Tämä kurssi on minulle entuudestaan tuttu, sillä kävin tällä kurssilla viime vuonna, mutta muutaman liian tutun asian takia en suorittanut sen loppuun. Ei se mitään! Edut ovat se, että kurssin teoriaosa on jo hallinnassa, ja muistan vielä muutamat asiat QGISistä, joka tekisi tästä vähän helpommin.
Lyhyesti sanottu kurssin tavoite on oppia erilaisten karttojen tekemistä QGIS-ohjelmiston avulla. Ja lisäksi tietenkin osoittaa miten kurssin käsittämän teoria voidaan käytännössä olla hyödyksi. Kurssilla käytetään GIS-ohjelma nimellään QGIS, joka on ilmainen ja avoimella lähdekoodilla.
Sanoisin että QGISin suurin ongelma on että se ei ollenkaan on käyttäjäystävällinen, erityisesti alkuvaiheessa. Jos haluat päästää alkuun ohjelman kanssa sinullä täytyy käytännössä olla jonkunlainen opastaja – yliopiston opettaja tai sitten käsikirja. Kun QGIS avataan ei ole heti selvää, miten aloitetaan kartan luominen. Lisäksi jotkin eri toimintojen merkinnät ja nimet ovat vaikeita muistaa ja johtavat usein sekaannukseen.
Kuva 1. Itämeren typpipäästöt maittain.
Ensimmäinen harjoitus oli luoda temaattinen kartta mistä näkee kuinka paljon joka Itämeren maa päästää typen saasteita mereen (Kuva 1). Ihan visuaalisesta näkökulmasta tämä kartta näyttää hyvältä, ja väriasteikko on sopiva – aina kun aihe on jotain negatiivista on syy käyttää punainen väri ja sen eri vivahteet. Ainoa ongelma on että ilman tarkkoja lukuja jokaiselle maalle tämä kartta on vain puolet niin hyödyllinen kuin se muuten voisi olla.
Jokaisella kurssikerralla tarkoitus on myös luoda yksi kartta joka jää kotitehtäviksi (paitsi jos saa sen tehty kurssikerralla). Viime vuonna tein kartta joka näyttää asukasmäärä jokaisessa kunnassa. Se kartta oli vähän samannäköinen kun Ville Rantasen kartta ruotsinkielisestä kunnista, paitsi punaisella väriasteikolla ¹. Siksi päätin että käyttäisin mielenkiintoisempi ja ainutlaatuisempi teema kartalle (Kuva 2).
Kuva 2. Kesämökkien määrä jokaisessa Suomen kunnassa. QGISin taulukosta saa selville että Kauniainen on Suomen ainoa kunta (kaupunki) jossa ei ole yhtäkään kesämökkiä.
Tämä kartta on erittäin mielenkiintoinen, mutta ei niin hyödyllinen. Se näyttää että eniten kesämökkejä löytyy Järvi-Suomelta. QGISin taulukosta sain selville että Kauniainen on ainoa kunta ilman kesämökkejä, mutta se ei ole näytetty kartalla. Se on hauskaa tietoa ja sitä voitaisiin ehkä käyttää jossain pidemmässä tekstissä Suomen kesämökkikulttuurista. Ihan visuaalisesti pidän tosi paljon mun värivalinnasta – se johtuu siitä että Paikkatietoikkuna.fi -karttapalvelussa kaikki vapaa-ajan rakennukset ovat värjätty vihreäksi ².
Viime vuoden ensimmäisellä kurssikerralla ajattelin että QGIS oli pohjimmiltaan hallinnossa. Ongelma oli että unohdin pari perusasioita, esimerkiksi miten taulukkomuodossa olevat tiedot saadaan visualisoitu kartalle. Tämä sai minut kamppailemaan tulevien tehtävien kanssa. Niiden suorittaminen kesti paljon kauemmin ja aiheutti paljon ärsytystä. Nykypäivänä, yksi vuosi myöhemmin, olen saanut hallintoon melkein kaikki viime vuoden ongelmat QGISin kanssa. Vieläkin saadan unohtua jotain tärkeä joka mikä hidastaa mun edistyminen, mutta kuitenkin tiedän suunnilleen mistä ratkaisu löytyisi.
VIITTAUKSET
¹ Ville Rantasen blogi – ”Ensimmäinen viikko”: https://blogs.helsinki.fi/ranville/
² Maanmittauslaitoksen paikkatietoportaali: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/