University of Helsinki
Kopioinnissa ja tulostuksessa käytettyjen Unigrafian pahvisten kopiokorttien (ns. Magna Cardien) käyttö loppuu Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikoissa. Uusi Print in City -palvelu korvaa pahviset tulostuskortit. Print in City -palvelussa voit itse ladata itsellesi tulostus-, kopiointi ja skannaussaldoa. Tulostaminen ei vaadi enää erillisten vierailijatunnusten luomista. Continue reading “Print in City -palvelu korvaa Unigrafian pahviset tulostuskortit”
Vierailijakoneet poistuvat käytöstä Helsingin yliopiston kirjastossa pe 30.11.2018
Helsingin yliopiston kirjastossa on yhteensä 17 tietokonetta, joita vierailijoiden on ollut mahdollista käyttää ilman yliopiston tietoverkkojen käyttölupaa. Nämä vierailijakoneet poistuvat nyt käytöstä perjantaina 30. marraskuuta 2018. Syynä vierailijakoneiden poistumiseen on se, että yliopisto luopuu erillisestä vierailijaverkosta. Samalla kirjasto keskittyy ydintehtävänsä mukaisesti tarjoamaan yliopiston ulkopuolisille käyttäjille tieteellistä tietoa ja pääsyn Helsingin yliopiston opinnäytteisiin.
Kirjastokioskeilta tieteellisen tiedon lähteille
Vaikka vierailijakoneet poistuvat, on sinulla yliopiston ulkopuolisena käyttäjänä edelleen pääsy tieteelliseen tietoon kirjaston tiloissa sijaitsevilta kirjastokioskeilta. Kirjastokioskeilla voit hakea ja selata Helka-tietokannan sisältöä, lukea kirjaston lisensoituja e-aineistoja, kirjautua Helka-tietokannan asiakasprofiiliisi, ja etsiä sekä lukea Helsingin yliopiston digitaalisia opinnäytteitä.
Lue lisää kirjastokioskeista Kirjaston uutisista
Kopiointi ja kirjastokioskilta tulostaminen pahvisilla kopiokorteilla
Kirjaston tiloissa on muutamia monitoimilaitteita, jotka toimivat Unigrafian kopiokorteilla. Niiden käyttämiseen et tarvitse Helsingin yliopiston käyttäjätunnusta. Kopiokortteja myydään kirjastossa, hinnat näet hinnastosta. Näille monitoimilaitteille voit tulostaa kirjastokioskilta artikkeleita, viitetietoja ja osia e-kirjoista.
Unigrafian pahvisten kopiokorttien käyttö tulostamiseen päättyy vuodenvaihteessa 2018. Tulostaminen hoidetaan jatkossa uudella Print in City -palvelulla. Palvelussa voit itse ladata tulostus-, kopiointi- ja skannaussaldoa. Tällä hetkellä Print in City-palvelu on pilottikäytössä vain pääkirjastossa Kaisa-talossa. Palvelu löytyy osoitteesta www.printincity.fi
Kopiokortteja voit edelleen käyttää kopioimiseen Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikoissa sekä Kansalliskirjastossa kesäkuun 2019 loppuun asti. Tämän jälkeen pahvisten kopiokorttien käyttö päättyy kokonaan.
Oma laite mukaan
Jos työstät omia tiedostoja tai haet vapaasti tietoa internetistä, sinulla tulee vastedes olla oma laite mukana (esim. kannettava tietokone tai tabletti). Kirjaston tiloissa käytössäsi on Helsingin yliopiston langaton HUPnet-verkko. Kirjaston asiakaspalvelusta saat tunnuksen oman laitteen liittämiseksi yliopiston langattomaan verkkoon.
Lisätietoja oman laitteen käytöstä löydät kirjaston verkkosivulta.
Lue myös: Print in City -palvelu korvaa Unigrafian pahviset tulostuskortit
Koekäytöt: American Indian Newspapers ja American Indian Histories and Cultures 3.12. asti
Helsingin yliopiston käytössä on American Indian Newspapers ja American Indian Histories and Cultures joulukuun alkuun asti.
American Indian Histories and Cultures sisältää 130 000 teosta, yli miljoona käsikirjoitusta, 2000 karttaa, 11 000 valokuvaa sekä 3500 piirustusta ja maalausta. Kokoelma sisältää mm. historiaa, arkeologiaa sekä kartografian kehitystä.
American Indian Newspapers sisältää amerikkalaisia ja kanadalaisia julkaisuja vuosilta 1928-2016.
