Kesävinkki: Oppaistamme löydät tieteenalan keskeisimmät aineistot lomallakin

Tuntuuko, että oman alan lehtiä ja kirjoja saa kerätä ja etsiskellä pitkin verkkoa? Löytyi hyvä aineisto Helkasta, mutta etäkäyttö mökiltä ei sitten enää onnistunutkaan? Ei hätää, muista tällöin tieteenalakohtaiset oppaamme, jotka löytyvät vaikkapa kirjaston etusivun oikopolkujen kautta.

Oppaamme sisältävät kunkin tieteenalan keskeisimmät teokset, lehdet, tietokannat sekä kirjauutuudet – kaikki yhdestä paikasta. Sinun ei tarvitse muistella, mitä e-aineistoja tai lehtiä kirjasto on hankkinut alaltasi. Löydät oppaistamme niin uusimmat kuin aina ajankohtaiset aineistot avoimia julkaisuja unohtamatta.

Valitse siis tieteenala, tutkaile opasvalikoimaa ja selaile! Sisällöt ovat tuottaneet kunkin tieteenalan omat kirjastonhoitajat.

Palvelun sisältämät linkit ohjaavat tarvittaessa yliopistolaiset kirjautumissivulle, jota kautta myös aineistojen etäkäyttö suoraan yliopiston verkon ulkopuolelta onnistuu.

Muista myös yleisoppaamme, jotka tarjoavat ohjeistusta mm. avoimessa julkaisemisessa, datanhallinnassa sekä e-kirjojen käytössä. Myös kirjaston neuvottelemat kirjoittajamaksualennukset löytyvät kätevästi oppaastamme.

Älä unohda myöskään nauttia kesästä!


ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet

Tule harjoittelemaan Japani-tietokantojen käyttöä työpajaan 11.9.2017

Tarvitsetko Japanin tutkimuksen lähdeaineistoja? Nyt on harvinainen tilaisuus päästä harjoittelemaan Japani-tietokantojen käyttöä kustantajien edustajien johdattelemana. Tilaisuudessa esitellään erityisesti AsiaPortalin tietokantoja: JapanKnowledge, Asahi Shimbun Kikuzo, Nikkei Telecom, Japan Times and Yomidas Rekishikan.

Ilmoittautua voit 5.9. asti ja tilaisuudessa on vielä hyvin tilaa! Tilaisuuden kieli on englanti,  tietokantojen sisältö on pääasiassa japaniksi. Tilaisuuden järjestää Helsingin yliopiston kirjasto.

Aika: 11.9.2017 klo 10-15.30
Paikka: Siltavuorenpenger 3 A (Athena), 3. krs, huone 302, Helsingin yliopisto

Ohjelma:

10:00-11:00 JapanKnowledge
11:00-11:10 Short Break
11:10-12:00 Asahi Shimbun Kikuzo II Visual
12:00-12:15 Japan Times Archives
12:15-13:15 Lunch Break
13:15-14:15 Nikkei Telecom
14:15-14:25 Short Break
14:25-14:30 Hokkaido University Info (in Japanese)
14:30-15:30 140 Years of The Yomiuri Shimbun

Ilmoittautuminen: Viimeistään 5.9. sähköpostilla pekka.karhula@helsinki.fi Pekka Karhulalta voit myös kysyä lisätietoja tilaisuudesta. Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen.

Tervetuloa!

Olethan jo tutustunut! Yhteiskuntatieteellisiä menetelmä- ja opetusaineistovideoita koekäytössä 30.6. asti

SAGE julkaisee aineistoa tutkimuksen teon ja oppimisen tueksi, kattaen tutkimusprosessin eri vaiheet; tutkimuskysymyksen asettamisesta, kirjallisuuskatsauksen laatimisesta, tutkimusmenetelmän valinnasta, tutkimusaineiston kokoamisesta, analyysistä ja tulkinnasta tutkimustulosten kirjoittamiseen.

Koekäytössä olevat tuotteet:

Koekäyttö jatkuu 30.6.2017 saakka Helsingin yliopiston verkossa.

SAGE Video on uusi hakuliittymä kustantajan opetusvideotarjontaan yhteiskuntatieteen avainaloilta. Kokoelmat kattavat erityyppisiä videoita erilaisiin tutkimuksen ja oppimisen tarpeisiin.

Videoiden hakulaatikko > Bringing teaching, learning and research to life - Search in SAGE video

SAGE Research Methods on tutkimusmenetelmiin keskittyvä tietokanta, joka on ollut jo joitakin vuosia Helsingin yliopiston käytössä. Sisältö koostuu e-kirjoista, hakuteoksista, lehtiartikkeleista ja videoista.

Tietokannan hakulaatikko - What every researcher needs - search field

Palautetta voit antaa osoitteeseen e-library [at] helsinki.fi

Avuksi Venäjää ja itäistä Eurooppaa koskevaan tiedonhankintaan

Tarvitsetko kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta Venäjää ja itäistä Eurooppaa koskien? Tai venäläistä vertaisarvioitua tutkimusta? Entä mistä löytää karttoja ja mitä niiden käytössä on huomioitava?

