Kirjasto tallentaa julkaisut avoimesti julkaisuarkistoon tutkijan puolesta

Toiveilla on tapana toteutua! Kirjasto tarkistaa julkaisuoikeudet tutkijan puolesta, selvittää oikean version, sekä rinnakkaistallentaa julkaisut yliopiston avoimeen digiarkistoon kustantajan ehtojen mukaisesti. Tämä on kirjaston rinnakkaistallennuspalvelu ja sitä voivat hyödyntää kaikki Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat. Lähetä tiedosto/t (vertaisarvioitu käsikirjoitus, post-print) osoitteeseen: openaccess-info@helsinki.fi.

Jotta eri versioiden ja julkaisuoikeuksien selvittäminen eivät veisi liikaa aikaa, kirjastoon voi lähettää kaikki versiot. Me hoidamme loput. Mukaan tulee liittää vain tieto tulevasta julkaisupaikasta.

Julkaiseminen ns. vihreä open access (Green Open Access) tietä käyttäen on varmin ja useimmiten myös helpoin tapa turvata julkaisujen pysyvä saatavuus. Myös rahoittajat ja tutkimusorganisaatiot edellyttävät yhä enenevissä määrin tutkimusten avointa julkaisemista.Kuva: Pexels

Tarkemmat tiedot palvelusta sekä lisätietoja julkaisujen eri versioista ja avoimesta julkaisemisesta löytyy kirjaston Avoimen julkaisemisen oppaasta.

Toivottu ja tarpeellinen palvelu

Kirjaston keväällä 2018 toteuttamassa asiakaskyselyssä 84 % kyselyyn vastanneista tutkijoista (N=287) kertoi halukkuudestaan tallentaa julkaisut avoimesti, mikäli tallennuspalvelua olisi saatavilla. Kevään aikana kirjastossa oli jo valmisteltu rinnakkaistallennuspalvelun tarjoamista ja saadun asiakapalautteen perusteella vahvistui käsitys palvelun tarpeellisuudesta.

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteiden (2017) mukaisesti kaikki yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tulee tallentaa Helsingin yliopiston avoimeen julkaisuarkisto HELDAan, jossa julkaisujen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina.

Lisätietoja palvelusta: marja.moisio@helsinki.fi

Nyt voit julkaista maksutta avoimena Elsevierin lehdissä

Helsingin yliopiston tutkijana sinun on nyt mahdollista julkaista artikkelisi avoimena yliopiston tuella Elsevierin lehdissä.

Tämä mahdollisuus on yli 1600 Elsevierin lehdessä. Lista lehdistä (excel-tiedosto). Julkaisutuen saaminen edellyttää, että:

  • HY:n tutkijana olet Corresponding Author
  • Yhteystietonasi on mahdollisuuksien mukaan helsinki.fi-sähköpostiosoite
  • Artikkelisi julkaistaan tuen piiriin kuuluvassa lehdissä.
  • Artikkelisi hyväksytään julkaistavaksi 1.1.2018-31.12.2020 välisenä aikana.

Tutkijana et maksa julkaisukustannuksia, sillä Helsingin yliopiston kirjasto maksaa kirjoittajamaksun.

Lue ohje Elsevierin julkaisuprosessiin ja lisää kirjoittajamaksuista. 

Kirjasto neuvottelee sopimukset digitaalisista opiskelumateriaaleista
Kuva: Helsingin yliopisto / Elias Kilkki 2017

Alennus on osa Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten Elsevierin kanssa solmimaa sopimusta vuosille 2018-2020. Lisätietoa sopimuksesta. Sopimuskauden uusien numeroiden lisäksi, käytössäsi Helsingin yliopistolla ovat myös Elsevierin aiemmat vuosikerrat. Lehdet löytyvät Helka-tietokannasta.

Kysy lisää kirjastosta: hulib-apc@helsinki.fi. Autamme mielellämme.

