- Milloin? -> tammi-toukokuu 2015, kuutena aamupäivänä klo 8-12 ja yhtenä päivänä klo 8-16
- Missä? -> eri puolilla Etelä-Suomea sekä Länsi-Suomea, 12 kunnassa (laaja otanta). (+Suomen lisäksi samanlainen tutkimus tehtiin Hong Kongissa, Singaporessa ja Taiwanissa.)
- Keneltä? -> 1-7 vuotiaat lapset
- Kuinka paljon tutkittavia? -> yli 200 päiväkotia, noin 3000 lasta
Havainnoijalla on havainnoinnissa mukanaan kirja, jonka sisällä on kolme paperia:
- numeroitu lista lapsista
- havainnoinnin ohje
- havainnointilomake
Aineisto muodostuu havainnoista lapsen päiväkotiarjesta (49 havaintoa yhdessä päivässä). Lisäksi oman ryhmän aikuisten arvioinnit lapsista sekä oppimisympäristön laadusta kytketään havaintoihin.Havainnointi ryhmissä ei ollut salaisuus mutta sitä ei myöskään painotettu. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lasten osallistumiseen sekä löytämään kehityskohteita ja etsimään ratkaisuja tulosten pohjalta.
On haluttu päivittää ratkaisuja varhaiskasvatuksessa tapahtuvien elinolosuhteiden ja toimintaympäristöjen nopeaan muuttumiseen. Lisäksi on haluttu ajankohtainen tieto varhaiskasvatuksen instituutioiden toimintakuluttuurista.
Näin hankitulla aineistolla on päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön hyvin, sillä aluksi tutkimuksella oli eri päämäärä, josta kuitenkin liikunta ilmiönä nousi vahvasti esille. Tämän myötä liikunnan vaikutusta lasten osallistumiseen alettiin tutkia tarkemmin ja tulosten perusteella saatiin päivitettyä suosituksia päiväkoteihin. Toisaalta, olisiko tutkimuksen tulokset olleet erilaisia, jos tutkimuksen päämäärä olisi ollut alusta alkaen selkeä? Minkälaisia vaikutuksia on ollut tällaisella käänteellä tutkijaan/tutkijaryhmään, näkevätkö kaikki edelleen päämäärän samalla tavalla?
Luin bloginne ja jäin pohtimaan muutamaa siinä esitettyä asiaa, jotka liittyvät pääosin käsitellyn tutkimuksen eettisiin ratkaisuihin. Kirjoitatte, että ”havainnointi ryhmissä ei ollut salaisuus mutta sitä ei myöskään painotettu.” Voisitteko avata, mitä oikeastaan tarkoitatte tällä? Olisin myös kiinnostunut tietämään ketkä havainnoinnin suorittivat, sillä tätä ei ole mainittu kirjoituksessanne.
Toinen tutkimusetiikkaan liittyvä kysymykseni koskee tutkimuksen päämäärän vaihtoa. Kirjoitatte, että ”aluksi tutkimuksella oli eri päämäärä, josta kuitenkin liikunta ilmiönä nousi vahvasti esille.” Mikä oli tutkimuksenne alkuperäinen päämäärä ja miten tutkija(t) kommunikoivat sen vaihdon tutkittaville? Tutkimusetiikka edellyttää kuitenkin sitä, että tutkittavat tietävät, mihin heidän tietojaan käytetään (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen, 2011, s. 35).
– Tuomas, Ympäristöönsä vaikuttava lapsi
Lähde
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.
Hei, kiitos kommentista!
Artikkelissa ja Reunamon blogissa, josta olemme myös paljon tietoa tutkimukseen liittyen saaneet, ei ole tätä avattu sen enempää.
Havainnoinnin suorittivat päiväkodin/varhaiskasvatuksen toimijat, eli opettajat, joille oli järjestetty koulutuksia havainnointia varten.
Tutkimus ja sen aineisto perustuu ”orientaatioprojektiin”, jonka pohjalta on tehty muitakin tutkimuksia kuin tämä meidän kyseinen tutkimus. Projektin tarkoitus (visio) on ollut todella laaja ja sillä on esimerkiksi haluttu ”Selvittää mitä varhaiskasvatuksessa todella tapahtuu.”
Reunamo esimerkiksi kertoi meille tapaamisessa, kuinka orientaatioprojektista oli vahvasti noussut liikunta-aihe esille ja tästä syystä tätä oli lähdetty tutkimaan enemmän ja tulosten pohjalta tehty suosituksia ja ohjeita päiväkoteihin mm.liikunnallisen toiminnan lisäämiseksi.
Reunamon blogista löytyy paljon lisätietoa tutkimuksesta ja erikseen eettisistä asioista tutkimukseen liittyen.
-Ella /Liikkuminen väylä lasten osallistumiseen