an@tomedia™ is a unique way to learn about the anatomy of the human body. It is a comprehensive, self-paced learning program that explores anatomy from four different perspectives. These perspectives teach you how the body is constructed (from regions and systems) and how you can deconstruct the body (with dissection and imaging techniques).
Four perspectives:
Regions: includes surface and functional anatomy
Systems: includes conceptual and clinical anatomy
Dissection: includes practical procedures and post-mortem
Imaging: includes sectional and endoscopic anatomy
Nine modules (seven now available on anatomedia online):
Kun etsit vastauksia kliinisessä työssäsi, niin nyt käytössäsi on uudistunut DynaMed Plus -tietokanta. Sen sisällöstä vastaa huippuluokan kansainvälinen lääkäritiimi, joka kokoaa aiheesta näyttöön perustuvan tiedon ja tarjoaa siitä objektiivisen analyysin.
Terkon asiakkailla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus päästä itse hyödyntämään tätä modernia ja helppokäyttöistä uutuuspalvelua.
Key Features
Look to DynaMed Plus for the most current, evidence-based information available. DynaMed Plus includes:
Kurssikirjan varausjono on turhankin tuttu monelle opiskelijalle. Yhä useammin myös yliopiston opettajat joutuvat ottamaan kirjojen saatavuuden huomioon kurssimateriaalia valitessaan – massaluennon oheislukemiseksi kun ei kannata laittaa kirjaa, jota on kolme kappaletta saatavilla. Tulevaisuudessa ongelmaa voisivat osaltaan helpottaa digitaaliset kurssikirjat eli e-kirjat.
E-kurssikirjat ovat omiaan sujuvoittamaan opiskelua. Elimellisen tärkeitä ne ovat muun muassa Avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka suorittavat opintojaan työn ohessa tai toiselta paikkakunnalta käsin. Perustutkinto-opiskelijan elämää sähköinen kirja vähintään helpottaa purkamalla varausjonoja ja keventämällä kantokassia. Eräät opiskelijat ovat jopa vaatineet, että kaikki kurssikirjat tulisi tarjota digitaalisina.
Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kaikista saatavilla olevista opintovaatimusten kurssikirjoista myös e-version. Tällä hetkellä valitettavasti vain viidennes kurssikirjoista on tarjolla digitaalisessa muodossa. Näistä valtaosa on ulkomaisia, kotimaisia tarjoavat esimerkiksi Ellibs-palvelu ja Talentum.
Digitaalisten kirjojen osuus kirjaston kurssikirjatarjonnasta kasvaa tasaisesti. Samalla kasvaa näiden kirjojen suosio, vaikka käyttöliittymissä on paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi eräiden palvelujen kautta käytettävät e-kurssikirjat edellyttävät erillisen ohjelman latausta.
Yliopiston kirjasto auttaa e-kurssikirjan valinnassa
E-kurssikirjatarjonnan lisääminen on alkanut kiinnostaa myös tiedekuntia ja laitoksia, jotka näkevät niissä mahdollisuuden muun muassa opintoaikojen lyhentämiseen. Opiskelija ei enää joudu lykkäämään tenttiä ainakaan kirjan puuttumisen takia.
Yliopiston kirjaston asiantuntijat ovat järjestäneet yksiköille e-kirja-tietoiskuja ja muutenkin opastaneet kurssimateriaalin valinnassa. Kirjasto on myös tuottanut valinnan tueksi oppaan, joka auttaa opettajia löytämään ja hyödyntämään kirjaston e-kirjoja kurssivaatimuksissa ja opetuksessa.
E-aineistoja lisäämällä ja niiden käyttöä tukemalla Helsingin yliopiston kirjasto rakentaa osaltaan digitaalista oppimisympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen eivät enää ole paikkaan eivätkä aikaan sidottuja.
Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.
Bibliometriikka on olennainen osa tietoasiantuntija Susanna Nykyrin työtä
Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.
Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.
Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä
Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.
Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.
Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä
Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.
Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.
Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.
Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:
Academic Video Online: Premium on monitieteinen videopalvelu, joka tarjoaa laadukasta videoaineistoa akateemisen maailman tarpeisiin. Tutustu palvelun kattavaan dokumentti-, uutis- ja opetusvideovalikoimaan.