Kaksitoista tapaa tuoda avointa tiedettä opetukseen

Kirjaston lokakuisessa #OAhaaste-kampanjassa etsittiin keinoja, joilla avointa tiedettä voitaisiin tuoda mukaan yliopisto-opetukseen jo kandi- ja maisterivaiheessa. On aika katsoa, mitä saatiin aikaan.

Kampanjan aikana yliopistoyhteisön – opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden – kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin sosiaalisen median kanavien (Facebook, Twitter, blogi), sähköpostin, haastatteluiden ja kasvokkaisten kohtaamisten kautta. Vaikka kampanjan teema tuntui monista ehkä vaikealta, ehdotuksia saatiin kokoon lopulta ihan mukava määrä, yhteensä 42 kappaletta.

Esitetyt ehdotukset voidaan ryhmitellä 12 erilaiseen keinoon, joilla avoin tiede voidaan tuoda mukaan opetukseen. Esittelemme tässä artikkelissa nämä keinot, ja aloitamme perusasioista:

Avoin tiede koostuu useista osatekijöistä. (Kuvalähde: FOSTER Open Science)

1. Avoimen tieteen sisältöjen opettaminen. Periaatteessa avointa tiedettä voidaan tuoda opetukseen yksinkertaisesti siten, että opetetaan avoimen tieteen sisältöjä (avoin julkaiseminen, avoin data, avoimet oppimateriaalit jne.). Mitä avoin tiede tarkoittaa? -tyylisen näkökulman esillä pitäminen nähtiin #OAhaaste-kampanjassa erityisesti kirjaston tehtävänä. Kirjaston toivottiin tuovan tätä esiin opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle suunnatuissa tilaisuuksissa, kuten kandikursseilla, tiedonhankinnan opetuksessa ja kampustapaamisissa. Avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista on jo tällä hetkellä saatavilla paljon tietoa muun muassa kirjaston sivuilla (mm. avoin julkaiseminen, datanhallinta, tiedonhankinnan oppaat) ja Avoimen tieteen käsikirjassa.

“Avoimien aineistojen käyttö on oikeastaan aika vaikeata. Pitää opettaa opiskelijoita etsimään oikeita resursseja, ja miettimään niitä periaatteita, joilla löytää luotettavan aineiston. Kyllä me tiedämme, ettei netissä kaikki ole luotettavaa. Digitaalisen lähdekritiikin vaatimus on noussut erittäin keskeiseksi.” (Mirkka Lappalainen)

Avoimen tieteen sisältöjen hyödyntäminen opetuksessa

Avointa tiedettä voidaan tuoda opetukseen hyödyntämällä sen eri elementtejä, siis avoimessa tieteessä tuotettuja sisältöjä, opetuksessa. #OAhaasteen perusteella tämä on kaikkein tavallisin ja luontevin tapa tuoda avointa tiedettä opetukseen.

2. Avointen julkaisujen hyödyntäminen opetuksessa. Tämä keino nousi useimmin esiin #OAhaasteen aikana, ja esimerkiksi oikeustieteen professorin Panu Minkkisen haastattelu käsitteli pitkälti avoimiin julkaisuihin (Open Access, OA) liittyvää problematiikkaa. Kynnyskysymyksenä pidettiin käytön helppoutta: avointen julkaisujen valitsemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin kirjaston maksamien lisensoitujen aineistojen. Kirjastolla on tässä luonnollisesti oma tehtävänsä, ja Opettajan oppaasta löytyykin tietoa avointen aineistojen valitsemiseen. Samalla on huomattava, että avoimia julkaisuja hyödynnetään jo nyt opetuksessa, jopa kokonaisia kursseja on rakennettu avointen aineistojen varaan, kuten eräs opiskelija toi Kumpulassa esiin.

