Toiminnallisuus ja osallistuminen

Saimme otsikoksi “Lasten liikkuminen väylä lasten osallistumiseen”. Ensi töiksemme lähdimme pohtimaan laajemmin mitä tässä yhteydessä tarkoittaa osallistuminen, ja miten liikkuminen siihen kytkeytyy. Onko osallistuminen vain oppimistilanteissa tapahtuvaa ja tuottavaa, onko osallistuminen yleistä yhteenkuuluvuutta ja aktiivisuutta ryhmässä, vai ehkä jotain tältä väliltä. Tarkoitetaanko liikkumisella vaikkapa liikuntaharrastuksia, lapsen yleistä luonteenomaisuutta vai tapaa järjestää oppimistilanteita? Kiivaan keskustelun tuloksena oli että aiheen voi käsittää monella eri tapaa, ja mikään niistä ei välttämättä ole toista huonompi.

Mitä on osallistuminen?

Pohdimme liikuntapainotteisten päiväkotien ja tavallisten päiväkotien eroja lasten osallistumisen kannalta, ja sitä voiko vakituinen liikuntaharrastus vaikuttaa siihen miten helposti lapsi lähtee mukaan osallistumaan ryhmän toimintaan yleisesti. Jatkoimme tästä monien vaiheiden kautta tarkentamaan kysymystä siten, että voiko liikkeen ja toiminnallisuuden yhdistäminen itse oppimistilanteisiin vaikuttaa osallistumiseen? Otimme lopulta tämän tutkimuksemme lähtökohdaksi.

Kohti seuraavaa tapaamista

Ensimmäinen tapaaminen kului vauhdilla, ja päätimme jatkaa siten että muodostimme yhteydenpitoa varten whatsapp-ryhmän, ja Eero ja otti sankarillisesti vastuulleen ensimmäisen tapaamisen tunnelmien summaamisen blogitekstin muotoon.

Uusi viikko ja uusi tapaaminen

Kävimme läpi ensimmäisen kerran pohdinnat yhdessä, ja päätimme jatkaa eteenäin jakautumalla esitys- ja blogiryhmiin ennen yhteenvetoa ja uutta kokoontumista.


Esitysryhmä teki yhteisen summauksen kaikkien muistiinpanoista ja ajatuksista käyttäen “Tutkimuksen voimasanat” kirjaa apunaan, ja alkoi muotoilla niistä materiaalia esitystä varten.


Blogiryhmä keräsi ensin listan asioita mitä blogissa olisi hyvä käsitellä, ja lähti sitten avaamaan niistä heränneitä ajatuksia blogipohjaan.

Lopuksi keräännyimme kokoon vertailemaan ja muokkaamaan tuotoksia yhdessä.

Jyrki Reunamon “Tieteelliset perusteet varhaisvuosien
fyysisen aktiivisuuden suosituksille” artikkeli, jonka pohjalta aiheenamme toimiva otsikko oli muotoiltu, käsittelee lasten hyvinvointia ja liikuntaa hyvin laajalta tasolta. Meidän valitsemamme näkökulma toiminnallisuuden ja osallistumisen yhteydestä on kapeampi, mutta liittyy mielestämme saman aiheen yhteyteen tiiviisti.

Yhteistyö ryhmän sisällä on toiminut erittäin hyvin. Emme ole tietenkään olleet kaikesta täysin samaa mieltä, mutta olemme onnistuneet hyvässä hengessä löytämään aina yhteisen tien eteenpäin. Vielä viimeinen viimeistelytapaaminen ennen esitystä!

”Lastenkirjallisuus luo yhtenäistä kansallistunnetta”

Viime viikolla aloitimme ryhmätapaamisen tutustumalla ryhmämme jäseniin sekä yhteiseen aiheeseemme. Huomasimme ryhmätyömme sujuvan jouhevasti. Ryhmässämme on opiskelijoita eri vuosikursseilta, mikä tuo laaja-alaista näkemystä työskentelyymme.

Alussa meillä oli hieman epäselvyyksiä tutkimuskysymyksen kanssa, koska aloimme miettimään asiaa liian monimutkaisesti. Lopulta lähdimme orientoitumaan aiheeseen omakohtaisten lukukokemusten kautta ja näin saimme myös tutkimuskysymyksen ratkaistua.

