Category: Yleinen

Ensimmäisen kierroksen digihankkeet oli kutsuttu tiistaina 22.5 Tiedekulman stagelle kertomaan hankkeidensa kulusta. Tilaisuuden juonsivat Susanna Niinistö-Sivuranta ja Jaakko Kurhila. Tilaisuuden suunnittelusta vastasi Päivi Heino. Vuosi sitten olin vastaavanlaisessa tapahtumassa kuulemassa mitä hankkeissa halutaan saavuttaa ja nyt oli mielenkiintoista kuulla, mitä vuoden aikana oli saatu aikaan. (22.5.2018 sattui olemaan myös allekirjoittaneen 1-vuotispäivä Helsingin yliopiston palveluksessa, joten omassa päässäni tulin samalla tehneeksi summausta kuluneesta vuodesta.)

Hankkeissa oli luotu MOOC-kursseja, hyödynnetty virtuaalitodellisuutta opetuksessa, kartoitettu ePortfolion mahdollisuuksia, toteutettu kuvataideaineiden opetusta uusilla menetelmillä, osallistuttu konferensseihin, luotu virtuaalikanala, tehty opetusvideoita ja paljon muuta.

Lääkiksen sähköistä, suljettua salitenttihanketta esitteli koulutusohjelmajohtaja Jussi Merenmies. Merenmies kertoi kuudesta pilotistamme, summasi opiskelijoilta kerättyä kyselyaineistoa ja kertoi opettajien toiveista. Lisäksi olimme tehneet esitystä varten lyhyen, kevennyksenä toimivan videon, jolla käsittelimme ne kohdat, jotka piloteissa eivät olleet menneet aivan käsikirjoituksen mukaan.

Itse projekti alkaa olla loppusuoralla, mutta varsinainen työ ja jalkautus vasta alkamassa. Olemme vuoden aikana saaneet kuvan siitä, mitä opiskelijat sähköisiltä tenteiltä toivovat ja millaisia ajatuksia ja tarpeita opettajilla on tenttien suhteen. Olemme keränneet kyselyaineistoa, esitelleet hankettamme niin Suomessa kuin ulkomailla, tutustuneet tenttien järjestämiseen muissa Pohjoismaissa ja muissa lääkiksissä Suomen sisällä. Olemme tarjonneet tiedekunnan opettajille mahdollisuutta täydennyskoulutukseen liittyen arviointikäytänteisiin, tutustuneet viiteen sähköiseen tenttialustaan, kirjoittaneet blogia, tehneet videoita. Olemme olleet lähitukena ja kaukotukena niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Olemme piirtäneet graafeja ja valmistelleet kirjallista materiaalia. Olemme ottaneet kantaa kampuksen tilojen kehittämiseen, hankkineet tiedekunnalle tietokoneita, tehneet yhteistyötä opettajien, opiskelijoiden ja opintoneuvojien kanssa. Tulevan lukuvuoden aikana toivottavasti saamme tiedekunnan opettajat mukaan sähköisten tenttikäytänteiden kehittämiseen ja jalkauttamiseen!

Sanna

 

Edessä jälleen hikinen iltapäivä seuraavan digipilotin parissa! Tällä kertaa vuorossa on tanskalaisperustainen yritys Uniwise, joka toimii digitaalisten koeympäristöjen parissa erityisesti Euroopassa ja Etelä-Koreassa. Kiinnostavaa on tietysti päästä vertaamaan sitä, miten Inspera ja Uniwise eroavat toisistaan sekä arvioimaan Uniwisen yhteensopivuutta meidän tenttisysteemien kanssa. Uniwiseen meitä sisäänajamaan saapui Amir Ebrahimi.

Kuusituntinen workshop oli tiivistä järjestelmän läpikäymistä, koetehtävien ja kokeiden luomiseen sekä tenttitilaisuuden järjestämiseen liittyvien käytännön asioiden opettelua. Sen päätteeksi meillä oli kuitenkin tarvittavat tiedot ja taidot Uniwise-tenttialustan haltuunottoon omassa pilotissamme.

