Tieteellisen tutkimuksen perustana on tutkittava aineisto, aineiston laatu ja sen analysointi. Tutkimuskysymykseen vastaavan aineiston hankkiminen ja aineiston saaminen tutkittavaan muotoon on tutkijan ja tutkijaryhmän tärkein tehtävä. Tutkimuksen aineistot jaetaan tutkimuksen synnyttämiin aineistoihin ja luonnollisiin aineistoihin (Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E., 2014, S. 108). Fonsénin (2014) tutkimuksessa alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisen päiväkirja-aineiston rinnalle kehittyi tiedontarpeen mukaan uusia aineiston keruumuotoja, kuten täydentävät haastattelut ja reflektiot.
Aineiston keruu
Fonsénin (2014) tutkimuksessa aineistoa kerättiin 134 eri varhaiskasvatusyksiköstä, seitsemästä kunnasta ja siihen osallistui 105 päivähoidon yksiköstä pedagogiikan vastuuhenkilöltä. Vastuuhenkilöitä olivat varhaiskasvatuksen johtaja, päiväkodin johtaja, aluepäällikkö, kelto ja lastentarhanopettaja. Tutkimukseen vastanneet henkilöt palauttivat materiaalinsa pääasiassa sähköisesti projektin koordinaattorina toimineelle Elina Fonsénille.
Tutkimuksen aineiston kertymisestä ja hankkimisen ajankohdista laadimme kyseisen kaavion havainnollistamaan aineiston keruun etenemistä.
KUVIO 1: Pylväsdiagrammissa pystypalkit ilmaisevat palautuneen aineiston määrän ja väri aineistonkeruumenetelmän. Palautusajankohdat kaaviossa näkyvät aikajanalla.
Kuten diagrammista voi havaita, tutkimuksen aineisto koostui tutkimushenkilöiltä kerätyistä kyselyistä, hankkeen kehittämistehtävistä, päiväkirja-aineistosta ja haastatteluista. Hankkeen loppupuolella lisäksi vielä johtajuuden kehittämissuunnitelmista ja reflektioista. Koko aineiston keräämiseen kului aikaa noin kaksi vuotta.
Aineiston analysointi
Päiväkirjojen analysointi tapahtui rakenteellisen narratiivisen analyysin avulla. Narratiivinen analyysi on laadullinen menetelmä, jonka avulla pyritään hahmottamaan, millaisia kertomuksia tutkittavasta kohteesta kerrotaan tai miten tutkittavan ilmiön olemus hahmottuu kertomuksenkaltaisena rakenteena. (Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
Kyselytutkimus toteutettiin strukturoimattomana avoimin kysymyksin, kuten:
“Millaisena sinä näet pedagogisen johtajuuden?”
“Arvioi, miten toimit pedagogisena johtajana”
Muiden aineistojen osien analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Siinä aineiston pohjalta pyritään siirtymään käsitteelliseen näkemykseen tulkinnan ja päättelyn kautta. Analyysiä tehdessä teoriaa ja johtopäätöksiä verrataan keskenään.
Tutkimusongelma aineiston taustalla
Tutkimusaineistolla pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen mahdollisimman tarkasti. Nimikkotutkimuksessamme tutkimusongelmana on miten pedagoginen johtajuus toteutuu varhaiskasvatusyksikössä, millaisia haasteita pedagogisessa johtajuudessa on sekä miten päivähoidon pedagogiikan vastuuhenkilöt kuvailevat pedagogista johtajuutta.
Aineiston hankinnan instrumentit
Tutkimuksessa käytetyn päiväkirjan ohjeistus sekä kyselytutkimuslomake on liitettynä tämän blogin loppuun. Ohjeena oli, että päiväkirjaa piti täyttää aina silloin kun pedagoginen johtajuus “puhuttaa” tai vähintään joka kuukausi.
Tässä yksi esimerkki päiväkirjakommentista:
”Pedagoginen johtajuus näkyy monissa johtajana tekemissäni päätöksissä ja arkipäivän ratkaisuissa. Toimiessani lastentarhanopettajana ryhmässä olen samalla esimerkkinä muille työntekijöille. Hyvä työilmapiiri luo hyvät puitteet työnteolle ja lasten kasvatukselle.” (päiväkodin johtaja)
Tutkimuksen edetessä on havaittu monia uusia käsitteen alaan kuuluvia piirteitä, kuten laadukkuus siihen sisältyvine arvokeskusteluineen.
