Lapsen temperamentin ja erityisen tuen tarpeen yhteys kognitiivisiin taitoihin

4. Oppimistehtävä

 Tutkimus

 Lapsen temperamentin ja erityisen tuen tarpeen yhteys kognitiivisiin taitoihin.

 Aineiston hankinta 

Aineisto on hankittu antamalla päiväkotien kautta vanhemmille kyselylomakkeet lapsen temperamentista sekä teettämällä lapsille kognitiivisia testejä. Vanhemmat vastasivat lomakkeeseen vapaavalintaisesti omalla ajallaan ja lapset tekivät kognitiiviset testit ennalta määrättyinä aikoina päiväkodissa. Kognitiiviset testit tehtiin itsenäisesti pienryhmissä, jotka sisälsivät 3-4 henkilöä. Ne toteutettiin erillisissä tiloissa tehtävään koulutetun erityislastentarhanopettajan johdolla.  Tutkittavia lapsia oli aluksi 289 lasta, joista loppujen lopuksi tutkimukseen vastasi 257. Erityisen tuen tarpeita omaavia lapsia oli tutkimuksessa 107, sekä 150 lasta, joilla ei ollut erityisen tuen tarpeita. Tutkimuksen aineiston keräsi tutkimusryhmä, johon kuului Alisa Alijoki, Eira Suhonen, Mari Nislin ja Nina Sajaniemi. Kaikki heistä olivat erityispedagogiikan sekä varhaiskasvatuksen asiantuntijoita. Tutkimusryhmää johti Nina Sajaniemi.  

Tutkimuksen aineisto muodostuu kyselytutkimuksen vastauksista sekä kognitiivisen testin tuloksista. Tutkimuksen tutkimusongelma oli seuraava: Miten lasten yksilölliset temperamenttipiirteet ja kehityksen riskitekijät ovat yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin päiväkotiryhmissä? Tutkimusryhmä määritteli myös neljä tarkempaa tutkimuskysymystä: miten poikien ja tyttöjen temperamenttipiirteet eroavat toisistaan, millaisia temperamenttipiirteitä erityisryhmien vertaislapsilla ja erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on, millaisia ovat erityisryhmien lasten kognitiiviset toiminnot ja millainen yhteys lasten temperamentilla ja mahdollisella erityisen tuen tarpeella on heidän kognitiivisiin toimintoihinsa? 

 Aineistonhankinnan instrumentit 

Tutkimuksessa aineistonhankinnan instrumentteina toimivat kyselylomakkeet sekä kognitiiviset testit. Temperamenttia tutkittiin kyselylomakkeilla, joihin vanhemmat vastasivat. Kysymykset koskivat lasten käyttäytymistä. Lasten kognitiivisia toimintoja kartoitettiin kynä-paperitehtävillä. Arvioinnin apuna käytettiin yleisen kognitiivisen kyvykkyyden arvioimiseen tarkoitettua menetelmää (WPPSI-III) ja lasten neuropsykologista tutkimusmenetelmää (NEPSY-II). Lasten tuen tarpeeseen liittyviin kyselyihin vastasivat vanhemmat ja erityislastentarhanopettajat. 

 Kriittinen pohdinta 

Kognitiivisten testien laatimiseen ja tulosten arviointiin on käytetty erilaisia arviointimenetelmiä, mikä tekee analyysista kattavamman.  Emme saaneet käsiimme vanhemmille jaettua kyselylomaketta eikä sen tarkempaa tietoa kognitiivisista testeistä, joten emme voi arvioida itse testejä. 

Vanhemmat saattavat olla puolueellisia arvioidessaan lastensa kyvykkyyttä, mutta he myös tuntevat lapsensa parhaiten sekä näkevät heidät erilaisissa ympäristöissä. Toisaalta päiväkodin henkilökunnalla ei ole yhtä kattavaa käsitystä lapsen temperamentista kuin vanhemmilla. Tämän takia vanhemmilta saadaan tarkempaa tietoa mahdollisesta puolueellisuudesta huolimatta. 

Testi ei välttämättä saavuta kaikkia ihmisryhmiä. Ongelmia oli ihmisten kanssa jotka eivät osanneet täyttää kyselylomakkeita tai eivät osanneet niin hyvin suomea. Tutkijat kuitenkin tekivät kotikäyntejä lomakkeiden kanssa apua tarvitsevien vanhempien luona.  

Otanta oli pieni suhteessa Suomen asukaslukuun. Otanta oli myös hyvin paikallinen (vain Helsingin seutu). Jos otanta olisi ollut ympäri Suomen, olisi tulokset olleet mahdollisesti erilaiset. Esimerkiksi maaseudulla ja kaupungissa voivat vallita erilaiset arvot kasvatuksen suhteen, mikä vaikuttaa vanhempien vastauksiin. 

Pelkästään erityisen tuen tarpeen ja temperamentin tutkiminen suhteessa kognitiivisiin taitoihin sulkee pois muita siihen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Vaikka tutkitaan vain yhdestä näkökulmasta, muutkin asiat vaikuttavat väistämättä tuloksiin. Esimerkiksi jos lapsi on muuten normaalia älykkäämpi, mutta nukkuu yön huonosti ja on väsynyt, tulokset eivät välttämättä vastaa lapsen normaalia tasoa.

Ajatuksia kurssista

 Kurssi on ollut todella erilainen muihin verrattuna ja se on ollut yllättävän hauskaa. On ollut mukava työskennellä ennestään tuntemattomien tyyppien kanssa. Tutkimuksemme on ollut mielenkiintoinen ja on ollut kiinnostavaa kuulla tutkijan henkilökohtaisia mielipiteitä aiheesta ja tutkimusprosessista. Välillä on tuntunut, että ryhmässä on hieman liikaa väkeä, eikä kaikille löydy hommaa, mutta olemme mielestämme hoitanut nämä konfliktit hyvin, ilman sen suurempia ongelmia. Odotamme innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!