- Milloin? -> tammi-toukokuu 2015, kuutena aamupäivänä klo 8-12 ja yhtenä päivänä klo 8-16
- Missä? -> eri puolilla Etelä-Suomea sekä Länsi-Suomea, 12 kunnassa (laaja otanta). (+Suomen lisäksi samanlainen tutkimus tehtiin Hong Kongissa, Singaporessa ja Taiwanissa.)
- Keneltä? -> 1-7 vuotiaat lapset
- Kuinka paljon tutkittavia? -> yli 200 päiväkotia, noin 3000 lasta
Havainnoijalla on havainnoinnissa mukanaan kirja, jonka sisällä on kolme paperia:
- numeroitu lista lapsista
- havainnoinnin ohje
- havainnointilomake
Aineisto muodostuu havainnoista lapsen päiväkotiarjesta (49 havaintoa yhdessä päivässä). Lisäksi oman ryhmän aikuisten arvioinnit lapsista sekä oppimisympäristön laadusta kytketään havaintoihin.Havainnointi ryhmissä ei ollut salaisuus mutta sitä ei myöskään painotettu. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lasten osallistumiseen sekä löytämään kehityskohteita ja etsimään ratkaisuja tulosten pohjalta.
On haluttu päivittää ratkaisuja varhaiskasvatuksessa tapahtuvien elinolosuhteiden ja toimintaympäristöjen nopeaan muuttumiseen. Lisäksi on haluttu ajankohtainen tieto varhaiskasvatuksen instituutioiden toimintakuluttuurista.
Näin hankitulla aineistolla on päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön hyvin, sillä aluksi tutkimuksella oli eri päämäärä, josta kuitenkin liikunta ilmiönä nousi vahvasti esille. Tämän myötä liikunnan vaikutusta lasten osallistumiseen alettiin tutkia tarkemmin ja tulosten perusteella saatiin päivitettyä suosituksia päiväkoteihin. Toisaalta, olisiko tutkimuksen tulokset olleet erilaisia, jos tutkimuksen päämäärä olisi ollut alusta alkaen selkeä? Minkälaisia vaikutuksia on ollut tällaisella käänteellä tutkijaan/tutkijaryhmään, näkevätkö kaikki edelleen päämäärän samalla tavalla?
