Nimikkotutkimuksessamme professori Kristiina Kumpulainen ja tutkijatohtori, opettaja Antti Rajala tutkivat dialogisen opettamisen vaikutuksia oppilaiden diskursiiviseen identiteettiin. Diskursiivisen identiteetin tutkimuksessa identiteetin nähdään syntyvän diskurssissa, eikä siinä pyritä pääsemään kiinni identiteettiin subjektiivisena kokemuksena (Kankkunen, 2009, s.14). Tästä syystä aiheen tutkiminen oli luontevaa videotallenteita analysoimalla.
Tutkimusmateriaalin hankinta
Tutkimuksen materiaalit valikoitiin laajasta Oppimisen sillat -tutkimusta varten kerätystä videoaineistosta, jota muun muassa Jaakko Hilppö oli ollut kuvamassa. Tutkimuksen aineisto oli näin ollen sekundääriaineistoa, koska se oli alkuaan kerätty toista tutkimusta varten (Ronkainen ym., 2011, s. 113). Tutkimuksen videomateriaali oli kuvattu yhden lukukauden (neljä kuukautta) aikana ympäristöopin tunneilla suomalaisella ala-asteella ja mukana siinä olivat kolmannen luokan oppilaat. Luokalla oli 18 oppilasta (yhdeksän tyttöä ja yhdeksän poikaa). Lukukauden ajan luokassa oli käynnissä metsäprojekti, joka perustui oppilaiden luontoretkellään luomiin tutkimuskysymyksiin. Opettaja opetti vuorovaikutteisesti, dialogin keinoin. Hän halusi luoda luokkahuoneesta tilan, jossa oppilaat voivat tasavertaisesti keskustella, jakaa, kommentoida ja rakentaa ideoita sekä esittää kysymyksiä ja näiden pohjalta rakentaa opetussuunnitelman mukaisesti uutta tietoa.
Havainnoidessa kerätään tietoa tutkittavasta ilmiöstä sen luonnollisessa ympäristössä. Se jaetaan osallistuvaan ja ulkopuoliseen havainnointiin. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija osallistuu luonnollisen ympäristön toimintaan tutkijana tai jossakin muussa roolissa. (Ronkainen ym., 2011, s. 115.) Näin myös tässä tutkimuksessa, joka toteutettiin empiirisesti ja kvalitatiivisesti eli laadullisesti. Tutkimuksessa toisena tutkijana mukana oli luokan oma opettaja Antti Rajala. Hänen tulkinnat ja näkemykset otettiin myös mukaan tutkimuksen analyysiin.
Metsäprojektissa videokuvatut dialogiset opetustuokiot kirjoitettiin myös tekstin muotoon ja näitä tekstejä analysoitiin videomateriaalien ohella. Tutkittava materiaali jaoteltiin aiheiden mukaisesti ja jaksotettiin kohtauksiksi. Tarkempi analyysi kohdistettiin neljään hyvin erilaiseen oppilaaseen (kaksi tyttöä ja kaksi poikaa) ja niihin kohtauksiin, joissa he olivat mukana. Tällöin päästiin tutkimaan erilaisten diskursiivisten identiteettien kehittymistä.
Olemme havainnollistaneet tutkimuksen toteuttamista kuvaamassamme videotallenteessa, jonka voit katsoa seuraavan linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=6FOcBzGcFm4
Tutkimuskysymykset
Tutkimuksessa tutkimuskysymyksiksi nostettiin seuraavat kysymykset:
- Miten oppilaiden diskursiivinen identiteetti tunnistetaan, miten se näkyy tässä hetkessä ja ajan kuluessa ala-asteikäisten lasten luonnontieteiden dialogisessa opetuksessa?
- Mitä mahdollisuuksia ja jännitteitä liittyy dialogiseen opettamiseen, kun seurataan diskursiivisen identiteetin kehittymistä luonnontieteiden opetuksessa?
Tarkoituksena oli siis saada selville, tukeeko dialoginen opettaminen oppilaan diskursiivisen identiteetin kehittymistä. Kuinka lapset kokisivat itsensä kyvykkäiksi luonnontieteissä, jotta lapset eri lähtökohdista hakeutuisivat myöhemmin tieteenaloille? Ja minkälaisia identiteettejä lapsille rakennetaan. (Kumpulainen, 2018).
Pohdintaa
Mielestämme tutkimus vastasi hyvin asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksessa luokan opettaja tunsi luokan oppilaat hyvin jo entuudestaan. Tämä teki mahdolliseksi oppilaiden diskursiivisten identiteettien analysoinnin syvällisemmin. Jos luokan oma opettaja ei olisi ollut myös toinen tutkimuksen tutkijoista, olisi oppilaiden taustat ja ennakko-oletukset voinut selvittää opettajaa haastattelemalla. Myös dialogisessa opetuksessa syntyviä jännitteitä tuotiin esiin ansiokkaasti.