Tapaamisen aikana loimme yhteisen Whatsapp-ryhmän sekä One Drive -kansion, jotta kaikki jäsenet pystyvät osallistumaan ryhmätyön tekemiseen tasapuolisesti.

Lähdimme ryhmätapaamisesta luottavaisin mielin ja sovimme syventyvämme asiaan lisää kotona sekä kokoavamme ajatuksia seuraavalla kerralla.

PowerPoint valmistuu

Tänään aloitimme tapaamisemme jatkamalla siitä, mihin viimeksi jäimme. Pohdimme ja tarkensimme vielä aihettamme, jonka jälkeen pääsimme itse asiaan. Loimme konkreettisen PowerPoint -esityksen, jota on tarkoitus viimeistellä vielä WhatsApp -ryhmän kautta. Määrittelimme tutkimuksen kohderyhmän, tutkimuskysymyksen ja tutkimustapoja sekä suunnittelmimme esitystapaa.

Oivalsimme keskustellessamme, että laaja mielipiderepertuaarimme voi olla ryhmämme vahvuus. Pystymme pohtimaan hyvinkin laajalti aihettamme, ja syventymään asioihin, mitä yksin ei tule ajatelleeksi.

Kiinnitimme huomiota myös muuhun ryhmädynamiikkaan. Koemme, että ryhmätyöskentelytaitomme ovat keskustelun kannalta oikein hyvät. Jokainen saa osallistua keskusteluun ja puheenvuoroja kunnioitetaan.

Ryhmä: Ympäristöönsä vaikuttava lapsi

Pedagoginen laatu vaatii pedagogista johtajuutta 2

Tapasimme jälleen Minerva-torilla. Kaikki meistä alkoivat tutustua akatemian arviointilomakkeeseen ja nimikkotutkijamme tutkimustekstiin. Sovimme myös, että Mari ja Jenni pitäisivät siitä vielä tällä tapaamiskerralla ryhmälle alustuksen, jonka yhteydessä pohtisimme tutkimuskysymystämme kriittisessä valossa ja antaisimme ideoiden lentää vapaassa akateemisessa hengessä. Syntyisikö hedelmällistä keskustelua? Tarkentuisiko tutkimuskysymyksemme, pysyykö se ennallaan vai joudummeko kenties vielä tarkentamaan aihiota? Johanna, Anni ja Pauliina saivat tehtäväkseen sopia tapaamisen tutkijan kanssa. Jan ja Paula kirjoittivat tätä blogia. Lisäksi kaikki ryhmän jäsenet saivat vielä tehtäväkseen tutustua nimikkotutkijan sekä kurssin koko materiaaliin sekä pohtia mm. tutkimuskysymyksen relevanssia suhteessa oppimateriaaliin. Tunnelmat olivat jälleen aluksi jopa hektiset, mutta tehtäväjako kuitenkin selkeytti toimintaa ja kaikille riitti hyvin puuhaa. Ryhmän kesken sovittiin myös, että kommentoimme säännöllisesti sekä oman että toisten ryhmien blogeja.

”Maailmaan lisää tieteen ja teknologian osaajia! Lapset tulee tutustuttaa luonnontieteisiin jo varhaislapsuudessa.”

Aloitimme ryhmätyöskentelymme ensin tutustumalla toisiimme ja lööppiin. Aiheemme oli mielenkiintoinen ja herätti paljon keskustelua. Lööpin väite ja tehtävänanto saivat meidät kuitenkin myös hämmentymään, joten lähdimme yhdessä pohtimaan ratkaisuja näihin. Emme kuitenkaan päätyneet lopulliseen ratkaisuun, mutta sen sijaan löysimme monia eri näkökulmia lähestyä asiaa.

Loimme yhteiseksi työtilaksi PowerPoint- ryhmän, josta jokainen pääsee muokkaamaan tiedostoja, sekä Whatsapp-ryhmän vapaata keskustelua varten. Valitsimme sihteerin, ja jakauduimme pienempiin ryhmiin, joissa pohdimme asioita eri näkökulmasta. Lopuksi sovimme, että tutustumme lähteeseen syvemmin omalla ajallamme ja paneudumme asiaan ensi kerralla.