Uniwise on alustana selkeä ja helppokäyttöinen. Kuten kaikissa alustoissa, tässäkin on omat kikkansa, mutta niiden opettelu ei tuottanut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Ainoana sekoittavana tekijänä oli Uniwisen käyttämä sanasto, joka oli räätälöity nimenomaan tälle järjestelmälle. Tenttiä kutsutaan esimerkiksi termillä Flow, joita voi luoda monen eri tyyppisiä. Flow-tyypin valinta vaikuttaa paitsi tentin suorittamistapaan (esim. closed vai open book) sekä tenttiin liitettäviin tehtävätyyppeihin. Osa termistöstä oli juuri muuttumassa uuden Uniwise-version myötä selkeämmäksi, vaikka Flowt säilyvätkin.

Workshopin päätyttyä kasassa oli paitsi kokemusta Uniwisen käytöstä myös harjoitustentti pilotin opiskelijoille. Näillä eväillä lähdemme kohti seuraavaa sähköistä koetta.

Annina

 

 

 

 

Ensimmäisten testikokeiden laatiminen Insperalla starttasi pian Lars Willnerin pitämän esityksen jälkeen. Aivan helpolla ohjelmisto ei käyttäjään kuitenkaan päästä, sillä tehtävätyyppivaihtoehtoja on monia ja kunkin käyttämisessä omat niksinsä. Abitin melko yksinkertaiseen tehtäväeditoriin tottuneena Inspera tuntuu haastavalta käyttää. Varmaa on, että kaikkien tentin laatijoiden sisäänajaminen Insperaan vaatisi koulutusta, mikäli ohjelmistoa ja sähköistä tenttijärjestelmää haluttaisiin hyödyntää täysimittaisesti kaikkine mahdollisuuksineen.

Varsinaista pilottikoetta varten Hilde Kogstad Insperalta tuli kouluttamaan digiloikkatyöryhmän jäseniä Insperan käyttöön liittyvissä asioissa. Mukana olivat pilotointiryhmän jäsenet sekä mm. Perimä ja kehitys-kurssin vastuuopettaja Nina Peitsaro, jonka kurssin lopputentissä Insperaa pilotoidaan.

Nelituntisen koulutuksen aikana saimme kaikki hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä Insperalla voi tehdä. Samalla meidät sisäänajettiin tentin laatimiseen, pitämiseen ja korjaamiseen, jotta 26.1. toteutettava lopputentti sujuisi mahdollisimman mallikkaasti. Koulutuksen aikana pääsimmekin sisään Insperan saloihin onnistuneesti ja pystyimme jokainen sekä luomaan kokeen, osallistumaan opiskelijana kokeen tekemiseen että kokeilemaan kokeen arvioimista.

Raskaan, mutta antoisan iltapäivän päättyessä, tunsimme, että meillä oli valmiudet selviytyä tulevasta pilotointijaksosta omin neuvoin, siitäkin huolimatta, että tiesimme saavamme Hilden tuen tarvittaessa.

Annina

Lars Willner esitteli koko projektiryhmälle Insperan digitaalista koeympäristöä. Inspera on norjalainen yritys, joka on erikoistunut sähköiseen arviointiin ja sähköisiin tentteihin jo kymmenen vuoden ajan. Sillä on jo yhteistyötä monien pohjoismaisten yliopistojen, myös lääketieteellisten tiedekuntien, kanssa. On sanomattakin selvää, että olimme kiinnostuneita kuulemaan, miten Inspera toimisi meidän digiloikkaprojektissamme.

Inspera tarjoaa sähköisen tenttiympäristön, joka saadaan toimimaan yhteistyössä jo olemassa olevien tentti- ja opiskelijarekisterien, kuten WebOodin, kanssa. Tentit tehdään joko suljetussa tenttiympäristössä tai open book-tyyppisesti. Insperan tenttiympäristön käyttäminen kuitenkin vaatii, että tentissä käytettävälle laitteelle on asennettu Insperan ohjelmisto, joka takaa mm. suljetun tenttiympäristön.