Pohdinta
Kyselytutkimuksen ja päiväkirjamenetelmän rajoite voi kenties olla siinä, että se pyrkii löytämään asioita, joita tutkija etsii omien ennakko-odotustensa määräämin premissein ja saa kysymyksiin nimenomaan tästä kulmasta johdateltuja vastauksia, jotka ovat yksittäisten henkilöiden yksittäisiä subjektiivisia mielipiteitä. Pohdimme myös voisiko esimerkiksi etnografinen lähestymistapa, jossa tutkija sekä tutkimusryhmä jalkautuvat kentälle osaksi työyhteisöjä olla mahdollisesti tarkempi? Kerätyn aineiston laajuus ei kuitenkaan olisi tässä tapauksessa mahdollista, jolloin aineisto jäisi suppeammaksi. Mielestämme kerätty aineisto vastaa tutkimuskysymykseen hyvin.
LÄHTEET
Fonsen, E., (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa, Tampereen Yliopisto, Tampere
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2014). Tutkimuksen voimasanat, WSOYPro, Helsinki
Jyväskylän yliopisto, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 31.10.2018 Saatavissa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineiston-analyysimenetelmat/narratiivinen-analyysi
LIITTEET
- Pedagogisen johtajuuden päiväkirjan ohje
- Pedagogisen johtajuuden reflektointi
LIITE 1
VERKOSTOISTA VOIMAA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN – LAATUA JA TYÖHYVINVOINTIA
VARHAISKASVATUKSEEN
HYVÄ KEHITTÄMISHANKKEEN OSALLISTUJA
Olet avainhenkilö kehittämässä suomalaisen varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta!
Projektissamme pedagogisen johtajuuden kasvun välineenä toimii
PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN PÄIVÄKIRJA
Kehittämishankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää kirjata hankkeen eri vaiheissa
näkemyksiäsi ja toimintaasi pedagogisen johtajuuden osalta. Samalla saat itsellesi ammatillisen
kehittymisen dokumentin ja portfolion.
PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN PÄIVÄKIRJA luodaan kirjaamalla ajatuksia alla olevista
TEEMOISTA aina kun pedagoginen johtajuus ”puhututtaa” Sinua, mutta VÄHINTÄÄN JOKA
KUUKAUSI
- Kuvaile keskeisiä asioita, jotka pedagogisessa johtajuudessa sinua kulloinkin mietityttää.
- Kuvaile niitä asioita ja sisältöjä, joita olet pedagogisessa johtajuudessa viime aikoina
tehnyt.
- Kuvaile keskeisiä oppimiskokemuksia ja oivalluksia, joita sinulle on syntynyt pedagogisesta
johtajuudesta.
- Kuvaile muutoksia ja uusia toimintatapoja, joita olet pedagogisessa johtajuudessasi vienyt
käytännön tasolle.
Muistathan, että ”oikeita vastauksia” ei ole olemassa. Juuri sinun näkemyksesi, kokemuksesi ja
oivalluksesi ovat arvokkaita!
Kirjaa päiväkirjaa Word-tiedostoina ja kopioi itsellesi kansioon.
Kehittämishankkeen seurantaa varten kopiot päiväkirjoista lähetetään e-lomakkeen liitteenä
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/3874/lomake.html
Laita päiväkirjaan oma nimesi ja päiväys aineiston järjestämistä varten, tekstit käsitellään
LUOTTAMUKSELLISESTI, kirjoittajien nimiä ei julkaista missään olosuhteissa.
Lähetysajankohdat; tammikuussa 2011, toukokuussa 2011, syyskuussa 2011, tammikuussa
2012 ja toukokuussa 2012. Kiitos!
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
LIITE 2
PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN REFLEKTOINTI
TAUSTATIETOJA Nimi:
Kunta: Ammattinimike:
(Oletko Vk-johtaja/Aluejohtaja/hallinnollinen johtaja/ryhmässä toimiva johtaja/vastuu lto, muu
mikä?)
- Mitä on pedagoginen johtajuus mielestäsi?
- Miten se toteutuu käytännössä?
- Muuttuiko ajattelusi pedagogisesta johtajuudesta kehittämishankkeen aikana? Miten?
- Mitä kehitystä kuntasi/ alueesi/yksikkösi/yksiköidesi/tiimisi pedagogisessa johtajuudessa
on tapahtunut? (vastaa valitsemassasi laajuudessa vastuualueestasi riippuen)
Jos kehitystä ei ole tapahtunut, mistä se johtuu?
- Mitä vielä haluaisit kehittää pedagogisessa johtajuudessa? Mikä auttaisi kehittämisessä,
mitä edellytyksiä tarvittaisiin?
palautus: Hankkeen tulosten julkistamistilaisuuteen tai elina.fonsen@uta.fi