University of Helsinki
Kirjasto onnittele 70-vuotiasta valtsikaa! Tutkimuspostereita, väitöskirjoja, e-kirjoja Kaisa-talon näyttelytilassa 3. kerroksessa 5.-20.5.2015 – tule tutustumaan.
Tietoa avajaisista intranet Flammassa.
Tervetuloa!
P.S. Kirjasto onnittelee!
Kirja-klubin esiintyjät ovat tunnettuja ja tunnustettuja tieteentekijöitä
.jpg)
Pirjo Hiidenmaa on Suomen ensimmäinen tietokirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen professori Helsingin yliopistossa.
Aiemmin hän on toiminut mm. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Avoimen yliopiston johtajana. Hiidenmaa on myös tunnettu tutkija ja tietokirjailija, sekä ollut Suomen ja on edelleen Euroopan tietokirjailijajärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja.
Helena Ruuska on filosofian tohtori, Helsingin normaalilyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, kriitikko ja kirjallisuudentutkija. Hän on kirjoittanut vuosikymmeniä äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja alakoulusta lukioon.
Ruuska on toiminut myös kirjallisuudentutkijana, julkaissut kirjailijaelämäkertoja ja kirjoittanut Helsingin Sanomiin kirjallisuusarvosteluja. Hän on Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.
Teemu Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Hän on tuottelias ja palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut teoksia mm. teollisuus- ja taloushistorian alalta. Myös haastavat aiheet, kuten rikollisuuden historia ovat hänen erikoisalaansa.
Hannele Cantell on dosentti ja Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen johtaja. Opetuksessa ja tutkimuksessa hän on keskittynyt maantieteen opetukseen, globaalikasvatukseen ja kouluyhteisön vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin. Cantell on myös tieteen ja politiikan vuoropuhelua edistävän Ilmastopaneelin jäsen.
Kari Enqvist on Helsingin yliopiston kosmologian professori, joka tunnetaan taitavana luonnontieteellisen maailmankuvan selittäjänä ja tieteen popularisoijana.
Hän on myös suosittu esiintyjä ja tuottelias tietokirjailija, joka on palkittu mm. Tieto-Finlandialla ja Suomen tietokirjailijapalkinnolla.
Mikael Fogelholm on Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä hän on ollut vaikuttamassa kaikkien suomalaisten ruokailusuosituksiin. Fogelholmin kynästä ovat lähtöisin myös monet eri koulutusasteille suunnatut ravitsemusalan oppikirjat.
Tuija Brax on tuore Suomen Sydänliiton pääsihteeri, joka on tehnyt pitkän uran Vihreän liiton kansanedustajana, oikeusministerinä ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.Terveyden edistäminen on keskeistä Braxin uusissa järjestötehtävissä
Kaisa-talon kirjaklubi huhtikuussa keskiviikkoisin klo 17 – 18.15 Helsingin yliopiston pääkirjastossa (Fabianinkatu 30, 7-kerroksen luentosali).
Ilmoittaudu Kaisa-talon kirjaklubiin e-lomakkeella. Huomaathan, että jokaiselle kerralle on oma lomakkeensa.
Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Tervetuloa!
Biomedicine goes Art Kaisa-talossa
Biomedicine goes Art –taidenäyttely avautuu maanantaina 2.2.2015 Kaisa-talon näyttelytilassa pääkirjaston pääoven tuntumassa. Näyttely esittelee lääketieteellistä tutkimusta tavanomaisesta poikkeavalla tavalla ja pyrkii lisäämään kansalaisten ja tutkijayhteisön välistä vuoropuhelua.
Esillä on lähes 30 visuaalisesti näyttävää taideteosta, mm. mikroskoopin välityksellä otettuja kuvia solujen ja kudosten yksityiskohdista. Mukaan mahtuu myös valokuvataidetta sekä tieteellisiä piirustuksia ja maalauksia.
Taidenäyttely järjestetään osana Helsingin yliopiston ”Tarpeeksi terve” –teemakuukautta. Järjestäjinä ovat Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM.
Suomalainen klassikkokirjasto verkossa 15.1.2015 alkaen
Kirjallisuuspankki-projektin tuottama digitaalinen suomalainen klassikkokirjasto julkaistaan 15.1.2015. Julkaisutilaisuus pidetään klo 16.00 Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa, salissa 7062, tervetuloa!
Klassikkokirjasto on kattava lähdekriittinen kokonaisuus suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta, joka sisältää lisäksi kaunokirjallisuuteen liittyvää tutkimustietoa, kuten bibliografioita ja erilaisia hakujärjestelmiä, sekä suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirjan, Joutsen – Svanen.