Kaikkineen Inspera vaikuttaa monipuoliselta ja mukautuvalta sähköiseltä tenttiympäristöltä. Tentin koostamiseen on paljon eri pisteytys- ja tehtävätyyppivaihtoehtoja ja kokeen muut järjestelyt (aloitus, lopetus, korjaaminen ja palauttaminen opiskelijoille) tuntuvat yksinkertaisilta toteuttaa. Lars Willnerin Inspera-esittelyn päätyttyä jää tunne siitä, että ohjelmistoa täytyy päästä kokeilemaan käytännössä, jotta siihen saa kunnon tuntuman. Käytännön kokemuksista siis lisää myöhemmin.

Annina

Moodlessa on mahdollista tenttiä ilman että muu Internet on käytettävissä. Tämä onnistuu Safe Exam Browser –ohjelman avulla. Ilmainen ohjelma pitää asentaa sekä tentin laatijan että tenttijöiden koneelle. Toistaiseksi ohjelma ei ole saatavilla yliopiston ohjelmistojakelusta, joten opettajien pitää pyytää helpdeskiä asentamaan se yliopiston hallinnassa oleville koneille.

Tentaattorin toimenpiteet

Tentaattori tekee Moodleen tentin normaalisti Tentti-aktiviteetilla. Tentin asetusten kohdassa Ylimääräiset rajoitukset suorituskerroissa -> Näytä lisää kohdassa Selaimen tietoturva valitaan Vaaditaan Safe Exam –selaimen käyttöä.

Tentaattori avaa Safe Exam Browser –ohjelman Configuration Toolsin. (Sen voi avata resurssienhallinnan kautta, jos se ei näy suoraan itse ohjelman avaamalla.) Ensimmäisellä sivulla kohtaan Start URL laitetaan tentin osoite. Sivulle määritellään salasana SEB-tiedoston hallinnointiin.

Sivulla kannattaa laittaa myös seuraavat asetukset, ettei SEBin käytöstä tule turhan hankalaa:

Allow user to quit SEB = yes
Ignore exit keys= yes

Navigaation seuraavalla sivulla Config File määritellään, mihin SEBiä käytetään: starting an exam. Avaamiselle määritellään salasana. Asetukset tallennetaan, jolloin niistä muodostuu .seb-päätteinen tiedosto. Tiedosto voidaan Save settings As –painikkeella nimetä uudelleen ja tallentaa esim. työpöydälle.

Opiskelijan tietoon pitää saada sekä .seb-tiedosto että sen avaava salasana. Tiedoston voi esim. liittää Moodlessa tentin aloitussivulle ja salasanan antaa tenttitilaisuudessa.

Safe Exam Browser –ohjelman hallintapuolella on paljon välilehtiä ja asetuksia, mutta perustilanteessa riittävät edellä kerrotut toimenpiteet.

Tenttijä

Opiskelijan koneella pitää olla Safe Exam Browser –ohjelma. Sen voi ladata ilmaiseksi sivulta https://safeexambrowser.org/download_en.html. Jos opiskelija käyttää iPadiä, ohjelman saa ladattua AppStoresta.

Päästäkseen tenttimään tenttijän on avattava .seb-tiedoston linkki saamallaan salasanalla. Salasanaa kysytään kaksi kertaa. Sen jälkeen hänen pitää kirjautua uudelleen Moodleen käyttäjätunnuksellaan. Hän päätyy sivulle, joka on määritelty .seb-tiedostossa. Selainikkunassa näkyy vain kyseinen sivu eikä selaimeen voi avata muita ikkunoita. Opiskelija ei pääse myöskään oman tietokoneensa kovalevylle. Tentin tehtyään opiskelija lopettaa SEB-ohjelman klikkaamalla ruudun oikeassa alalaidassa olevaa kuvaketta.

