Ruskan punaiset sävyt – puiden suojaväri?

Näkyvä merkki lehtipuiden talveentumisesta on ruska. Lehtivihreämolekyylit hajoavat, ja puut siirtävät hajoamisessa vapautuvia yhdisteitä varteen. Toisin kuin usein luullaan, kasvit eivät siis varastoi lehtivihreää talveksi sellaisenaan, vaan ottavat talteen mm. typpeä sisältäviä hajoamistuotteita, joita voidaan hyödyntää kasvun alkaessa seuraavana keväänä. Lehtivihreän hajotessa muut lehden väriaineet tulevat näkyviin. Tällaisia väriaineita ovat esimerkiksi keltaisena näkyvät ksantofyllit ja kellanoranssit karotenoidit.

Ruskan punaiset värisävyt, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi vaahteralle ja pihlajalle, aiheutuvat pääosin antosyaaneista. Kesällä lehdissä on antosyaaneja vain vähän, ja niitä muodostuu vasta ruskan muodostumisen aikana. Miksi kasvin kannattaa muodostaa uusia väriaineita lakastuviin lehtiin on herättänyt keskustelua, ja antosyaanien merkityksestä lakastuvissa lehdissä on esitetty eri teorioita.

Antosyaanit ovat antioksidantteja, eli ne suojaavat toisia yhdisteitä hapettumiselta. Tällainen suoja on tarpeen alkusyksyllä, jolloin lehdet altistuvat melko voimakkaalle valolle alhaisissa lämpötiloissa. Tällaiset olosuhteet saavat aikaan lehdissä hapettumisstressiä. Ilman riittävää antosyaanien antamaa suojaa lakastuvien lehtien kyky ottaa lehtivihreän hajoamistuotteita talteen voisi heiketä, mikä olisi puun kannalta haitallista.

Antosyaanien punaisten sävyjen on myös esitetty suojaavan lehtiä tuhohyönteisiltä, esimerkiksi kirvoilta, jotka tuottavat kasvukauden lopussa talvehtimiskykyisiä munia. Kokeellisissa tutkimuksissa kirvojen on todettu välttävän punaista väriä, ja keltaisen värin on todettu houkuttelevan vihreääkin enemmän kirvoja. Punainen varoitusväri saattaa siten viestiä kirvoille elinvoimaisesta ja puolustuskykyisestä puuyksilöstä.

Edellä kuvatut kaksi teoriaa antosyaanien merkityksestä (suoja hapettumisstressiltä ja suoja tuhohyönteisiltä) eivät ole toisensa poissulkevia, vaan molemmat punertavan ruskan tuomat hyödyt voivat toteutua samanaikaisesti. Suomen lehtipuulajeilla kellertävät sävyt ovat vallitsevia värejä, ja punertava ruska on vain muutamalla lajilla. Pääosa kotimaisista lajeista pärjää siten ilman antosyaanien tuomaa suojaa.

Lue lisää:

Döring T.F., Archetti M. & Hardie J. 2009. Autumn leaves seen through herbivore eyes. –Proceedings of the Royal Society B 276: 121–127.

Lee D.W. & Gould K.S. 2002. Why leaves turn red. –American Scientist 90: 524–531.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.