Nimikkotutkija Jaana Pesonen on käsitellyt aikaisemmin julkaisemassaan väitöskirjassaan aineistoja, joihin syventyy tarkemmin artikkelissaan Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: Kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? (2017 / Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain). Aineisto artikkelia varten on hankittu tarkastelemalla kahta kirjaa: Tatun ja Patun Suomi (2007), sekä Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017). Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat kirjoittaneet molemmat kirjat, joiden kustantajana on puolestaan toiminut Otava. Molemmissa painoksissa on 47 sivua.
Artikkelin tutkimuskysymys on mielestämme seuraava: Miten nykyajan Suomea kuvataan Tatun ja Patun päivitetyssä Suomessa (2017) suhteessa aiempaan painokseen Tatun ja Patun Suomi (2007)? Kirjat ovat tutkimuksesta riippumattomia, eli luonnollisia aineistoja. Tehdessään tutkimusta Pesonen luki molemmat kirjat monta kertaa uudestaan vertaillen niitä toisiinsa.
Aineisto eroaa hieman muiden ryhmien nimikkotutkimuksista siten, että ryhmällämme ei ole tutkittavana haastatteluja tai ihmisiä tarkastelevaa tutkijaa. Pesonen ei myöskään tuonut esille käyttämiään analysointitapoja tai instrumentteja. Nimikkotutkijamme tarkastelee kirjoittamassaan artikkelissa vain Tatun ja Patun Suomea (2007) ja Tatun ja Patun päivitettyä Suomea (2017) sekä näiden eroavaisuuksia.
Jos Pesonen olisi halunnut laajentaa tekemäänsä tutkimusta, hän olisi voinut esimerkiksi valita laajemman aineiston – useampia kirjoja samasta teemasta. Tutkija olisi voinut ottaa selvää siitä, mikä oli vaikuttanut painosten välillä Tatun ja Patun kirjoittajien näkemyksiin ja päivitettyihin aiheisiin. Hän olisi myös voinut perehtyä tutkimiensa kirjojen taustatekijöihin: miksi kirjat oli kirjoitettu. Hän olisi voinut selventää lukijalle miksi oli valinnut juuri kyseisen aineiston.