SEB-tuettu tentti on toistaiseksi käytössä vain HY Moodlen testiversiossa. Jos kiinnostut asiasta, ota yhteyttä: moodle@helsinki.fi

Hanne Heickell
Meilahden Moodle-tukihenkilö

Pyysimme 12.9. pidetyssä harjoitustentissä palautetta sekä Abitista, että itse harjoitustilaisuudesta. Sähköisen tentin neljä viimeistä kysymystä olivat palautekysymyksiä. Monivalintakysymyksiin ”Oliko koetta helppoa ja mutkatonta avata koneellasi?” ja ”Oliko koetta helppoa ja mutkatonta tehdä?” saimme vastaukset 45 opiskelijalta.

76% mielestä kokeen avaaminen oli erittäin tai melko helppoa. 24% koki sen melko tai erittäin vaikeaksi. Kokeen tekeminen oli 58% mielestä erittäin tai melko helppoa, 42% mielestä se oli melko tai erittäin vaikeaa.

Vapaamuotoiseen ”Mikä Abittikokeessa oli erityisen hyvää?” -kysymyksessä nousivat vahvasti esiin myönteiset palautteet vastaamisen vaivattomuudesta, vastauksien helposta muokattavuudesta ja kirjoittamisen nopeudesta: ”Ei tarvitse käyttää perinteistä koepaperia, kynää eikä pyyhekumia”, ”Ei voi rokottaa epäselvästä käsialasta.” Kiitosta saimme tilaisuuden ohjeistuksesta: ”Selvät ohjeet koneen käynnistämistä ja kokeen aloitusta varten.”

”Mitä kehitettävää tai erityisen huonoa Abittikokeessa oli?” -kysymykseen saimme odotetusti palautetta harjoitustilanteen alkuvaiheen ongelmista: ”Boottaaminen hankalaa.”, ”Käynnistäminen monimutkaista.”

Abitin rakenne ja tiedostojen lataaminen hämmensivät: ”Välilehdet aukeavat liian moneen tasoon ja niitä on paljon.” Ohjelman käyttöön kaivattiin myös hiirtä.

Kysymystyypeistä aineistotehtäviä kommentoitiin eniten. Arvostelua Abitti sai kuvanmuokkauksen osalta: ”Kömpelö kuvanmuokkausohjelma, kun vertaa paperilla ja kynällä tehtävään kokeeseen.”, ”On haastavaa tehdä näitä koetilanteessa, jos on vähän aikaa ja se menee ohjelman käyttöongelmiin.”

Ilahduttavaa on, että myös toiveikkuus pilkahtaa kommenteissa: ”Koe on yksinkertainen, mutta sähköisen tentin tekemisessä harjoittelun puute.”, ”Voi johtua myös siitä, että kaikki on uutta!”

Tiina

Digiloikkahankkeiden haastekisa pidettiin torstaina 15.6 Kielikeskuksen juhlasalissa. Digiloikka Challenge toteutettiin kahdessa ryhmässä ja molemmista ryhmistä valittiin oma voittajansa. Kilpailussa digiloikka-hankkeiden edustajat esittelivät hankettaan muille seitsemässä minuutissa.

Tapahtuma oli mielenkiintoinen: Siinä sai kuvan siitä, mitä muissa hankkeissa puuhataan ja pääsi kokemaan olevansa osa suurempaa digiloikkaajien joukkoa.

Allekirjoittanut esitteli lääkiksen digiloikka-hanketta uutisten muodossa. Seitsemän minuutin mittainen esitys koostui lyhyistä uutisten juonto-osuuksista ja videoista. Videot pääset katsomaan täältä:

Noin 7 minuutin uutiset

Ja hyvinhän siinä sitten kävi: Lääkiksen digiloikka-hanke otti ja voitti oman ryhmänsä! Kuohuva palkintopullo nautittiin hankeryhmän kesken seuraavassa kokouksessa.