Aihealueita löytyy niin sosiaalitieteistä, historiasta kuin taiteestakin kiinnostuneelle. Myös talouden, eläinlääketieteen sekä käyttäytymistieteiden aloilta on katseltavissa mielenkiintoista videoaineistoa.
Videot sisältävät muun muassa haastatteluja, teatteria esityksiä, psykologisia koetilanteita, luentoja ja ohjeistuksia sekä etnografisen kenttätyön tallenteita. Kaikki videot ovat huolellisesti valittu palvelemaan kunkin tieteenalan tarpeita. Palvelusta löydät välineitä oppisen ja opettamisen tueksi.
Mukana on myös populaariaiheisia videoita esim. matkustamiseen ja ruoanlaittoon liittyen.
Palvelu tarjoaa monipuoliset selaus- ja käyttömahdollisuudet. Aihealueen valittuasi voit halutessasi rajata sitä esimerkiksi videotyypin mukaan vain kyseisen aihealueen opetusvideoihin. Opetusvideot on jaoteltu segmenteihin, mikä helpottaa niiden sisällyttämistä muuhun opetussisältöön.
Tutustu palveluun ja lähetä palautetta: e-library[at]helsinki.fi
Aineiston koekäyttö on mahdollista HY-verkossa sekä verkon ulkopuolelta Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Kumpulan kampuskirjaston yhden päivän kävijäennätys on nyt 1148. Kävijämäärä saavutettiin syyskuun ensimmäisenä päivänä. Samalla ensimmäisen kerran kampuskirjastossa kävi yli 1000 ihmistä yhden päivän aikana. Vertailukelpoisia tilastoja on vuodesta 2005 lähtien.
Kirjaston käyttö pysyi ennätystasolla koko syyskuun ajan, jolloin 1000 kävijän haamuraja rikottiin syksyn avajaispäivän jälkeen vielä kolmesti.
Kiitos teille kirjaston käyttäjät! Olemme erityisen iloisia siitä, että olette löytäneet vuosi sitten uudistetun kampuskirjaston näin hyvin. Teitä varten olemme olemassa ja työtämme teemme.
Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.
Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.
Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
Kiinnostaako avoin tiede ja tutkimusaineiston hallinta? Helsingin yliopisto järjestää Open Science -työpajan tiistaina 20. lokakuuta. Nuorille tutkijoille suunnattu tapahtuma antaa mahdollisuuden päästä tutustumaan tutkimusaineistoin hallintaan, rinnakkaisjulkaisemiseen sekä alan toimijoihin.
Työpaja on osa kansainvälistä Open Access -viikkoa, jonka tarkoituksena on edistää tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta.
Kuva: Veikko Somerpuro
Avoin tiede kuuluu kaikille
Minerva-torilla pidettävässä Open Science -työpajassa avoimesta saatavuudesta puhuvat muun muassa Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC:ssa työskentelevät Stina Westman ja Damien Lecarpentier. CERNissä ohjelmistoinsinöörinä työskentelevä Lars Holm Nielsen puhuu tieteen pitkä häntä -ilmiöstä sekä tutkimuksen aineistonhallintapalvelu Zenodosta, jota hän on ollut käynnistämässä. Horisontti 2020 -ohjelman vaikutuksista alustaa Ivo Grigorov Tanskasta.
Lyhyiden esitysten jälkeen vuorossa on useita erilaisia työpajoja, joiden aiheina ovat esimerkiksi aineistonhallintasuunnitelman tekeminen, tutkimustieto ja avoin saatavuus, kuinka löytää sopiva tutkimusaineiston sijoituspaikka sekä tutkimustulosten kuvailu ja jakaminen.
Open Science Workshop järjestetään Helsingin yliopiston Minerva-torilla osoitteessa Siltavuorenpenger 5 A. Tapahtuma alkaa klo. 10 ja on englanninkielinen.
Tapahtuma on tällä hetkellä loppuunvarattu, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella sähköpostitse: openaccess-info[at]helsinki.fi
University of Helsinki
![FOSTER-hires[1]](https://blogs.helsinki.fi/librarynews/files/2015/10/FOSTER-hires1.jpg)