Käsittelemämme tutkimus on Elina Fonsénin väitöskirja ”Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa”, joka oli osa ”Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen – laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen” -hanketta. Kehittämishanke toteutettiin Tampereen Yliopiston kasvatustieteiden yksikössä vuosina 2010-2012. Fonsén toimi myös kehittämishankkeen projektikoordinaattorina ja kouluttajana, mutta pyrki samalla objektiiviseen väitöstutkimukseen.
Pohdimme, miten Fonsén onnistui pyrkimyksessään toteuttaa kahta keskenään erilaista roolia; toimimaan hankkeessa koordinaattorina, sekä objektiivisena väitöstutkijana. Usein hankkeiden tavoitteena on saada positiivisia tutkimustuloksia tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat mielestämme kuitenkin neutraaleja, eikä niihin sisälly vahvoja oletuksia tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuskysymykset jakautuivat kolmeen pääkysymykseen; miten päivähoidon pedagogiikan vastuuhenkilöt kuvailevat varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta, miten pedagoginen johtajuus toteutuu varhaiskasvatusyksiköissä ja millaisia haasteita pedagogisessa johtajuudessa on. Mielestämme tutkimuskysymykset ovat kattavia ja hyvin kiteytettyjä.
Aineisto koostui 134 varhaiskasvatusyksikössä toimineesta 105 pedagogisen johtajuuden vastuuhenkilöstä, jotka työskentelivät seitsemässä suomalaisessa kunnassa. Tutkimukseen osallistuneet työskentelivät lastentarhanopettajina, päiväkodin johtajina, päivähoidon ohjaajina, aluejohtajina, kiertävinä erityislastentarhanopettajina, suunnittelijoina ja varhaiskasvatuksen johtajina. Tutkimusaineisto on hyvin laaja. Oletamme tämän olleen mahdollista tutkimushankkeeseen osallistumisen myötä.
Tutkimuksen aineisto koostui pääosin sähköisesti toteutetuista kyselyistä, pedagogisen johtajuuden päiväkirjoista, muutamasta täydentävästä haastattelusta sekä kehittämistehtävistä. Alkukyselyissä ohjeistettiin vastaamaan vapaamuotoisesti neljään pedagogista johtajuutta koskevaan kysymykseen, esimerkiksi ”miten pedagoginen johtajuus toteutuu yksikössäsi?”. Päiväkirjoissa toivottiin omakohtaisia kokemuksia siitä mikä pedagogisessa johtajuudessa mietityttää, mitä on sen toteutumiseksi tehnyt, millaisia oppimiskokemuksia ja oivalluksia on syntynyt, sekä mitä muutoksia ja uusia toimintatapoja on vienyt käytäntöön.
Päiväkirjat aineistona antoivat mielestämme tilaa tutkimushenkilöiden omalle äänelle ja rajasivat pois haastattelutilanteessa mahdollisesti ilmenevät sosiaaliset paineet ja valtahierarkiat.