Loppukesä ja alkusyksy ovat yliopistorankingien julkistuksen aikaa. Helsingin yliopisto saavutti hiljattain sijan 71 kansainvälisessä National Taiwan University – rankingissa. Siirrämme katseemme vielä hetkeksi syyskuussa ilmestyneeseen Times Higher Education ranking -listaukseen. Bibliometristen analyysien asiantuntijamme Eva Isaksson arvioi, vaikuttavako ja miten viime vuosien Suomen yliopistokohtaisissa THE rankingtilastoissa julkaisujen saamat viittaukset.
– Vuosi sitten vaikutusvaltainen THE ranking vaihtoi bibliometrisen datan tarjoajansa WoSista Scopukseen. Samalla Helsingin yliopiston ranking-sijoitus pomppasi näyttävästi sijalle 76. Nyt sijoitus oli taas hiukan alhaisempi, 91. Se on kuitenkin parempi kuin viime vuotta aiempina vuosina, toteaa Eva.
Liittenä olevassa koosteessa näkyvät THE-listalla rankattujen suomalaisten yliopistojen sijoitukset 2010 eteenpäin. HY oli ainoana listalla vuosina 2010–2011, sillä vain 200 parhaiten menestynyttä yliopistoa listattiin tuolloin.
Taulukossa tarkastellaan yliopistojen kokonaismenestystä, joka koostuu monesta osatekijästä. Sitaatiot muodostavat 30 % rankkauksesta. Käytettyä metodologiaa selitetään tarkemmin THE:n sivuilla.
Eva on tarkastellut julkaisujen osalta erityisesti kolmea tietokantojen erosta ja laskentatavasta juontuvaa tekijää kunkin yliopiston julkaisuprofiilin mukaan:
– Ensinnäkin, viime vuonna yli 1000 tekijän artikkelit pudotettiin kokonaan pois. Tänä vuonna ne on otettu mukaan konstikkaan osituslaskelman kautta. Asia koskettaa Suomessa lähinnä vain Lappeenrannan yliopistoa, jonka 2010–2015 aikavälin julkaisuista 12,5 % on parintuhannen tekijän CMS-kollaboraation julkaisuja. Helsingin yliopistolla on nämä samat julkaisut, mutta ne eivät heilauta lukujamme, koska HY:n julkaisukertymä muilta aloilta on niin suuri. Sen sijaan fysikaalisten tieteiden rankkaukseen ne valitettavasti vaikuttavat Helsingin yliopistossakin.
– Toiseksi, humanistisyhteiskunnallisten tieteiden englanninkielisiä julkaisuja saadaan Scopuksesta paremmin kuin WoSista. Hyötyjiä ovat lähinnä Tampereen, Jyväskylän, Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot, joissa näiden alojen julkaisujen osuus on korkea.
– Lopuksi voidaan todeta, että Scopus kilpailee WoSin kanssa konferenssijulkaisujen indeksoinnilla. Tästä hyötyvät yliopistotasolla eniten Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Aalto-yliopisto, joiden julkaisuissa on erityisen runsaasti konferenssiartikkeleita. Eniten tätä artikkelityyppiä löytyy tietojenkäsittelytieteestä, jolle julkaistiin tänä vuonna alan ensimmäinen THE-rankinglistaus. Helsingin ylipiston tietojenkäsittelytiede löytyy sijalta 69., joka on pohjoismaiden paras, Eva kertoo.
Edellä olevasta analyysista voi
vetää Helsingin yliopiston osalta johtopäätöksen, ettei sijoituksen notkahdus verrattuna viimevuotiseen johdu mitä todennäköisemmin ainakaan julkaisuista ja niiden saamista viittauksista.
Kuva: Johanna Lahikainen
Taulukko ja analyysit: Eva Isaksson
Continue reading “Julkaisujen rooli rankingeissa: tarkastelussa Times Higher Education 2016”
University of Helsinki
Lisätietoja rinnakkaistallentamisesta ja avoimesta julkaisemisesta löydät Tutkijan Open Access -oppaasta.