Klassikkokirjastossa voi lukea ja tutkia kaunokirjallisia teoksia ja tulevaisuudessa myös rakentaa virtuaalisen opiskelu- ja tutkimusympäristön käyttäen kirjoja, aikakauslehtiä ja esimerkiksi ääni- ja kuvamateriaalia sekä teknisiä apuneuvoja kuten sanakirjoja ja tutkimuskirjallisuutta.
Klassikkokirjasto mahdollistaa pääsyn muutoin vaikeasti saataviin aineistoihin, ja esimerkiksi suomen kieltä ja kirjallisuutta Suomen ulkopuolella tutkivien ja opiskelevien mahdollisuus saada aineistoja paranee ratkaisevasti. Koulujen opettajille aineiston muokattavuus takaa puolestaan mitä moninaisimmat muuntelumahdollisuudet opetus- ja harjoitusmateriaalin laadintaan.
Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto, ja hankkeen vastuullinen johtaja on kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi.
Lisätietoa Kirjallisuuspankki-hankkeen sivuilta.
Teksti: Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen viestintä
Sarjakuvanäyttely esittelee sodan hahmoja 1914-1918
Ranskalais-belgialais-saksalaisena yhteistyönä syntynyt näyttely esittelee näiden maiden sarjakuvateoksista valittuja, ensimmäiseen maailmansotaan liittyviä hahmoja: rintamasotilaita, siviilejä, lentäjiä.
Sarjakuvanäyttely on esillä Helsingin yliopiston pääkirjaston aulassa (Fabianinkatu 30, 3. krs) 4.-28. marraskuuta 2014. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina.
Näyttelyn toteuttavat Belgian suurlähetystö, Goethe-Institut Finnland ja Ranskan instituutti.
#munkirjasto-kisan voitto twiittaavalle teologille
Syyskuun ajan käynnissä olleen #munkirjasto-kisan voitto on ratkennut. Arpaonni suosi graduvaiheen teologian opiskelija Nora Nuoliojaa, joka voitti kisan pääpalkintona olleen iPadin Twitterissä julkaisemallaan kuvalla:
Gradu etenee! #munkirjasto #paraslukupaikka @HULib pic.twitter.com/ZOIbrikpgy
— Nora Nuolioja (@noranuolioja) September 17, 2014
Twitter on Noralle luontainen ja tärkeä media, jota hän hyödyntää suoraan uskontotieteen alaan kuuluvassa pro gradu -työssään. Keväällä 2015 valmistuva opinnäyte käsittelee nuorten muslimien radikalisoitumista. Tärkeimpiä Twitter-seurattavia Noran kannalta ovatkin suuret kansainväliset uutistalot ja niiden gradun aihepiiriä sivuavat uutiset.
Tablettitietokoneen lisäksi voittaja sai kirjastosta perehdytyksen oman alansa elektronisiin aineistoihin ja parhaat vinkit siihen kuinka kiinnostavia e-kirjoja voi ladata voittolaitteelle. Elektroniset aineistot ovat Noralle muutenkin jo varsin tuttuja, sillä tähänastisissa opinnoissa ja opinnäytettä tehdessään hän on hyötynyt aivan tuoreimmasta tutkimuksesta, jota on saatavilla digitaalisina konferenssijulkaisuina ja lehtinä mutta ei välttämättä lainkaan painettuna teoksena.
Lohdutuspalkinnoksi #munkirjasto-kisaan kirjaston kumppani, Kaisa-talon 2. krs:ssa toimiva American Resource Center lahjoitti palapelin. Sen voittajaksi arpoutui verkko-opetuksen suunnittelija Margit Koivumaa yliopiston Oppimisen ja opetuksen tutkimuksesta ja tuesta. Palkinnot on toimitettu voittajille.
Kirjasto kiittää kaikkia aktiivisia osallistujia! Nähdään sekä kirjastossa että some-kanavissa!
Donelaitis-juhlavuoden seminaari ja näyttely pääkirjastossa
Kuluva vuosi on Liettuassa Kristijonas Donelaitisin juhlavuosi. Hänen syntymästään on kulunut 300 vuotta.
Donelaitis-seura ja Liettuan suurlähetystö järjestävät tiistaina 30.9.2014 Helsingin yliopiston kirjastossa (Fabianinkatu 30) kaksi juhlavuoden tapahtumaa:
Klo 16 Kristijonas Donelaitis – liettualainen Homeros -näyttelyn avajaiset
(kirjaston sisäänkäyntikerros Fabianinkadun puolelta). Näyttely on esillä 23.10.2014 asti. Siihen voi tutustua kirjaston aukioloaikoina.
