Into the FLOW with digital exams

Edessä jälleen hikinen iltapäivä seuraavan digipilotin parissa! Tällä kertaa vuorossa on tanskalaisperustainen yritys Uniwise, joka toimii digitaalisten koeympäristöjen parissa erityisesti Euroopassa ja Etelä-Koreassa. Kiinnostavaa on tietysti päästä vertaamaan sitä, miten Inspera ja Uniwise eroavat toisistaan sekä arvioimaan Uniwisen yhteensopivuutta meidän tenttisysteemien kanssa. Uniwiseen meitä sisäänajamaan saapui Amir Ebrahimi.

Kuusituntinen workshop oli tiivistä järjestelmän läpikäymistä, koetehtävien ja kokeiden luomiseen sekä tenttitilaisuuden järjestämiseen liittyvien käytännön asioiden opettelua. Sen päätteeksi meillä oli kuitenkin tarvittavat tiedot ja taidot Uniwise-tenttialustan haltuunottoon omassa pilotissamme.

Uniwise on alustana selkeä ja helppokäyttöinen. Kuten kaikissa alustoissa, tässäkin on omat kikkansa, mutta niiden opettelu ei tuottanut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Ainoana sekoittavana tekijänä oli Uniwisen käyttämä sanasto, joka oli räätälöity nimenomaan tälle järjestelmälle. Tenttiä kutsutaan esimerkiksi termillä Flow, joita voi luoda monen eri tyyppisiä. Flow-tyypin valinta vaikuttaa paitsi tentin suorittamistapaan (esim. closed vai open book) sekä tenttiin liitettäviin tehtävätyyppeihin. Osa termistöstä oli juuri muuttumassa uuden Uniwise-version myötä selkeämmäksi, vaikka Flowt säilyvätkin.

Workshopin päätyttyä kasassa oli paitsi kokemusta Uniwisen käytöstä myös harjoitustentti pilotin opiskelijoille. Näillä eväillä lähdemme kohti seuraavaa sähköistä koetta.

Annina

 

 

 

 

Kokeen laatimista Insperalla

Ensimmäisten testikokeiden laatiminen Insperalla starttasi pian Lars Willnerin pitämän esityksen jälkeen. Aivan helpolla ohjelmisto ei käyttäjään kuitenkaan päästä, sillä tehtävätyyppivaihtoehtoja on monia ja kunkin käyttämisessä omat niksinsä. Abitin melko yksinkertaiseen tehtäväeditoriin tottuneena Inspera tuntuu haastavalta käyttää. Varmaa on, että kaikkien tentin laatijoiden sisäänajaminen Insperaan vaatisi koulutusta, mikäli ohjelmistoa ja sähköistä tenttijärjestelmää haluttaisiin hyödyntää täysimittaisesti kaikkine mahdollisuuksineen.

Varsinaista pilottikoetta varten Hilde Kogstad Insperalta tuli kouluttamaan digiloikkatyöryhmän jäseniä Insperan käyttöön liittyvissä asioissa. Mukana olivat pilotointiryhmän jäsenet sekä mm. Perimä ja kehitys-kurssin vastuuopettaja Nina Peitsaro, jonka kurssin lopputentissä Insperaa pilotoidaan.

Nelituntisen koulutuksen aikana saimme kaikki hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä Insperalla voi tehdä. Samalla meidät sisäänajettiin tentin laatimiseen, pitämiseen ja korjaamiseen, jotta 26.1. toteutettava lopputentti sujuisi mahdollisimman mallikkaasti. Koulutuksen aikana pääsimmekin sisään Insperan saloihin onnistuneesti ja pystyimme jokainen sekä luomaan kokeen, osallistumaan opiskelijana kokeen tekemiseen että kokeilemaan kokeen arvioimista.

Raskaan, mutta antoisan iltapäivän päättyessä, tunsimme, että meillä oli valmiudet selviytyä tulevasta pilotointijaksosta omin neuvoin, siitäkin huolimatta, että tiesimme saavamme Hilden tuen tarvittaessa.

Annina

Abitin loppu

Abitti-pilotti saatiin päätökseen, kun Solun rakenne ja toiminta-kurssin lopputentti pidettiin perjantaina 27.10. Sähköiseen kokeeseen osallistui samat noin 30 opiskelijaa, jotka olivat jo tehneet välitentin Abitilla. Tällä kertaa kokeessa pyrittiin entistä paremmin hyödyntämään sähköisten tenttien etuja, kuten tehtävien automaattista korjausta. Samalla pisteiden määräytymistä muutettiin niin, että kustakin tehtävästä tai sen alakohdasta minimipistemäärä oli 1. Tämä vähensi oleellisesti käsin tehtävän työn määrää verrattuna aiempaan välitenttiin, vaikka negatiiviset pisteet jouduttiinkin edelleen laskemaan ja vähentämään loppupistemäärästä käsin.

