Tag Archives: työhyvinvointi

Onnellista bisnestä

JennLim_DH_Headshot-300x3002Maailman parhaaksi verkkokaupaksi sanotun Zappoksen johtaja Jenn Lim kävi syyskuussa Suomessa kertomassa onnellisuudesta liiketoiminnassa. Yhdysvaltalaisen Zappoksen liiketoimintamalliksi on otettu onnellisuus ja yritys on noussut miljardiluokan bisnekseksi. Vuonna 2009 se myytiin 1,2 miljardilla dollarilla Amazonille. Onnellisuudella voi siis myös rikastua.

Lim esitti Mainontapäivässä kuusi elementtiä, joihin yritysten pitäisi panostaa.
1. Commitment.
2. Core values.
3. Transparency.
4. Vision.
5. Relationships.
6. The right team.
Istuin yleisön joukossa ja mietin, onko tässä nyt jotain uutta. Enkä halua olla kyyninen keski-ikäinen nainen, joka narisee, että kaikki on jo kuultu.
Aloin vain miettiä, mitä eroa Limin kuudella elementillä ja työyhteisön sujuvan viestinnän välillä on. Eivätkö viestintäihmiset ole puhuneet juuri samoista asioista jo vuosien ajan? Tätä samaa visiota, läpinäkyvyyttä ja ydinarvoja paukutettu viestintäkoulutuksissa ja alan kirjoissa. Mitäs jos mekään emme enää puhuisi viestinnästä, vaan onnellisuudesta? Tehtäisiin onnellisuusstrategia ja sitä tekemässä olisi tiedottajan sijaan onnellistaja? Ja minä alkaisin suunnitella onnellisuuskoulutuksia.
Onko kyse vain siitä, minkä nimen asioille annamme? Työhyvinvointi, työtyytyväisyys, työyhteisöviestintä tai onnellisuus työssä. Tekniikan tohtori Helena Åhman toteaa kirjassaan Mielen johtaminen organisaatiossa, että tunteet vaikuttavat suoraan toimintaamme. Myönteiset tunteet vaikuttavat paljon suoraan tekemiseemme: ilo edistää luovuutta, kiinnostus aikaansaa oppimishalua, toivo edistää halua löytää ideoita paremman tulevaisuuden puolesta ja kiitollisuus edistää halua antaa myönteisyyttä takaisin.
Tiina Rintala-Siira

Mitä Himasen raportti voisi tarkoittaa viestinnän ammattilaisille?

Tartuin jo viikkoja sitten työpöydälleni ilmestyneeseen Siniseen kirjaan. Mediassa Himasen raportiksi kutsuttu paperinivaska oli viime aikoina muuttunut kovin kiinnostavaksi.

Raportti on kieltämättä monella tapaa kutkuttava, mutta yritin nyt miettiä sen antia viestinnän ammattilaisille.

  1. Raportissa yksi keskeinen keino kestävyysvajeen kiinni kuromiseen on uuden teknologian parempi hyödyntäminen ja samanaikainen johtamis- ja työkulttuurin uudistuminen. Eli uusista teknologista vimpaimista ei juurikaan ole hyötyä, jos johto ja vallitsevat toimintatavat eivät tue niiden käyttöä tai ne ovat käytettävyydeltään surkeita. Hyvä, muttei mikään uusi havainto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi organisaatioiden sisäinen viestintä on suunniteltava entistä tiiviimmin viestintä-, IT- ja HR-osastojen sekä johdon kanssa.
  2. Työhyvinvointi on nostettava keskeiseksi tuottavuuden lähteeksi, hehkuttaa raportti. Olen samaa mieltä ja jatkan, että viestinnällä on keskeinen rooli hyvinvoinnin kokemisessa. Osallistuminen, kannustaminen, luottamus ja yhteisöllisyys rakentavat työhyvinvointia. Niitä voidaan tukea -tai nakertaa- sisäisellä viestinnällä (mm. Pekkola, Pedak ja Aula 2011). Taas töitä viestinnän ammattilaisille.
  3. Paperin sanoma sinänsä on hyvä. En silti sanoisi ainutlaatuinen. Lauserakenteet ja sanavalinnat varmistavat kuitenkin sen, että suuren yleisön mielenkiinto ei kohdistu sisältöön, vaan tapaan, jolla raportti on hankittu. Jos aika tai kyvyt eivät riitä suomenkielisen, luettavan tekstin tuottamiseen, kannattaisi kääntyä jonkun viestinnän ammattilaisen puoleen. Viestinnän ammattilaisten tehtävä on huolehtia, ettei organisaatisaatiosta pääse julkisuuteen Sinisen kirjan kaltaista kielihirviötä.

Ps. Uusista toimintatavoista, johtamisesta ja kilpailukyvystä puhutaan muuten toukokuussa Lahdessa.