Mikäli aineisto olisi kerätty juuri tätä tutkimusta varten eikä tutkimuksessa olisi käytetty sekundääriaineistoa, olisi esimerkiksi tutkimuksen kohderyhmää voinut miettiä tarkemmin Olisiko vanhempien oppilaiden keskuudessa päästy mahdollisesti tutkimaan hedelmällisemmin diskursiivisen identiteetin kehittymistä? Tai tutkimuksessa olisi voitu käyttää muita menetelmiä kuin videointia ja laajentaa identiteettinäkökulmaa diskursiivista identiteettiä kattavammaksi. Olisiko oppilaita haastattelemalla saatu avattua heidän kokemusta aiheeseen ja näin päästä kiinni myös subjektiivisempaan kokemukseen identiteetistä?
Kyseessä oli yksittäinen case-tutkimus, joten tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä laajempia johtopäätöksiä. Olisiko syytä tutkia aihetta laajemmin, jotta tulokset olisivat paremmin sovellettavissa käytäntöön?
Lähteet
Kankkunen, S. (2009). Identiteetit ja identifioituminen naisjohtajien urasiirtymissä. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto
Kumpulainen, K., Rajala, A. (2017) Dialogic teaching and students’ discursive identity negotiation in the learning of science. Learning and Instruction 48, 23-31.
Kumpulainen, K. (03.10.2018) Haastattelu
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2011) Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro
Kiitos hienosta videosta, avasi todella hyvin miten tutkimusta on ihan käytännössä tehty videoiden pohjalta. Itse jäin pohtimaan, että sopiiko dialoginen opetus kaikille? Onko mahdollista, että tutkimukseen on valittu tarkkailtavaksi nimenomaan ne oppilaat, jotka tällaisesta opetustavasta eniten hyötyvät? Niin kuin pohdittekin olisi mielenkiintoista saada aiheesta laajempaa tutkimustulosta. Luulen myös, että opettajan persoonalla ja luokan yhteishengellä on suuri vaikutus opetuksen onnistumiseen, tosin luulisi, että tämän kaltainen opetustyyli nimenomaan tukisi hyvän yhteishengen rakentumista jolloin oltaisi mukavassa positiivisuuden kierteessä.
Minunkin puolestani kiitos videosta! Meinasin jo täällä kommentoida, etten oikein ymmärrä tätä tutkimusta, kunnes video avasi niin tutkimusta kuin diskursiivisen identiteetin käsitettäkin. Minäkin jäin pohtimaan, kuinka paljon näin lyhyeen ajanjaksoon keskittyvä tutkimus voi avata identiteetin kehitystä, vai onko tässä enemmän kyse sen hetkisen diskursiivisen identiteetin kuvauksesta?
T: Anna / Temperamentti, tuen tarve ja kognitiivinen kehitys
Hei Reetta ja Anna,
Kiitokset kommenteistanne ja on kiva kuulla, että video avasi tutkimustamme teille! Tutkimuksen tarkempaan analyysiin valittiin mahdollisimman erilaiset oppilaat, jotta saatiin esiin maksimaalinen variointi diskursiivisissa identiteeteissä. Valituilla oppilailla oli havaittavissa selviä ongelmia omassa diskursiivisessa identiteetissään nimenomaan luonnontieteen oppijoina ja näin ollen heidän kohdallaan diskursiivisen identiteetin muutokset oli havaittavissa tutkimuksessa selkeimmin, ainakin hetkittäin. Diskursiivisen identiteetin muotoutumista analysoitiin videotallenteiden pohjalta kohtauksittain ja havaitut muutokset olivat tutkijoiden tulkintoja diskurssista. Kyse on nimenomaan hetkellisen diskursiivisen identiteetin ilmentymisestä.
Vuorovaikutusta sinänsä pidetään tärkeänä oppimistilanteissa. Otitte esiin tärkeän kysymyksen siitä, sopiiko se kaikille oppilaille käytettäväksi. Dialogisessa opettamisessa on omat haasteensa, jotka tulee ottaa huomioon. Dialoginen opetus vaatiikin erityisesti opettajalta paljon, kun kaikille oppilaille tulee taata oikeudenmukaiset oppimismahdollisuudet. Luokalle luodaan yhteiset normit ja säännöt dialogisia opetustuokioita varten. Pahimmillaan oppilaiden diskursiivinen identiteetti ja luonnontieteen oppiminen voi jopa kärsiä tilanteessa, mikäli hän kokee olevansa painostuksen alaisena. Salliva, avoin ja vapaaehtoisuuteen perustuva ilmapiiri on siis ehdoton edellytys dialogisen opetuksen onnistumiselle.