Palautetta voit lähettää osoitteeseen e-library@helsinki.fi
BrowZine – kaikki kirjaston e-lehdet nyt aihealueittain selattavissa
Kaikki Helsingin yliopiston tilaamat e-lehdet ovat nyt helposti luettavissa Browzine-palvelussa. Browzine on e-lehtien lukemiseen tarkoitettu visuaalinen lehtihylly, jolla voit selailla ja lajitella e-lehtiä aihealueittain.
Rakenna oma lehtihyllysi
BrowZinella kokoat tieteenalasi tärkeimmät lehdet ja artikkelit kätevästi omaan lehtihyllyysi, josta niihin on helppo palata. Oman lehtihyllysi avulla saat halutessasi ilmoituksen uusimmista artikkeleista ja voit vaivatta jakaa alasi viitteitä opiskelijoille, kollegoille tai viitteidenhallintaohjelmiin.
Voit ladata BrowZinen myös puhelimeesi tai tablettiisi sovelluskaupasta. Tällöin voit etäyhteydellä käyttää sitä missä ja milloin tahansa. Haettuasi artikkelin voit ladata ja tallentaa sen laitteellesi PDF-muodossa ja lukea sitä jatkossa myös ilman verkkoyhteyttä.
Lue lisää BrowZinesta kirjaston verkkosivuilta.
Pyhäinpäivän aukioloajat kirjastoissa 2.-4.11.
Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikat ovat pyhäinpäivän viikonloppuna avoinna seuraavasti:
Perjantai 2.11.
– Pääkirjasto Kaisa-talo 8:00-18:00, asiakaspalvelu 10:00-18:00
– Kumpulan kampuskirjasto 8:00-16:00, asiakaspalvelu 10:00-16:00
– Meilahden kampuskirjasto Terkko 8:00-16:00, asiakaspalvelu 10:00-16:00
– Viikin kampuskirjasto 8:00-16:00, asiakaspalvelu 10:00-16:00
– Oppimiskeskus Aleksandria 8:00-17:45
– Oppimiskeskus Minerva 8:00-17:45
Lauantaina 3.11. ja sunnuntaina 4.11. kirjaston toimipaikat sekä oppimiskeskukset ovat suljettu. Aleksandriaan pääsee yökäyttöavaimella.
Avoimen tieteen tueksi on lukuisia palveluita – Valitse itsellesi sopivat!
Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.
Open Access -tuki
Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:
Avoimen julkaisemisen opastus
Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.
Rinnakkaistallennuspalvelu
Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:
Helda-julkaisuarkisto
Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä pitkäaikaiseen säilyttämiseen.
HUP – Helsinki University Press
Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.
Datatuki
Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.
Datanhallintakoulutus ja työpajat
Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan ja suunnittelemiseen.
DMP-kommentointipalvelu
Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.
DMPTuuli
Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.
Research Data Services
Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.
Tutkijan Open Access -opas
Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.
Kirjoittajamaksuopas
Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.
Datanhallinnan perusasiat
Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.
Research Data Management -opas
Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.
tieteenalaoppaat
Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.
Tiedonhankinnan MOOC-kurssit
Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.
- Yliopiston MOOC-kurssit
- Tutkielman tekijän tiedonhankinta
- Information Seeking and Management for Thesis Writers
OpenAIRE – avoimen julkaisemisen infrastruktuuri
Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.
Iris.ai
Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.
Editori
Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.
- Palvelu on vasta tulossa – yliopistolainen, ilmoittaudu pilottiin: editori@helsinki.fi
Teksti:
Kirjaston Open Access -työryhmä
Ingressi ja editointi: Ursula Virolainen
Research Data Management basics – sign up for the courses on 23.10., 22.11. and 11.12.
How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely? How to use DMPTuuli in research data management planning?
These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture. RDM basics lectures with the same content is running throughout the year. Lectures are open for University of Helsinki students and personnel.
Edit 14.8.2018: UNFORTUNATELY ALL SESSIONS FOR THE FALL TERM 2018 ARE NOW FULLY BOOKED. The schedule for the spring term 2019 RDMBasics lectures will be announced by the end of the year. Please, follow the Datasupport Courses & workshop event calendar!
RDM basics lectures / late fall 2018
Kaisa house, it class (5057), 5th floor
Tuesday October 23, 10-12 am
Thursday November 22, 12-2 pm
Tuesday December 11, 10-12 am
Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90393/lomake.html
The primary language of the lecture will be English. Help and instructions are also available in Finnish.
