Nopeat ja luotettavat valokuituyhteydet mahdollistavat monipuoliset palvelut, julkisten palvelujen toimintatapojen tehostamisen, aivan uudenlaisen yrittäjyyden ja uudenlaisten palvelujen luomisen ja ne tukevat etätyön tekemistä sekä jo olemassa olevaa yritystoimintaa.
Operaattorit rakentanevat hiljalleen valokuituyhteydet taajaan asutuille kaupunkialueille markkinaehtoisesti. Varsinkin uudehkossa kerrostalossa asuva saattaa jo saada valokuituyhteyden kotiinsa muutaman kympin kuukausimaksulla. Maaseudulla tilanne on tyystin erilainen, koska maaseudun valokuituverkkojen rakentaminen ei ole operaattoreiden mielestä liiketaloudellisesti kannattavaa.
Maaseudun valokuituverkkojen rakentamista on muutaman vuoden ajan edistetty tukirahoituksen avulla. Syrjäisille maaseutualueille suunnattu Valtion Laajakaista 2015 -hankkeen rahoitustuki ei ole juuri kiinnostanut valtakunnallisia operaattoreita. Enemmän se on kiinnostanut osuuskuntamuotoisia toimijoita, paikallisia puhelinyhtiöitä ja kunnallisia yhtiöitä. Laajakaista 2015 -hankkeen rahoitustuen ehtoja on pidetty monimutkaisina ja tuen tasoa alhaisena, koska tuki suuntautuu ensi sijassa runkoverkkojen rakentamiseen ja huomioi heikosti tilaajaliittymien rakentamisen.
Valtion Laajakaista 2015 -hankkeen lisäksi ELY-keskukset tukevat maaseudun valokuituverkkojen rakentamista. ELY-keskusten tukirahoitus on tarkoitettu kyläverkkojen rakentamiseen, eli melko pienimuotoisiin hankkeisiin. Tämä tukimuoto on kuitenkin käyttökelpoinen osuuskunnille, koska tuen ehdot ovat melko joustavia ja tuen taso on kohtuullisen hyvä.
Myös verkkojen suunnitteluun on mahdollista hakea tukirahoitusta erityisesti maaseudun Leader-toimintaryhmiltä. Jonkin verran tukirahoitusta on ollut tarjolla myös erilaisilla kehittämisorganisaatioilla ja projekteilla, kuten Sadan megan maakunta -hankkeella.
Kunnilla on tärkeä ja monipuolinen rooli maaseudun valokuituverkkojen rakentamisessa. Ilman kunnan rahoitusosuutta ei ole ensinnäkään mahdollisuutta osallistua valtion Laajakaista 2015 -hankkeeseen. Toisaalta kuntien perustama tietoverkkoyhtiö tmv. voi toimia teleoperaattoreiden ja osuuskuntien tapaan rahoituksen hakijana Laajakaista 2015 -hankkeessa. ELY-keskusten tukemissa kyläverkkohankkeissa kunta voi toimia osarahoittajana, mikä pienentää asukkaiden rahoitusosuutta ja helpottaa näin investointihankkeiden toteutusta. Kunta voi tukea myös verkon suunnittelua. Osuuskuntien lainojen takaaminen ja pankkina toimiminen ovat erityisen tärkeitä kunnan tehtäviä, koska tukirahoitus on yleensä mahdollista saada vasta jälkikäteen. Kunnan rooli on myös tärkeä valokuituverkon puolestapuhujana ja markkinoijana.
Maaseudun valokuituyhteyksien rakentaminen näyttää jatkossa olevan pitkälti kuntien ja asukkaiden aktiivisuuden varassa. Vaikka joulu on tulossa, pukki ei tuo valokuituyhteyksiä kotiin, vaan ne rakennettava omin voimin, esimerkiksi osuuskuntavetoisesti. Nyt tarjolla olevat tukirahoitusmahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Valokuituyhteyksien saaminen toki maksaa maaseudun asukkaille, mutta muutaman vuoden päästä on tuskin tarjolla näinkään hyviä tukirahoitusmahdollisuuksia. Panostaminen hyviin tietoliikenneyhteyksiin nostaa kiinteistöjen arvoa, parantaa kylien elinvoimaa ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Juha Kokkonen
Kirjoittaja on Palmenian Lahden yksikön viestintätiimin suunnittelija ja on viime aikoina työskennellyt Sadan megan maakunta -hankkeessa.