Tämän ja paljon muuta löydät opiskelijoille, tutkijoille ja muille tiedonjanoisille tarkoitetusta tiedonhankinnan oppaasta ResearchGuide to Russian and Eastern European Studies.

Opas on vapaasti saatavilla avoimessa verkossa.

ResearchGuide to Russian and Eastern European Studies ohjaa sinut löytämään VIE-alueen tutkimuksen tärkeimmät tiedonlähteet: kirjat, lehdet, artikkelit ja e-aineistot. Löydät tärkeimmät tiedonhaun portaalit kootusti yhdeltä sivustolta, vinkkejä tiedonhakuun, uutisia alan aineistoista ja tietoa mm. opinnäytteistä, arkistoista ja tilastotiedonlähteistä. Mukana on kirjastojen hankkimat maksulliset aineistot sekä kaikille vapaita open access -aineistoja.

Oppaan ovat tehneet Helsingin yliopiston kirjasto, Kansalliskirjaston Slaavilainen kirjasto ja Aleksanteri-instituutin kirjasto.

Opasta täydennetään jatkuvasti ja käyttäjiltä toivotaan palautetta oppaasta löytyvän lomakkeen kautta.

Lisätietoja: emilia.pyykonen[at]helsinki.fi

Kysy e-kirjoista! E-point kiertueella 14.-18.11.

Paljonko Helsingin yliopiston kirjastossa on e-kirjoja? Mistä ne löytyvät? Pitääkö minulla olla jokin tietty laite? Voinko ladata e-kirjan omalle koneelleni?

Kirjastolta on toivottu lisää opastusta e-kirjojen käyttöön, ja E-point tarjoaa nyt hyvän tilaisuuden neuvojen kysymiseen!e-point

E-point kiertää kampuksilla 14.-18.11. ja vastailee mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Tule rohkeasti tutustumaan oman alasi e-kirjoihin tai katsomaan miten e-kirjoja käytetään. E-point vastailee e-kirja-aiheisiin kysymyksiin myös kirjaston chatissä, jonka löydät kirjaston etusivulta.

Ma 14.11. klo 12-15 Kaisa-talo, Aleksandrian aula (pilleritori)
Ti 15.11. klo 12-15 Chat-palvelu kirjaston verkkosivulla helsinki.fi/kirjasto
Ke 16.11. klo 11-13
Viikki, Infokeskus Koronan aula
To 17.11. klo 12-15 Meilahti, Biomedicumin aula
Pe 18.11. klo 11-13 Kaisa-talo, Aleksandrian aula (pilleritori)

 

Aiheesta lisää
– Lue viimekeväisen kyselyn tuloksista, kuinka opiskelijoiden ja opettajien mielestä e-kirjat helpottavat ja nopeuttavat opintoja, vaikka hankaluuksiakin on.
– Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa myös e-aineistopalveluihin vastaamalla kirjaston asiakaskyselyyn 14.11. mennessä.

Brexit vai Bremain? – Oxford University Pressin oikeudellisia tiedonlähteitä kansainvälisistä ajankohtaisista kysymyksistä avoimesti saatavilla

Oxford University Press tarjoaa avoimella verkkosivullaan oikeudellisia tiedonlähteitä kansainvälisistä konflikteista ja muista tärkeistä ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. Mukana on kansainvälisten sopimusten tekstejä ja asiaa käsitteleviä artikkeleita.

Sivulta löydät mm. seuraavia aiheita:

  • Ison-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä (Brexit/Bremain)
“Brexit cartoon” by Gwydion M. Williams. CC-BY-2.0 via Flickr
  • Israel-Gaza konflikti 2008-2014
  • Voimankäyttö Ukrainassa – suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus
  • Etelä-Kiinan meren ja Itä-Kiinan meren aluerajoja koskevat kiistakysymykset
  • Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsittelemiä oikeustapauksia
  • Kysymys Syyriaan kohdistuvasta voimankäytöstä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta
  • Euroopassa jatkuvaa pakolaiskriisiä käsitellään omalla sivullaan.

-Tutustu myös Eduskunnan kirjaston on kokoamaan  tietopakettiin Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Se sisältää keskeisiä dokumentteja ja sivustoja, kampanjat puolesta ja vastaan sekä uutisointia, kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa.

Sanomalehdet maailmalta – ProQuest Newsstand koekäytössä 30.4. asti

ProQuest Newsstand -sanomalehtitietokanta tarjoaa pääsyn moniin arvostettuihin kansainvälisiin sanomalehtiin. Muun muassa The Guardian, Le monde diplomatique, El Pais, Observer, The Wall Street Journal, The New York Times ja Financial Times (kuukauden viive) ovat nyt käytössäsi.

newspapers

Yksittäisen lehden löydät helposti lehden nimellä kirjaston etusivun aineistohaulla sekä Helkasta tai Nellistä hakemalla.