“Teoriassa olisi mahdollista hyödyntää open access -julkaisuja oppikirjojen asemasta, mutta se on satunnaista. – – En ole nimenomaisesti etsinyt open access -tyyppisiä julkaisuja, kun meillä on kuitenkin yliopiston kautta pääsy Elsevierin ja Springerin hallinnoimiin suuriin lehtipaketteihin.” (Panu Minkkinen)

3. Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa. Avoin data tai avoimet tutkimusaineistot (Open Data) mainittiin usein avointen julkaisujen rinnalla. Avointa dataa hyödynnetään opetuksessa paljon, ja #OAhaasteen aikana tuli esiin, että sitä voitaisiin hyödyntää vielä enemmän, jos sitä olisi tarjolla. Muutamia datalähteitä mainittiin, erityisesti kulttuuridataan (Finna, Europeana) liittyen – ja avointa dataa löytyy myös ATT-hankkeen Etsimen, Tietoarkiston Ailan ja OpenAIREn Zenodon kautta. Tieteenalakohtaisia datalähteitä löytyy myös kirjaston tutkimusoppaista.

“Maantieteessä meillä on ollut jo toistakymmentä vuotta sellainen verkko-osoite kuin Paikkatietolainaamo (nykyisin Paikkatietoikkuna), jossa on hyvin monipuolista paikkatietoa opetuksen käyttöön.” (Markku Löytönen)

“Molekyylibiologinen tutkimus on jo perinteisesti hyvin avointa. Jokainen molekyylibiologi käyttää avoimia tietokantoja, joihin lähetetään muitta mutkitta esimerkiksi DNA-data viimeistään sitten, kun se on muuten julkaistu. – – Näiden alojen opetuksessa käytetään yhtä itsestäänselvästi avoimia tietokantoja.” (Mikael Niku)

4. Avointen tiedonlähteiden hyödyntäminen opetuksessa. Tutkimusaineistojen ohella opetuksessa voidaan hyödyntää myös muita vapaasti saatavilla olevia tiedonlähteitä. #OAhaasteessa näistä mainittiin muun muassa Internet Archive ja Youtube-videopalvelu, joista löytyy kaiken muun lisäksi myös laaja valikoima luentotallenteita ja opetusvideoita. Netistä löytyy paljon hyödyllisiä tiedonlähteitä (esim. Open Culture), mutta opetuskäytössä on hyvä huomioida myös tekijänoikeusnäkökulma. Se voi tuottaa haastaviakin tulkintatilanteita, joita pohdittiin myös #OAhaasteen aikana.

“Kannattaako luennoida sellaista asiaa, jonka joku on tehnyt jo muualla paremmin ja johon liittyy vielä kirjallisuutta? Avoin tiedehän toimii myös maailmalta meihin päin, ja on hyvä miettiä, kannattaako tietyt jutut ottaa muualta.” (Minna Autio)

“OA-kokoelmien ansiosta 1800/1900-lukujen lähteet (teksti, kuva, ääni) aiempaa suuremmassa & aktiivisemmassa käytössä kursseillani.” (Elise Garritzen)

“Siellä [Youtubessa] on hyviä, kansainvälisiä yliopistoväen tekemiä menetelmävideoita, joita olen käyttänyt. Myös oman tiedekunnan piirissä on tuotettu Opettajien akatemian kehittämisrahalla esimerkiksi Kvantiblogin SPSS-videot.” (Riitta Jyrhämä)

5. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen opetuksessa. Konkreettiset esimerkit jäivät #OAhaasteessa vähäisiksi, mutta avoimen tieteen kokonaisuuteen kuuluvaa avointa lähdekoodia (Open Source) voidaan hyödyntää monin tavoin opetuksessa. Koodin vapaa käytettävyys, jaettavuus ja muunneltavuus antavat pohjan luoviin sovelluksiin opetuksessa. Sen lisäksi, että avoimen lähdekoodin kehittäminen voi olla kurssin aiheena, avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään muun muassa oppimateriaalien tuottamisessa, tehtävien tekemisessä ja oppimisympäristöissä, esimerkkinä Helsingin yliopistossa käytettävä Moodle (ks. myös HY:n avoimen lähdekoodin oppimissovellukset).

Tee-se-itse eli opettajat avointa tiedettä toteuttamassa

Valmiiden kurssimateriaalien lisäksi opettajat tuottavat oppimateriaaleja myös itse. Kun opettaja jakaa luomansa oppimateriaalit – tai jopa kokonaisen kurssin – avoimesti, hän toteuttaa avointa tiedettä. Tämä on suorin tapa tuoda avointa tiedettä opetukseen.