Sanna

ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN OPISKELIJOIDEN TIEDOTUS JA OHJEISTUS

• Opiskelijoille kerrotaan Abitista Teemu Masalinin vetämissä Digitaidot-kurssin pienryhmäopetuksissa. (23.8 (suomenkieliset) ja 25.8 (ruotsinkieliset).) Teemu Masalin kertoo opiskelijoille myös Abittin käyttöohjeet.
• Pienryhmissä Teemu Masalin käy yhdessä opiskelijoiden kanssa läpi sen, miten heidän omat kannettavansa buutataan usb-tikulta ja merkitsee opiskelijan läppäriin pienellä tarralla oikean näppäimen buuttaamista varten.
• Teemu selvittää opiskelijoilta kuinka kauan heidän läppärinsä akut kestävät, jotta tiedämme kuinka paljon tarvitsemme saliin pistokkeellisia paikkoja.

ABITIN HARJOITUSTILANNE 12.9

Biomedicumin salit 1 ja 3 klo 15-17

• Kaikki 200 opiskelijaa harjoittelevat Abitin käyttöä. Samalla saamme konkreettisen kokemuksen siitä, miten langaton verkko kestää 200 opiskelijaa. Sanna Siirilä laatii harjoitustilannetta varten Abitilla harjoitteluaineiston, joka toimii samalla opiskelijoille oppimiskokemuksena
• Harjoitustilanteen jälkeen projektiryhmä kokoontuu ja kerää kokemuksensa: Sujuiko tilanne niin, että voimme toteuttaa välikuulustelun Abitilla?

VÄLIKUULUSTELU 29.9 klo 9.00-12.00

BM1 salit 2,3 ja Haartmaninstituutti 1

• Jaksovastaava Ove Eriksson toimittaa tenttikysymykset hyvissä ajoin Sanna Siirilälle, Annina Rostilalle ja Leena Häyriselle. Annina ohjeistaa hankkeeseen palkattavaa tutkimusassistenttia, Tiina Härköstä, luomaan kokeen Abitilla.
• Kaikki 200 opiskelijaa tekevät välikuulustelun Abitilla sillä olettamuksella, että harjoitustilanne on sujunut ilman suurempia ongelmia!
• Saliin monistetaan valmiiksi rajattu määrä paperitenttejä. (Opintoneuvoja Leena Häyrinen hoitaa.)
• Mikäli harjoitustilanteessa on ollut ongelmia, tekevät yhden salin opiskelijat välikuulustelun Abitilla ja kahden salin opiskelijat paperitenttinä.

JAKSOKUULUSTELU 27.10 klo 9.00-12.00

BM1 salit 1, 3

• Jaksovastaava Ove Eriksson toimittaa tenttikysymykset hyvissä ajoin Sanna Siirilälle, Annina Rostilalle ja Leena Häyriselle. Annina ohjeistaa hankkeeseen palkattavaa tutkimusassistenttia, Tiina Härköstä, luomaan kokeen Abitilla.
• 37 opiskelijaa tekee jaksokuulustelun Abitilla ja loput paperikokeena
• Tilanteesta kootaan tutkimusaineisto. Sanna Siirilä ja Eeva Pyörälä koordinoivat tätä. Hankkeeseen palkattava tutkimusassistentti Tiina Härkönen avustaa.

LOKAKUUSSA/MARRASKUUSSA LÄÄKIKSEN OPETTAJILLE ABITTI-KOULUTUKSIA

• Mikäli olemme olleet tyytyväisiä Abittiin ja sen käyttöönottoa lääkiksen sähköiseksi tenttijärjestelmäksi pidetään hyvänä, kouluttavat Sanna Siirilä ja Annina Rostila lääkiksen opetushenkilökuntaa Abittin käyttöön.
• Koulutusten suunnittelu, tiedotus ja toteutus