Koekäyttö on voimassa 30.4. saakka.

Kysymyksiä tai kommentteja? e-library[at]helsinki.fi

Muutoksia Korean-tutkimuksen elektronisiin aineistoihin 2016

Monkey in a Peach Tree, Korea 18th c. Image source: LACMAKorean-tutkimuksen tietokanta eKorean Studies poistuu AsiaPortalista helmikuun lopussa. Sen sijaan käyttöön saadaan korealaisten tieteellisten lehtien tietokanta DBpia ja Korean tutkimuksen tietokanta KRpia.

Pääsy DBpia ja KRpia -tietokantoihin toimii jo AsiaPortalin kautta.

DBpia on korealaisten tieteellisten seurojen ja tutkimuslaitosten julkaisemien lehtien kokotekstitietokanta. DBpia sisältää yli 1900 lehtinimekettä ja yli 1,9 miljoonaa artikkelia eri tieteenaloilta.

KRpia on Korean-tutkimuksen tietokanta, joka sisältää tutkimusartikkeleita, hakuteoksia ja historiallista lähdeaineistoa Korean-tutkimuksen eri osa-alueilta.

Pääsyn DBpia ja KRpia -tietokantoihin Helsingin yliopistolle tekevät mahdolliseksi yhteistyö Nordic Institute of Asian Studiesin  kanssa ja Korea Foundationin tuki.

Kuva: Monkey in a Peach Tree, Korea 18th c. Lähde: LACMA http://www.lacma.org/

 

Ennakoivaa yhteistyötä kotimaisen tiedejulkaisemisen pelastamiseksi

Vastaus suomalaisten tiedelehtien tekijöiden avoimeen kirjeeseen Helsingin yliopiston kirjastolle

Arvoisa vastaanottaja,

Kiitän Helsingin yliopiston kirjaston puolesta kannanotostanne. On lohduttavaa ikävän talouskurimuksemme keskellä, että rahojemme loppumisesta kannetaan huolta sekä tieteellisissä seuroissa että myös esimerkiksi Lapin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.

Kohtuullisen pitkän kirjastourani aikana en ole törmännyt aiemmin tällaiseen vetoomukseen. En muista nähneeni näin monelta taholta annettua tunnustusta siitä, että yliopistokirjastoilla on olennainen rooli kotimaisen tieteellisen viestinnän kentässä.

Teemme kovaa työtä varmistaaksemme sen, että yliopistolaisilla on pääsy tarvitsemaansa tieteelliseen tietoon. Kiitosta tästä työstä heruu harvoin, näkyvyyttä ehkä sitäkin vähemmän.

Huolenne on reaalinen ja ajankohtainen: yliopistokirjastojen resursointi on asia, josta on syytäkin kantaa huolta näinä aikoina. Jos asiakkaamme eivät reagoi voimakkaasti ja ennakoivasti, yliopistokirjastojen näkymättömyys saattaa kostautua paljon pahemmin kuin mitä tällä hetkellä olemme saaneet tuta.

Toivon, että vetoatte myös omissa yliopistoissanne aktiivisesti kirjastonne resurssien riittävyyden puolesta. Kannattaa toimia ennakoivasti, eikä vasta sitten, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tutkijakunnan ääntä yliopistoissa kyllä kuullaan, varsinkin kun sama huoli ilmaistaan riittävän monelta taholta.

Yliopistokirjastojen näkymättömyydestä varmaan johtuu sekin, ettei mainitsemassanne hankkeessa ilmeisesti ole yhtään yliopistokirjaston edustajaa? Yliopistokirjastot toimivat aktiivisesti asiakasrajapinnassa ja ovat jatkuvasti tekemisissä kansallisen ja kansainvälisen kustannuskentän kanssa. Avoimen tieteen edistäjinä olemme olleet jo pitkään etulinjassa, vaikka projektirahoituksen ja huomion valokeila onkin meitä vältellyt.

Helsingin yliopiston kirjaston tilannetta meille osoittamanne vetoomus ei valitettavasti helpota: kun rahaa ei ole, sitä ei yksinkertaisesti ole, ja olemme valitettavasti joutuneet lakkauttamaan monta muutakin tärkeää julkaisua ja tietokantaa. Olemme toki koittaneet pitää huolta siitä, että julkaisunne ovat edelleen käyttöön saatavissa, ilman julkaisuembargoja.

Kotimainen tiedejulkaiseminen on niin tärkeä asia, että sen resursoinnin pelastamiseksi kannattaa tehdä yhteistyötä nimenomaan yliopistokirjastojen kanssa. Toivon tämän kannanoton johtavan siihen, että löydämme tavat torjua yhdessä tässä keskustelussa tunnistettuja uhkia.

Yhteistyöterveisin,

Kimmo Tuominen
Ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto