilmiöt aiheuttavat niiden esiintymisalueilla. Karttaesityksestä voisi tarkastella esimerkiksi erityisesti maanjäristyksille herkkää Välimeren aluetta, joka on myös suosittu lomakohde. Myös SHARE-projekti on selvittänyt Euroopan maiden seismisen hasardin tasoa ja projektin lopputuloksena syntynyt karttaesitys visualisoi hyvin riskialttiit alueet. SHARE-projektista voi lukea lisää täältä. (Giardini, Woessner & Danciu 2013.)
Suosittuja lomakohteita löytyy myös Aasiasta Tyynenmeren tulirenkaaksi nimitetyltä alueelta (kuva 4). Tyynenmeren tulirengas on nimitys alueelle joka kiertää Tyyntämerta. Alueella sijaitsee suurin osa maapallon aktiivisista tulivuorista ja siellä tapahtuu lähes 90 % kaikista maanjäristyksistä. (Yle 2017.)
Kolmas karttaesitykseni (kuva 5) kuvaakin Kaakkois-Aasian puoleista osaa Tyynenmeren tulirenkaan alueesta, ja vertaamalla sitä Eurooppaa esittävään karttaan, on helppo hahmottaa, millainen ero alueiden välillä on arvioitaessa todennäköisyyttä maanjäristyksen tai tulivuorenpurkauksen toteutumiselle.
Kunkin alueen riskitasoon vaikuttaa kuitenkin riskin toteutumisen todennäköisyyden lisäksi alueen selviytymiskyky ja haavoittuvuus riskin tapahtuessa. Carita Aapro-Koski (2020) toteaakin osuvasti blogissaan, että opetustilanteessa olisi hyvä myös pohtia, millaisia henkilö- ja aineellisia vahinkoja maanjäristykset aiheuttavat osuessaan tiheästi asutulle alueelle. Muun muassa Our World in Data -sivustolta löytyy Hannah Ritchien ja Max Roserin (2019) tuottamia informatiivisia diagrammeja eri luonnonkatastrofien vaatimista henkilövahingoista ja taloudellisista menetyksistä.
Yleistäen voidaan sanoa, että suurin osa taloudellisista vahingoista koskettaa kehittyneitä teollisuusmaita, kun taas suurin osa kuolonuhreista on kehittyvissä maissa. Tämä johtuu juuri infrastruktuurista ja siitä ettei kehittyvien maiden rakennuksia ole useinkaan suunniteltu kestämään maanjäristysten aiheuttamaa heiluntaa ja tärinää. Oikealla rakennussuunnittelulla on siis keskeinen merkitys sekä kuolonuhrien että taloudellisten menetysten vähentämisessä.
Lähteet:
Aapro-Koski, C. (2020). Kurssikerta 6: Karttoja opetustarkoitukseen. Viittauspäivä 22.2.2020. <https://blogs.helsinki.fi/aacarita/>
Giardini, D., Woessner J. & Danciu L. (2013). Seismic Hazard Harmonization in Europe (SHARE). Viittauspäivä 22.2.2020. <https://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en/news/safer-buildings-lower-risks-reducing-damage-caused-earthquakes-europe>
Johomaps. Tectonic Plates of the Earth. Viittauspäivä 22.2.2020. <http://www.johomaps.com/world/worldtecton.html>
NOAA Volcano Location Database Search. NOAA National Centers for Environmental Information (NCEI). Viittauspäivä 22.02.2020. <https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5>
Ritchie, H. & Roser, M. (2020). Natural Disasters. Our World In Data. Viittauspäivä 22.02.2020. <https://ourworldindata.org/natural-disasters>
United States Geological Survey. Earthquake Catalog. Viittauspäivä 22.02.2020. <https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/>
Yle. (2017). Miksi maa järisi taas Meksikossa? – Tunnetko Tulirenkaan ja Kookoslaatan? Viittauspäivä 22.2.2020. <https://yle.fi/uutiset/3-9841716>