 

”Dialoginen opetus tukee oppilaiden identiteetin kehittymistä”

Ryhmätyöskentelymme alkoi tutustumisella toisiimme ja aiheeseen. Huomasimme pian valinneemme haastavan aiheen. Paljon hyviä ideoita nousi teeman pohjalta, mutta koska käsitteet vaikuttivat laajoilta ja vaikeasti hahmotettavilta, emme vielä enimmäisellä tapaamiskerralla kyenneet päätöksiin tutkimustavasta. Erilaisia ideoita puntaroitiin ja totesimme, että meidän tulee tutustua sekä käsitteisiin että tutkimustapoihin tarkemmin ennen varsinaisen tutkimussuunnitelman tekemistä.

Lähdimme selvittämään mitä käsitteet identiteetti, identiteetin kehittyminen ja dialoginen opetus tarkoittavat ja miten niitä voidaan tutkia. Jaoimme ryhmän pienempiin työryhmiin ja ryhmille annettiin omat tehtävät. Teimme yhteiseksi työtiloiksi sekä Whatsapp-ryhmän että jaetut tiedostot OneDriveen. Näin voimme käydä ideointia ja jakaa ajatuksia. Terveisin Dialogi-ryhmä

”Pedagogiikka sivuraiteilla varhaiskasvatuksessa!”

Aloitimme ryhmätyön tekemisen tutustumalla toisiimme ja keskustelemalla mieleen juolahtavista asioista tehtävänantoon liittyen. Huomasimme toimivamme ryhmänä ja olevamme yhtä mieltä asioista. Käytimme lööpissä esitettyä asiaa pohjana sille, miten lähtisimme väitettä tutkimaan, sen sijaan, että olisimme käyneet arvokeskustelua itse väitteestä. Kantava ajatus tutkinnassamme olisi se, että toteutamme kyselyn. Leikittelimme jo ajatuksella siitä, miten tutkimuksen voisi käytännössä toteuttaa. Ilmoille heiteltiin vapaasti ajatuksia ja ideoita ja kirjattiin ne ylös.  

Sovimme seuraavan tapaamisen, jolloin alamme tekemään PowerPoint-esitystä. Teimme myös ryhmächatin, jossa voimme keskustella tapaamisien ulkopuolella, vaikka mieleen juolahtavista ideoista. Ison ryhmän rikkaus on se, että jokainen tuo kokonaisuuteen jotain uutta omasta perspektiivistään, jolloin mahdollisimman moni näkökulma otetaan huomioon esimerkiksi suunniteltaessa lähestymistapaa johonkin tutkittavaan asiaan. 

”Myötätunto on varhaiskasvatuksen ytimessä. Kuitenkin keinot, sen edistämiseksi ovat usein ongelmallisia.”

Hämmennys valtasi kaikki paikallaolijat. Nousimme ylös pöydistämme etsien sitä ihmistä, jolla olisi meidän ryhmämme juliste. Hetkeä aikaisemmin olimme laittaneet nimemme listoihin, sen otsikon viereen, josta olimme kiinnostuneita. Porukka löytyi, katselimme hetken ympärillemme keitä ryhmässä oli ja aloitimme heti työskentelyn. Otsikko, jonka saimme, oli erittäin mielenkiintoinen. Uutisen tärkeimpänä sanana korostui myötätunto. Kaikille erittäin tuttu termi jokapäiväisestä elämästä, mutta mietintä siitä, miten sitä saisi lapsille parhaalla tavalla opetettua ja jaettua on haasteellista.

Ryhmäkoko asetti omat haasteensa, sillä jokaiseen ryhmään valikoitui 10 ihmistä. Kaikilla ryhmäläisillä oli jaettavanaan omia näkemyksiä, kokemuksia ja tuntemuksia. Jaoimme rohkeasti erilaisia mielipiteitä siitä, miten tehtävään tulisi pureutua. Yksi meistä piirsi paperille, toinen luki ohjeita ja monella oli edessään kannettavat, johon sormet naputtivat sanoja vilkkaasti.