6. Avointen oppimateriaalien tuottaminen ja hyödyntäminen opetuksessa. Avoimet oppimateriaalit (Open Educational Resources) ovat avoimen tieteen ytimessä. Opetusaineistojen jakaminen, samoin kuin avointen oppimateriaalien hyödyntäminen opetuksessa, nousi myös #OAhaasteessa esiin, vaikka käytännön esimerkkejä esitettiin vähän. #OAhaasteeseen osallistunut Mari Pesola Suomen yliopistot Unifi ry:stä on mukana korkeakoulujen hankkeessa (Avoimen tieteen käytäntöjen hyödyntäminen opetusmateriaalien tuottamisessa), jossa edistetään opetusmateriaalien avointa jakamista. Hän toi esiin lisensointinäkökulman, joka varmasti korostuu jatkossa – ja jossa apuna on kirjastossa valmisteltu Helsingin yliopiston lisenssiopas (ks. myös ImagOA-opas kuvien hyödyntämiseen).

“Making teaching materials free among teachers and learners alike is also a good idea. I am indebted to many teachers across the world for some ideas on content, format and methods. However, it might also be reasonable to introduce some system of copyrighting teaching materials / course syllabi, similarly to that for outputs of research work. Otherwise, as so often, what we produce as teachers is valued less than what we do as researchers. A course programme / lecture is not featured on our publication lists. But why not?” (Irina Herzon)

7. Kurssin avaaminen kaikille. Oppimateriaalien avaamisen jälkeen seuraava askel on kokonaisen kurssin avaaminen. Näitä kaikille avoimia verkkokursseja eli MOOC-kursseja (Massive Open Online Course) on myös Helsingin yliopiston kurssivalikoimassa, ja tarjolla on myös ATT-hankkeessa toteutettu Avoimen tieteen kurssi. #OAhaasteessa avointen verkkokurssien merkitys nähtiin paitsi opetuksen demokratian myös opetuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, opetuksen laadun ja organisaation näkyvyyden kannalta. Avoimet kurssit voivat vaikuttaa myös opiskeluvalintoihin: eräs Kumpulan opiskelija kertoi tietojenkäsittelytieteiden MOOC-kurssin antaneen tuntumaa alan opintoihin ja vaikuttaneen lopulta opiskeluvalintaan.

“Vain näkyväksi tekemällä pystytään nostamaan opetuksen laatua. Tiede toimii samalla tavalla: tiedettä julkaistaan ja sille halutaan yleisöä, jolloin se alistetaan kritiikille. Jos yliopisto haluaa olla huippuopetuksen keskittymä, meidän on oltava valmiita avautumaan. Se, että tehdään vähän näkyvämmin, tarkoittaa, että jopa ulkopuoliset pääsevät kurkkaamaan opetuksen sisään. Se on väistämättä kannuste opettajalle.” (Jaakko Kurhila)

“Avoimesti saatavilla oleva opetus myös brändäämistä. Eurooppalaiset huippuyliopistot tekevät kalliita ja hyvin toteutettuja MOOC-kursseja Aasian-markkinoille. – – MOOC-kurssit toimivat juuri tällaisina näyteikkunoina. Helsingin yliopistosta minulle tulee mieleen Kimmo Vehkalahden opetus, johon osallistuu jopa 800 opiskelijaa. Ennen luentosalit määrittelivät, paljonko osallistujia voi olla. Nyt se on kiinni verkkoyhteyksistä ja luennoitsijan kekseliäisyydestä.” (Minna Autio)

8. Avointen julkaisualustojen hyödyntäminen. Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen toi Avoimen tieteen iltapäivässä esille, että avoimia julkaisualustoja voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös opetuksessa. Ajatus on ollut ainakin alustavasti esillä Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa, jossa luodaan avoimen julkaisemisen tiedekustantamo eli Helsinki University Press (HUP). Tarkkojen suunnitelmien puuttuessa on lupa ideoida. Voisi ajatella, että HUP:n avointa julkaisualustaa käytettäisiin vaikkapa opetuksessa tuotettujen – opettajien tai opiskelijoiden tuottamien – aineistojen jakamiseen.

Opettaja fasilitoijana, yhteisö tietoa tuottamassa

“Avoin tiede ja tutkimus eivät ole vain kokoelma keinoja ja suosituksia, 
vaan tutkimuskulttuurin muutosprosessi”, todetaan Avoimen tieteen käsikirjassa. Avoimessa tieteessä on pohjimmiltaan kyse yhteisöllisestä toiminnasta, yhdessä rakentamisesta ja jakamisen kulttuurista. Siinä jaetaan oma tuotos muille, jolloin se koituu yhteisön hyödyksi, tai hyödynnetään muiden tekemää työtä. #OAhaasteessa tätä yhteisöllistä perusajatusta lähestyttiin yllättävistäkin näkökulmista. Seuraavissa esimerkeissä voisi olla kyse avoimen tieteen kulttuurin luovasta soveltamisesta opetukseen.

9. Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen opetuksessa. Yliopistoissa tehdään jo kandi- ja graduvaiheessa tutkielmia ja pienimuotoisia tutkimuksia, joita voitaisiin hyödyntää osana opetusta nykyistä enemmän. Toisaalta yliopistoissa opiskelee myös laaja joukko erilaisilla osaamisilla varustettuja ihmisiä (ml. erilaiset tutkimusryhmät), jotka voisivat tuoda nykyistä voimakkaammin oman panoksensa opetukseen. Nämä opetustapahtumaa avaavat näkökulmat esitettiin #OAhaasteessa. Ne haastavat yksisuuntaisen opettajalta oppilaalle -mallin ja korostavat opetustapahtuman dialogisuutta ja demokraattisuutta. Kyse on uusien reittien avaamisesta yliopistossa tuotetulle tiedolle. Niissä tiedon tuottaminen nähdään avoimena yhteisöllisenä prosessina, aivan kuten avoimessa tieteessäkin.

“Palvelututkimuksessa on käsite ’resource integration’. Ennen ajateltiin, että jokaisella on omat resurssit, joiden varassa mennään eteenpäin. Nykyään mietitään, mitä resursseja meillä on ryhmänä, ja aletaan rakentaa sen pohjalta. – – Olen tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden opettaa. – – Olennaista on antaa opiskelijoille valtaa tehdä erilaisia juttuja. – – Myös tutkimusryhmät voisivat mielestäni osallistua enemmän opetuksen toteuttamiseen.” (Minna Autio)

“Nykyään, kun halutaan rakentaa hyvä ja vaikuttava oppimiskokemus, yksi ihminen ei voi ratkaista kaikkia asioita. Tarvitaan tiimipohjaisuutta. Meidän pitäisi antaa opiskelijoille paljon enemmän vastuuta varhaisemmassa vaiheessa. Koulutuspolut tulisi rakentaa tutkintojen sisällä niin, että opettajat pyrkivät koko ajan vähentämään omaa vastuutaan. Vastaavasti opiskelijoilta tulisi vaatia enemmän.” (Jaakko Kurhila)

“My experiences show that these [“opening up”] approaches best suit courses, which students chose voluntarily and come already motivated by the topic. – – What goes without saying is that any opening up does require more work form a teacher / facilitator (especially in the beginning) and preparedness to deal with risk: situations, which are difficult and unpleasant, or time-consuming to control.” (Irina Herzon)

10. Opetuksen avaaminen yliopiston ulkopuolelle. Jos tiedon tuottaminen nähdään avoimessa tieteessä yhteisöllisenä prosessinä, myös yliopiston ulkopuoliset tahot voisivat antaa oman panoksensa yliopisto-opetukseen. #OAhaasteessa tuotiin esille yhteistyömahdollisuudet kansalaisjärjestöjen, julkishallinnon ja yritysten kanssa. Konkreettiset esimerkit tulivat lähinnä yritysmaailmasta, ja tällöin korostettiin pedagogisten lähtökohtien ensisijaisuutta: yhteistyön on lähdettävä opetuksen tarpeista.

“Yritys antaa meille toimeksiannon, jonka me sovitamme meidän pedagogisiin tavoitteisiimme. Emme ota toimeksiantoa sellaisenaan, vaikka yritykset tietysti näin haluaisivat. Otamme heidän idean, ja alamme opiskelijoiden kanssa tutkia sitä yhdessä. – – Yhteiskunnan kehittäminen on nyt hyvin yrityskeskeistä. Tuntuu, että se on se prioriteetti yliopistossa, ja mekin siihen helposti lukittaudumme. Mutta mielestäni yliopiston pitäisi juuri projektikursseilla lähestyä myös muita yhteiskunnallisia toimijoita.” (Minna Autio)

Avoin tiede opetuksessa on myös näkökulmakysymys

Kuten edellä esitetystä voi havaita, avoin tiede opetuksessa ei ole välttämättä mikään uusi asia yliopisto-opetuksessa. Opetuksessa on ollut yhteistyökumppaneita ennenkin, oppimateriaaleja on vapaasti jaettu ja avoimia tiedonlähteitä on hyödynnetty. Uutta on näiden ajatteleminen avoimen tieteen näkökulman kautta. Tuttuakin opetusmuotoa tai -käytäntöä voi tarkastella avoimen tieteen kannalta – seuraavaksi pari esimerkkiä tästä toisinajattelusta.

11. Kurssinsisäinen julkisuus avoimen tieteen harjoitteluna. Opiskelijat tuottavat kursseilla usein materiaalia, jota muut arvioivat ja mahdollisesti myös käyttävät omissa töissään. Kyse ei ole avoimesta tieteestä sinänsä, koska kurssin tuotokset eivät ole kaikille avoimia. Ne ovat kuitenkin avoimia kurssin sisällä. Kurssinsisäisessä julkisuudessa voi nähdä sellaisia avoimuuden ja läpinäkyvyyden elementtejä, jotka ovat myös avoimessa tieteessä olennaisia. Kenties kurssinsisäiseen julkisuuteen liittyvät harjoitteet voi nähdä avoimen tieteen taitojen harjoitteluna?

“Kurssinsisäinen julkisuus on meille peruskauraa. Nytkin olemme didaktiikassa pitäneet alustuksia, joissa se oma ajattelu tulee näkyväksi, kun se esitellään muille. Meille on erityisen tärkeätä se, että pedagoginen ajattelu kehittyy.” (Riitta Jyrhämä)

12. Yliopistojen luennot ovat kaikille avoimia. Klassinen esimerkki yliopisto-opetuksen avoimuudesta ovat luennot, joihin julkisina tilaisuuksina on kaikilla vapaa pääsy. Periaatteessa tämä opetus on avointa kaikille, vaikka käytännössä luentosaliin mahtuu vain rajattu joukko ihmisiä.

“Eikös yliopistojen luennot ole perinteisesti olleet avoimia kaikille? Suorittaminen vain vaatii kirjoilla olemista.” (Elina Seye)

Jäikö jotain kertomatta?

#OAhaaste-kampanja toteutettiin osana kansainvälisen Open Access Week 2017 -teemaviikon Helsingin-tapahtumien suunnittelua. Sisällöllisenä lähtökohtana kampanjassa oli avoimen tieteen merkitys Helsingin yliopistossa. Avoin tiede nähdään yliopistossa strategisena painopistealueena, ja opetuksen asemaa avoimessa tieteessä on linjattu rehtorin asettaman Digitaalisen julkaisemisen periaatteet -työryhmän raportissa 5.6.2017:

“Yliopisto huolehtii siitä, että opiskelijat yliopiston ja tiedeyhteisön jäseninä ymmärtävät avoimen tieteen merkityksen ja toimivat avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti heti opiskelun alkuvaiheista lähtien. Avoimuus edellyttää toimintakulttuurin muutosta. Toimenpide-esitys: Koulutusohjelmat ja kirjasto ottavat yhteistyössä huomioon avoimen tieteen kandi- ja maisteritutkintojen koulutussisällöissä. Kirjasto edistää avoimen tieteen tiedonhallinnan koulutus-, neuvonta- ja konsultointipalveluita tohtorikoululuille.”

