Kokeen laatimista Insperalla

Ensimmäisten testikokeiden laatiminen Insperalla starttasi pian Lars Willnerin pitämän esityksen jälkeen. Aivan helpolla ohjelmisto ei käyttäjään kuitenkaan päästä, sillä tehtävätyyppivaihtoehtoja on monia ja kunkin käyttämisessä omat niksinsä. Abitin melko yksinkertaiseen tehtäväeditoriin tottuneena Inspera tuntuu haastavalta käyttää. Varmaa on, että kaikkien tentin laatijoiden sisäänajaminen Insperaan vaatisi koulutusta, mikäli ohjelmistoa ja sähköistä tenttijärjestelmää haluttaisiin hyödyntää täysimittaisesti kaikkine mahdollisuuksineen.

Varsinaista pilottikoetta varten Hilde Kogstad Insperalta tuli kouluttamaan digiloikkatyöryhmän jäseniä Insperan käyttöön liittyvissä asioissa. Mukana olivat pilotointiryhmän jäsenet sekä mm. Perimä ja kehitys-kurssin vastuuopettaja Nina Peitsaro, jonka kurssin lopputentissä Insperaa pilotoidaan.

Nelituntisen koulutuksen aikana saimme kaikki hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä Insperalla voi tehdä. Samalla meidät sisäänajettiin tentin laatimiseen, pitämiseen ja korjaamiseen, jotta 26.1. toteutettava lopputentti sujuisi mahdollisimman mallikkaasti. Koulutuksen aikana pääsimmekin sisään Insperan saloihin onnistuneesti ja pystyimme jokainen sekä luomaan kokeen, osallistumaan opiskelijana kokeen tekemiseen että kokeilemaan kokeen arvioimista.

Raskaan, mutta antoisan iltapäivän päättyessä, tunsimme, että meillä oli valmiudet selviytyä tulevasta pilotointijaksosta omin neuvoin, siitäkin huolimatta, että tiesimme saavamme Hilden tuen tarvittaessa.

Annina

Abitin loppu

Abitti-pilotti saatiin päätökseen, kun Solun rakenne ja toiminta-kurssin lopputentti pidettiin perjantaina 27.10. Sähköiseen kokeeseen osallistui samat noin 30 opiskelijaa, jotka olivat jo tehneet välitentin Abitilla. Tällä kertaa kokeessa pyrittiin entistä paremmin hyödyntämään sähköisten tenttien etuja, kuten tehtävien automaattista korjausta. Samalla pisteiden määräytymistä muutettiin niin, että kustakin tehtävästä tai sen alakohdasta minimipistemäärä oli 1. Tämä vähensi oleellisesti käsin tehtävän työn määrää verrattuna aiempaan välitenttiin, vaikka negatiiviset pisteet jouduttiinkin edelleen laskemaan ja vähentämään loppupistemäärästä käsin.

 

Yhteenvetona voitaneen sanoa, että ensimmäinen sähköisten tenttien kokeilu sujui hyvin. Pilotointiin osallistuneet opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että saivat tehdä tenttinsä paperin sijaan koneella. Samoin opettajat pitivät sähköisen tentin korjaamista paperikoetta helpompana. Abitin tarjoamilla kokemuksilla on hyvä lähteä jatkamaan kohti seuraavan ohjelmiston pilotointia.

 

Annina

Inspera

Lars Willner esitteli koko projektiryhmälle Insperan digitaalista koeympäristöä. Inspera on norjalainen yritys, joka on erikoistunut sähköiseen arviointiin ja sähköisiin tentteihin jo kymmenen vuoden ajan. Sillä on jo yhteistyötä monien pohjoismaisten yliopistojen, myös lääketieteellisten tiedekuntien, kanssa. On sanomattakin selvää, että olimme kiinnostuneita kuulemaan, miten Inspera toimisi meidän digiloikkaprojektissamme.

Inspera tarjoaa sähköisen tenttiympäristön, joka saadaan toimimaan yhteistyössä jo olemassa olevien tentti- ja opiskelijarekisterien, kuten WebOodin, kanssa. Tentit tehdään joko suljetussa tenttiympäristössä tai open book-tyyppisesti. Insperan tenttiympäristön käyttäminen kuitenkin vaatii, että tentissä käytettävälle laitteelle on asennettu Insperan ohjelmisto, joka takaa mm. suljetun tenttiympäristön.

Kaikkineen Inspera vaikuttaa monipuoliselta ja mukautuvalta sähköiseltä tenttiympäristöltä. Tentin koostamiseen on paljon eri pisteytys- ja tehtävätyyppivaihtoehtoja ja kokeen muut järjestelyt (aloitus, lopetus, korjaaminen ja palauttaminen opiskelijoille) tuntuvat yksinkertaisilta toteuttaa. Lars Willnerin Inspera-esittelyn päätyttyä jää tunne siitä, että ohjelmistoa täytyy päästä kokeilemaan käytännössä, jotta siihen saa kunnon tuntuman. Käytännön kokemuksista siis lisää myöhemmin.

Annina