Myötätunto sanana herätti paljon tunteita, sen sijaan ryhmätehtävän kirjoittamisen ohjeet aiheuttivat paljon eripuraa ja kysymyksiä; Mistä lähdetään liikkeelle, aloitetaanko ihan alusta, kuka on kirjoittanut aiheen ja miksi? Erilaisia näkökulmia perusteltiin hyvin. Asiaa käsiteltiin pitkään ja hartaasti, kunnes tunnin kuluttua huomasimme, ettemme edes tunteneet toisiamme. Olimme olleet niin asiaan lumoutuneita, ettemme olleet muistaneet esittäytyä toisillemme.

Vietimme hetken yhdessä ja kerroimme itsestämme taustoja ja tietoja, jolloin kävi ilmi, että moni ryhmässä on lähihoitaja aiemmalta koulutukseltaan. Kaikille meistä on kuitenkin yhdistävänä seikkana se, että olemme varhaiskasvattajan opettaja-koulutuksessa mukana koko sydämestämme ja ylipäätään, että koulutus on kaikille tärkeää. Selkeästi huomasi, miten ilmapiiri rentoutui ja koimme olevamme yhdessä tämän tehtävän kanssa. Tosin moni yhä halusi tietää kuka ”oma” tutkijamme oli, sillä tietämättömyys kaivoi mieltämme. Sitä tietoa meille ei ollut vielä suotu, joten jouduimme vielä odottelemaan. Odotamme kurssilta tutkijan tapaamista ja oppivamme uutta erilaisista tutkimusmenetelmistä.

Ryhmäytyminen ja ryhmän toimiminen ylipäätään on prosessi. Tästä on hyvä aloittaa!

Leikkiminen on keskeinen varhaiskasvatuksen opettajan perustehtävä

Ryhmämme lööppi esitti väitteen ”Lapsiryhmässä leikkiminen on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen opettajan perustehtävä”. Jaoimme ensin omia ajatuksia ja keskustelimme niistä yhdessä. Keskustelu oli aluksi vähän siellä sun täällä, emmekä saaneet heti kiinni tehtävänannosta. Luettuamme ohjeet muutamaan otteeseen tehtävän idea alkoi selkeneen ja saimmekin lopulta hyviä ajatuksia siitä, miten lööpin väitettä voisi lähteä tutkimaan parhaiten. Pääsimme siis hyvin alkuun, ja ensi kerralla aloitamme jo powerpoint- esityksen työstämisen. Ryhmässämme oli hyvä meininki ja jokaisen mielipide otettiin huomioon. Teimme myös whatsapp- ryhmän, jotta kommunikointi olisi helpompaa ja voisimme sopia tulevat tapaamiset sitä kautta.

Mitä tapahtuu?

Aloitimme tehtävän kokoontumalla yhteen ja avaamalla tutkimusaihettamme ”Onko oppimisympäristö päiväkodissa lasta varten?” Ensimmäisessä tapaamisessa käytimme paljon aikaa määrittelemällä käsitteitä ja kysymyksiä, joista jokaisella oli vähän omanlaisensa näkemys. Tavoitteenamme oli päästä yhteisymmärrykseen tehtävän ideasta ja ymmärtää käsitteet samalla tavalla.

Ensin eksyimme ajattelemaan asiaa ainoastaan leikkiympäristön näkökulmasta. Keskustelimme esimerkiksi leikin kestosta ja päivärakenteen vaikutuksista leikkiympäristöön. Sitten oivalsimme, että oppimisympäristö on paljon muutakin kuin leikkiä. Esille nousi erityisesti lapsen kokema fyysinen oppimisympäristö, jota lähdimme sitten tarkemmin pohtimaan.

Jakauduimme kahteen ryhmään, joista toinen on vastuussa ensimmäisestä blogikirjoituksesta ja toinen PowerPoint -esityksestä. Perustimme myös WhatsApp -ryhmän, jossa voimme jatkossa yhdessä suunnitella työprosessia. Tehtävän idea jäi vielä vähän epäselväksi, koska hyppäsimme aiheeseen syvästä päästä. Siksi varmistimme vielä opettajilta tehtävänantoa, jonka jälkeen kokonaiskuva alkoi kirkastua.

Tästä se lähtee!

Ryhmä: Ympäristöönsä vaikuttava lapsi