See all the courses: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops
The lectures are organized by the University of Helsinki DataSupport.
Sähkökvartetti ja Kaukana väijyy ystäviä 50 vuotta: Avoimuuden kunniaksi!
Tiedekulmassa 24.10.2018 klo 12-14 järjestettävässä Avoimen tieteen iltapäivässä voi avoimen tieteen lisäksi saada ensikosketuksensa (tai uuden heräämisen) sähkömusiikkiin. Tapahtuman päätteeksi on luvassa melko mielenkiintoinen esitys: Sähkökvartetin merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A.Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.
Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimushankkesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa. Tämä juttu kulkee Sähkökvartetin historian jalan jäljissä aina Bulgariaan saakka.
Sähkökvartetti ja vuosi -68
Vuosi 1968 merkitsi tärkeää ajankohtaa usean kotimaisen elektroakustisen ja kokeellisen taiteen merkkiteoksen ja -tapahtuman historiassa. Heti alkuvuodesta Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin kuvataiteilija Eino Ruutsalon eri taidemuotoja yhdistävä, äänen, kuvan, runon ja musiikin kavalkadi – Valo ja liike -näyttely – johon liittyi myös oheistapahtumia. Pian tämän jälkeen juhlittiin The Sperm -yhtyeen järjestämillä The International Organ 3 -festivaaleilla. Marraskuun lopussa vuosi huipentui muiden muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlat varjoonsa jättäneeseen Vanhan valtaukseen sekä siihen liittyviin tapahtumiin.
Kyseisenä vuonna näki päivänvalon myös taiteilija M.A. Nummisen ideoima, Erkki Kurenniemen suunnittelema ja Kullervo Auran rakentama, maailmanlaajuisenkin avantgardehistorian mittapuulla varhainen, kollektiiviseen improvisaatioon kolmelle soittajalle ja laulajalle suunniteltu Sähkökvartetti.
M.A. Nummisen, Tommi Parkon, Arto Koskisen ja Peter Widénin muodostama Sähkökvartetti-yhtye soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa Bulgariassa järjestetyillä nuorisofestivaaleilla, tämän jälkeen syyskuussa Amos Anderssonin taidemuseossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa kommunikaatiokonsertissa 25.11.1968. Yhtye esiintyi aktiivisesti noin kahden vuoden ajan kevääseen 1970 saakka. Sähkökvartetti, itsenäisenä ryhmänä, esiintyi vain noin kymmenkunta kertaa, mutta soitinta käytettiin myös Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen konserteissa.
Kaukana väijyy aina improvisaation ystäviä
Sähkökvartetti soitti tyypillisesti vain yhden teoksen, Kaukana väijyy ystäviä, joka perustui pääosin kollektiiviseen improvisaatioon, jossa solistisia osuuksia soitettiin sähkösaksofonilla, -viululla ja -rummuilla. Tyypillisesti teoksen tunnistettava osuus, sen neljästä sävelestä muodostuva melodia, kuultiin ensin Arto Koskisen soittamana kvartetin melodiakoneella ja tämän jälkeen M.A. Nummisen laulamana ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi – Bulgariassa englanniksi ja saksaksi. Improvisatorisen teoksen kesto vaihteli muutamasta minuutista noin puoleentoista tuntiin riippuen tapahtuman luonteesta. M.A. Numminen kuvailee teosta:
“Improvisointiosuudet soittivat pääasiassa Arto Koskinen melodiakoneella ja Tommi Parko vuoroin sähköviululla ja sähkösaksofonilla. Peter Widénin rumpusoolo oli tarjolla vain silloin, kun konsertti oli tarpeeksi pitkä, kuten siis Amos Andersonin taidemuseon konsertissa. Bulgariassa minä lauloin tietenkin englanniksi ja saksaksi: Far away there some friends are lurking. Weit in der Ferne lauern Freunde.”
Amos Andersonin taidemuseon konsertissa Sähkökvartetti esitti myös toisen teoksen, Jospa kuu ja vesi nousevat kerran, jossa Sähkökvartettia täydensi luupiksi editoitu taustanauha. Nauhaluupilla, joka konsertissa toistettiin osana teosta tavallisen nauhurin avulla, kvartetin jäsenet huusivat kukin jotakin omaa vokaaliääntään.
Sähkökvartetti – kerran vielä!