Edellä on esitelty tusinan verran erilaisia keinoja, joilla avointa tiedettä tai avoimen tieteen kulttuuria voidaan tuoda yliopisto-opetukseen kandi- ja maisteritasolla. Lista ei ole kattava, vaan se vaatii täydennystä ja lisää konkreettisia esimerkkejä. Kirjasto ottaa mielellään vastaan uusia avauksia. Jos haluat jakaa näkemyksesi tai kokemuksesi avoimesta tieteestä opetuksessa, voit kommentoida alla olevaan blogikenttään tai ottaa yhteyttä kirjaston oppimisen palveluihin, Tuula Huuskoseen tai Juuso Ala-Kyynyyn.

Bibliometriikka taipui monenlaisiin tarkasteluihin Tieteiden talolla

Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.

Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)

Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.

Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)

Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.

Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.

Pohjoismaiden osuus julkaisuista pienentynyt

Torstain pääpuheenvuorossa Fredrik Niclas Piro kävi läpi tuoreen pohjoismaisen korkeakouluvertailun (higher education institutions) keskeisiä havaintoja. Tänä vuonna julkaistu Comparing Research at Nordic Higher education institutions using Bibliometric Indicators on jatkoa NordForskin vuonna 2011 ja 2014 julkaisemille raporteille, ja se kattaa vuodet 1999–2014.

Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.

Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)

“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.

Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.

“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.

Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa

Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).

Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)

“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.

Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.

“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”

Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)

Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.

“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.

Julie Riisom Wisborg. (JAK)

Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.

“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.

Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.

Gunnar Sivertsen. (JAK)

“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.

Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?

“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.

Ensi vuonna Boråsissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 alkaen, kaikkiaan 22 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.

Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.


Seuraa seminaarin kulkua myös Twitterissä


Kipaise kiskalle – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 24.-27.10.

AVOIMEN TIETEEN KIOSKIT

Keskustakampus
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Porthaniann aula, Yliopistonkatu 3
Meilahti
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1 aula, Haartmaninkatu 8
Kumpula
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Physicumin aula, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
Pe 27.10.2017 11.00-13.00 Biokeskus 3, Viikinkaari 1

Kenelle?
Tutkijat, lehtorit ja opiskelijat ovat kaikki tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista.

Miksi?
Koska toisinaan ORCID –tutkijatunnisteeseen tai sen linkittämiseen omaan profiiliin Tuhatissa tarvitaan lisäneuvoja. Kun julkaiset tutkimuksesi tai opinnäytteesi avoimesti verkossa huomioitavaksi tulee monia asioita – näissä voimme auttaa. Kirjasto on myös neuvotellut kustantajien kanssa alennuksia Open Access –kirjoittajamaksuihin, haluat ehkä kuulla niistä lisää? Myös datanhallintasuunnitelmien laadinnassa on omat niksinsä, jotka mielellämme jaamme kanssanne.

Tule paikalle kysymyksinesi, ratkaistaan ne yhdessä!

OPEN ACCESS WEEK

Juhlistetaan yhdessä avointa tiedettä – Tervetuloa Tiedekulmaan 23.10.2017

Tapahtuma: Avoimen tieteen iltapäivä
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 23.10.2017 klo 13-14.30

Miten avoin julkaiseminen, avoimet oppimateriaalit tai avoin data näyttäytyvät ja näkyvät tutkijoiden työssä? Muuttaako avoin tiede tutkimuksen tekoa ja julkaisumaailmaa perustavanlaatuisesti? Millaiselta näyttää tiedejulkaisemisen ja avoimen tutkimuksen tulevaisuus?