 

Yhteenvetona voitaneen sanoa, että ensimmäinen sähköisten tenttien kokeilu sujui hyvin. Pilotointiin osallistuneet opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että saivat tehdä tenttinsä paperin sijaan koneella. Samoin opettajat pitivät sähköisen tentin korjaamista paperikoetta helpompana. Abitin tarjoamilla kokemuksilla on hyvä lähteä jatkamaan kohti seuraavan ohjelmiston pilotointia.

 

Annina

Inspera

Lars Willner esitteli koko projektiryhmälle Insperan digitaalista koeympäristöä. Inspera on norjalainen yritys, joka on erikoistunut sähköiseen arviointiin ja sähköisiin tentteihin jo kymmenen vuoden ajan. Sillä on jo yhteistyötä monien pohjoismaisten yliopistojen, myös lääketieteellisten tiedekuntien, kanssa. On sanomattakin selvää, että olimme kiinnostuneita kuulemaan, miten Inspera toimisi meidän digiloikkaprojektissamme.

Inspera tarjoaa sähköisen tenttiympäristön, joka saadaan toimimaan yhteistyössä jo olemassa olevien tentti- ja opiskelijarekisterien, kuten WebOodin, kanssa. Tentit tehdään joko suljetussa tenttiympäristössä tai open book-tyyppisesti. Insperan tenttiympäristön käyttäminen kuitenkin vaatii, että tentissä käytettävälle laitteelle on asennettu Insperan ohjelmisto, joka takaa mm. suljetun tenttiympäristön.

Kaikkineen Inspera vaikuttaa monipuoliselta ja mukautuvalta sähköiseltä tenttiympäristöltä. Tentin koostamiseen on paljon eri pisteytys- ja tehtävätyyppivaihtoehtoja ja kokeen muut järjestelyt (aloitus, lopetus, korjaaminen ja palauttaminen opiskelijoille) tuntuvat yksinkertaisilta toteuttaa. Lars Willnerin Inspera-esittelyn päätyttyä jää tunne siitä, että ohjelmistoa täytyy päästä kokeilemaan käytännössä, jotta siihen saa kunnon tuntuman. Käytännön kokemuksista siis lisää myöhemmin.

Annina

Opettajien kokemuksia välitentin korjaamisesta

Tenttien korjaaminen, niin kuin aina, on yhteistyötä. Abittivastausten läpikäynti alkoi henkilökohtaisten identifikaatiokoodien läpikäynnillä. Nämä koodit oli jaettu opiskelijoille tentin alussa samalla, kun henkilökohtaisesti tarkistettiin kunkin opiskelijan henkilöllisyystodistus. Koodin opiskelijat olivat kirjoittaneet ensimmäisen tehtävän alkuun, mikä teetti hieman käsityötä ennen vastausten korjaamista.

Lisää käsityötä oli luvassa monivalintojen negatiivisten pisteiden myötä. Abitissa negatiivisia pisteitä ei voi antaa, joten monivalintatehtäviin laadittu pisteytys piti toteuttaa käsin. Koska monivalintojen automaattista pisteytystä ei myöskään voi Abittiin muuttaa, piti pisteet korjata erilliseen taulukkoon, joka myöhemmin yhdistettiin Abitista saatuun pistetaulukkoon. Sama piti tehdä osapisteiden kohdalla, joita oli laadittu useampaan Abitin koetehtävään.

Kokeen varsinaiset korjaajat, kurssin opettajat, olivat positiivisesti yllättyneitä ensimmäisestä kokemuksestaan Abittikokeen korjaamisessa. Kurssin vastuuopettaja, Ove Eriksson, oli etukäteen ohjeistanut kunkin korjaajan Abitin käyttöön, ja yleisesti koettiin, että koe oli helppo löytää ja korjata, eikä ohjelman käyttö vaatinut erillistä opettelua. Lukeminen oli vaivatonta ja nopeampaa kuin paperikokeissa, koska esim. käsialan tulkintaongelmien kanssa ei tarvinnut painia. Toisaalta, paperikokeessa vastaustilaa oli rajatusti, jolloin luettavaakin oli vähemmän kuin sähköisessä kokeessa, johon pystyi kirjoittamaan lähes rajattomasti. Pisteiden ja kommenttien merkitseminen Abittiin oli vaivatonta ja kaikki tallentui automaattisesti, mikä koettiin hyvänä ominaisuutena.

Korjaamistyön edistymisen seuraaminen kuului vastuuopettajan tehtäviin, samoin sähköisen kokeen yhteenvetopistetaulukon toimittaminen opintotoimistoon. Kaikki opiskelijat saivat tietoonsa pisteet samaan aikaan huolimatta siitä osallistuivatko he sähköiseen vai paperiseen kokeeseen. Korjatut vastaukset lähettiin Abittikokeen tekijöille sähköpostitse, samoin tieto pisteytykseen liittyneistä haasteista ja niiden ratkaisuista.

Välitentistä ja sen korjaamisesta opittiin paljon! Uusin eväin kohti lopputenttiä!

Annina