Vuoden 1970 jälkeen Sähkökvartetti on esiintynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan vain kerran – vuoden 2002 Avanto-festivaaleilla Gloria-teatterissa. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Sähkökvartetti soi 24.10.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, osana avoimen tieteen iltapäivä -tapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A. Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy lisäaineistoa Sähkökvartetista, ”Suomen ensimmäisestä syntetisaattorista” ja ”undergroundin elektronimusiikillisesta puolesta”.
Teksti: Mikko Ojanen, Ursula Virolainen
Kuvat: Mikko Ojanen, YLE elävä arkisto
Open Access -viikko tuo tuoreita näkökulmia tiedon avoimuuteen
Kansainvälinen Open Access -viikko on jälleen ensi viikolla, 22.-28.10.2018. Yksi tänä vuonna erityisesti nousevista aiheista on eurooppalaisten tutkimusrahoittajien julkistama Plan S -suunnitelma, jonka tarkoitus on vauhdittaa kehitystä kohti tiedejulkaisujen 100 %:n avoimuutta. Tavoitteena on täysi avoimuus vuonna 2020.
Plan S -suunnitelmasta ja avoimen tieteen infrastruktuureista keskustellaan myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2018 klo 12-14. Iltapäivän teemana on Kuka omistaa julkaisusi? Tilaisuuteen sisältyy Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon jako, panelistien puheenvuoroja sekä keskustelu. Panelisteiksi on kutsuttu edustajia yliopistosta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Suomen Akatemiasta. Tilaisuuden päättää sähkökvartetin ainutkertainen musiikkiesitys, jonka tuottavat M.A. Numminen ja DIMI-trio.
Tarkempaa tietoa Helsingin yliopiston kirjaston järjestämistä Open Access -viikon 2018 tapahtumista löydät Open Access -viikon tapahtumasivulta.
Tieto globaalisti kaikkien ulottuville
Open Access -viikon aikana pyritään paikallisesti ja globaalisti nostamaan esiin avoimen tieteen näkökulmia ja avoimuuteen liittyviä hyötyjä. Tänä vuonna viikon teemana on Designing Equitable Foundations for Open Knowledge. Teeman avulla herätetään keskustelua siitä, miten avoin tiede saadaan globaalisti kaikkien ulottuville ja miten sille voidaan luoda oikeudenmukainen perusta. Maailmanlaajuisesti kysymyksiin kuuluu mm. se, miten varmistetaan, ettei tiedontuottajia suljeta pois esimerkiksi kohtuuttoman korkeiden kirjoittajamaksujen vuoksi.
Kansainvälisen Open Access -viikon sivustolta löytyy tietoa eri vuosien teemoista sekä eri maissa järjestettävistä tapahtumista. Lisäksi sivustolla on blogeja ja keskusteluja sekä kuvausta eri maiden avoimen tieteen työryhmistä.
Kirjasto mukana OA-viikolla jo vuodesta 2012
Helsingin yliopiston kirjasto on osallistunut Open Access -viikkoon vuodesta 2012 alkaen. Viime vuonna kirjasto toteutti Avoimen tieteen iltapäivä -tilaisuuden, #OAhaaste -kampanjan sekä Open Science Kiosk -tapahtumia yliopiston kaikilla kampuksilla. Viimevuotiseen Avoimen tieteen iltapäivä -tilaisuuteen liittyvän blogitekstin voit lukea täältä.
Teksti: Mika Holopainen ja Kimmo Koskinen
Editointi: Ursula Virolainen
Kysy mitä vain! – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 22.-25.10.2018
Miten rinnakkaistallennan? Kuinka julkaisen gradun tai väitöskirjan avoimesti? Millaisia alennuksia kirjoittajamaksuihin yliopistolaiset saavat? Mihin Plan S –julistus pyrkii?
Tutkija, opettaja, opiskelija – olet tervetullut avoimen tieteen kioskeille keskustelemaan ja kyselemään yllä oleviin, tai mihin tahansa muihin avoimen tieteen teemoihin liittyen. Kirjaston asiantuntijat päivystävät kioskeilla seuraavasti:
Meilahti
22.10.2018 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8
Keskustakampus
23.10.2018 11.00-13.00 Porthania, Yliopistonkatu 3
Kumpula
23.10.2018 11.00-13.00 Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
25.10.2018 11.00-13.00 Biokeskus 2 (2. krs), Viikinkaari 5
OPEN ACCESS WEEK 2018
Kioskit ovat osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa. Viikon ohjelma kokonaisuudessaan.