Klo 17 Donelaitisin merkitys Liettuan kulttuurille -seminaari (kirjaston 7 krs.)
Esitelmöijänä on Karolis Klimka Vilnasta. Seminaari on englanninkielinen.
Donelaitis-seuran kirjasto on osa Baltia-kirjastoa, jonka aineistot löydät Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta.
Iso-G tekemättä? Opi gradu!
Iso-G, rakastettu ja pelätty pro gradu -tutkielma voi parhaimmillaan olla innostava opintojen huipennus, josta jää luottamus siihen, että omat siivet kantavat työelämässä.
Opiskelija, tule Tiedekulmaan torstaina 4.9. klo 15-16 kuulemaan ja keskustelemaan, kuinka gradu-mörkö selätetään ja mitä tukea mm. kirjasto tarjoaa opinnäytteiden tekijöille. Tule kertomaan, millaista tukea toivoisit itse saavasi gradun tekijänä.
Paikalla kirjaston tietoasiantuntijoita, yliopiston opintopsykologi, yliopisto-opettaja ja Gradutakuu-bloggaaja Kimmo Svinhufvud Kielikeskuksesta sekä opiskelijoita. Tilaisuus on kaikille avoin, ei ennakkoilmoittautumista.
Tervetuloa kysymään ja keskustelemaan!
Tapahtuma on osa keskustakampuksella 4.–6.9. järjestettävää ThinkFestiä, ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaalia. Katso koko festariohjelma: thinkfest.helsinki.fi.
Open Repositories-julisteet houkuttelivat kansainvälisiä vieraita
Helsingin yliopiston pääkirjastossa järjestettiin 10.6. posteritilaisuus, jossa oli esillä 60 Open Repositories -konferenssiin hyväksyttyä posteria. Iltatapahtuma oli osa viisipäiväistä konferenssia, joka toi Helsinkiin lähes viisisataa kansainvälistä vierasta.
Open Repositories on julkaisuarkistoalan merkittävin konferenssi maailmassa, jonka järjestämisestä vastasivat tänä vuonna Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto. Pääosa konferenssin esityksistä, paneelikeskusteluista ja työpajoista pidettiin Paasitornissa.
Julkaisuarkistot ovat vakiintunut väline avoimesti saatavilla olevan tieteellisen tiedon tallentamiseen ja jakamiseen verkossa. Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää Helda-julkaisuarkistoa, jossa on vapaasti luettavissa muun muassa Helsingin yliopiston opinnäytteitä ja tutkimusartikkeleita.
Tämän vuoden Open Repositories -konferenssin teema oli Towards Repository Ecosystems. Teeman tavoitteena oli herättää pohtimaan julkaisuarkistojen yhteyksiä muihin tieteellistä tutkimusta tukeviin järjestelmiin.
Vuonna 2015 Open Repositories -konferenssi järjestetään Indianapolisissa Yhdysvalloissa.
Kuvat: Jukka Pennanen
Muovimuotoilua Itämerestä -teoskokonaisuus Kaisa-taloon
Kuvataiteilija Tuula Närhisen teoksia on esillä Helsingin yliopiston kirjastossa Kaisa-talossa Helsinki Photography Biennialen aikana 27.3.-14.5.2014.
Tuula Närhisen tuotannossa tiede ja taide kietoutuvat yhteen. Teosten aiheet liittyvät useimmiten luontoon ja erityisesti veden ilmiöihin. Närhisen pääväline on valokuva, mutta monet hänen teoksistaan ovat eri tekniikoiden ja materiaalien yhdistelmiä.
Tuula Närhisen aiemmasta tuotannosta tutut ympäristökysymykset ovat esillä myös Kaisa-talon näyttelyssä. Moniosainen teoskokonaisuus nostaa huomion keskipisteeksi ihmisen tuottaman muovijätteen ja sen tuhoisat vaikutukset merien ekosysteemiin.
– Baltic Sea Plastique (Muovimuotoilua Itämerestä) on jatkoa muovisaasteesta työstetyille teoksilleni Merenneidon kyyneleet (2007) ja Frutti di Mare (2008). Uudessa teoksessa muoviroskasta rakentuneet kuvitteelliset merieliöt heräävät henkiin ja sulautuvat osaksi meren elämää, kertoo Närhinen.