Kuukauden kansatieteilijä: Tytti Steel

Ääni kuuluviin

 

Miten saada kansatieteen ja etnologian ääni kuuluviin entistä paremmin? Tätä pohdittiin Ethnos ry:n kevätseminaarissa maaliskuussa 2019.

Kaikkeen asiantuntijatyöhön, myös tutkijan työhön, sisältyy nykyisin viestintää. Seminaarin puhujat painottivat esimerkiksi sosiaalisen median merkitystä sekä viestinnän strategista suunnittelua, jotta tutkimisellekin jäisi aikaa. Olen työskennellyt vuodesta 2015 lähtien Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa WeAll-hankkeessa (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä, weallfinland.fi). Strategisen rahoituksen hankkeille on asetettu erityisiä velvoitteita vaikuttavuuden tavoitteluun, mutta vastaavasti myös ”tutkimustuotokset” ymmärretään paljon laajemmin kuin tutkimushankkeissa yleensä. Pystymme siis raportoimaan tuloksina tieteellisten artikkelien lisäksi sidosryhmäyhteistyön, suurelle yleisölle suunnatut julkaisut sekä mediaesiintymiset. Toivon että tämä suuntaus tulee näkymään myös muissa rahoitusmuodoissa, sillä vuorovaikutukselle on todella resursoitava aikaa ja rahaa.

Mitä kansatieteilijät ja etnologit sitten voivat tehdä saadakseen viestinsä paremmin kuuluviin? Kaiken pohjalla on hyvin tehty tutkimus ja kiinnostavasti kirjoitettu tutkimusteksti tai sen tiivistelmä esimerkiksi politiikkasuosituksen muodossa. Lehdistötiedotteitakin kannattaa vielä lähettää, ja yliopiston tiedottajat auttavat tässä kuten ennenkin. Tärkeää on kuitenkin seurata tiedotusvälineitä ja ottaa rohkeasti yhteyttä toimittajiin, joilla saattaisi olla kiinnostusta aiheeseen. Seminaarissa puhunut Maria Ruuska (Kaskas Media) mainitsi vuosittain toistuvat tapahtumat ja teemat, joihin voi varautua etukäteen. Näitä aiheita kansatieteessä riittää, mutta aikaa etukäteisvalmisteluihin voi olla vaikea löytää, jos aiheen parissa ei työskentele aktiivisesti. Itse olen suunnitellut useita vuosia kirjoittavani jotakin ammoisen proseminaariesitelmäni (eli kandityön) pohjalta. Tähän mennessä joulu on päässyt yllättämään tutkijan ennen kuin hauska teksti joulutortuista on syntynyt.

Lehdistötiedotteen rinnalla tai jopa sijaan kannattaa hyödyntää Kuka-palvelua (https://medium.com/kukablogi), joka auttaa toimittajia ja asiantuntijoita löytämään toisensa. Kuka-palvelussa asiantuntijat voivat tehdä ”heittoja” eli lyhyitä keskustelunavauksia. Niissäkin kannattaa ottaa huomioon ajankohtaiset keskustelut, mutta tuoda esiin myös näkökulmia, jotka jäävät uutisvirrassa pimentoon. Omien aiheiden läpi saamiseen tarvitaan rohkeutta, mutta myös onnea. Onnea tarvitaan siksi, että uutispäivät ovat hyvin erilaisia. Kansatieteen näkökulma arkielämään kiinnostaa kyllä läpi vuoden, mutta kiireisessä toimituksessa hyväkin aihe voi jäädä huomiotta.

Rohkeutta yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa tarvitaan, koska tutkijoille esitetään usein kysymyksiä, joihin ei löydy helppoja vastauksia. Rohkeutta voi itse kasvattaa vähitellen, mutta johtajan ja kollegojen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Entä jos käyttäisimme vaikka lounaskeskusteluissa hieman enemmän aikaa siihen, että preppaisimme ja rohkaisisimme toinen toisiamme yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen areenoille?

Seuraava kuukauden kansatieteilijä on Marina Blagaić Bergman.