Tiedekulman lavalle aiheesta keskustelemaan nousevat yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara, professori Markku Löytönen sekä Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Helsingin yliopiston kirjasto palkitsee tilaisuudessa myös yliopiston avoimen tieteen edistäjän. Tule siis paikalle kuulemaan, keskustelemaan ja innostumaan!

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston kirjaston kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille. Tiedekulma Cafe palvelee koko tilaisuuden ajan.

Tiedot viikon (23.-29.10.) aikana järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston Open Access –viikon tapahtumasivulta.

Artikkelit avoimiksi! SAGEn lehtien kirjoittajamaksuihin tuntuva alennus

Helsingin yliopiston tutkijat saavat nyt kirjoittajamaksusta 87,5 % alennuksen julkaistessaan artikkelinsa avoimena SAGEn lehdissä (Sage Choice Titles). Normaalihintainen kirjoittajamaksu olisi 1600 puntaa, mutta kirjaston open access -jäsenyys mahdollistaa alennuksen, jonka jälkeen kirjoittajan maksettavaksi jää vain 200 puntaa.

Ohjeet artikkelin julkaisemiseen avoimena SAGEn lehdissä:

  1. SAGE lähettää artikkelin vastaavalle kirjoittajalle tiedon artikkelin hyväksymisestä, sekä ilmoittaa mahdollisuudesta julkaista artikkeli avoimesti.
  2. Kirjoittaja täyttää SAGEn Open Access-lomakkeen ja laittaa promootiokoodiksi: ”FinELib 2017”.
  3. SAGE laskuttaa kirjoittajalta alennetun APC-maksun 200 GBP.

Kun artikkeli on hyväksytty, kirjoittajan tulee lisätä tietoihin alennukseen oikeuttava FinELib2017 –koodi ja huolehtia, että laskutus tapahtuu alennetulla kirjoittajamaksulla.

Tutkija, julkaise artikkelisi Taylor & Francisilla avoimesti – maksun hoitaa kirjasto

Helsingin yliopiston tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimena kirjaston tuella Taylor & Francisin hybridi-lehdissä vuodesta 2017 alkaen. Tuki koskee vuodesta 2017 eteenpäin julkaistavia artikkeleita ja on voimassa toistaiseksi.

Tutkijalle  (corresponding author) ei aiheudu kustannuksia, sillä Helsingin yliopiston kirjasto maksaa open access -jäsenedun mahdollistaman alennetun kirjoittajamaksun.

Ohjeet artikkelin julkaisemiseen avoimena Taylor & Francisin lehdissä:

1) Taylor & Francis lähettää vastaavalle kirjoittajalle tiedon artikkelin hyväksymisestä ja ilmoittaa mahdollisuudesta julkaista artikkeli avoimena.

2) Kirjasto vahvistaa Taylor & Francisille APC-maksun käytön artikkeliin, jonka jälkeen tutkija voi valita T&F:n julkaisujärjestelmässä avoimen lisenssin. Jos lisenssiä ei valita, valikoituu lisenssiksi automaattisesti CC BY.

Lisätiedot ja kysymykset: openaccess-info[at]helsinki.fi
Tietoa kirjoittajamaksuista: http://libraryguides.helsinki.fi/oa/maksut

Avoin tiede pomppaa luoksesi! Open Access Pop Up 20.–23.3. kaikilla kampuksilla

Herättääkö ORCID, rinnakkaistallennus, avoin tutkimusdata tai julkaiseminen kysymyksiä? Haluatko kuulla lisää kirjoittajamaksuista ja kirjaston neuvottelemista alennuksista niihin? Vai onko intresseissäsi sittenkin yksinkertaisesti saada tutkimuksellesi lisänäkyvyyttä?

Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme ja kuulemaan aiheista lisää kampusten Pop Up –ständeille seuraavina ajankohtina:

Meilahti
ma 20.3.2017 klo 11–13, Biomedicum 1:n aula.
Viikki
ti 21.3.2017 klo 12–14, A-talon aula.
Keskusta
ti 21.3.2017 klo 12–14 Päärakennuksen aula.
Kumpula
ke 22.3.2017 klo 12–14 Physicumin aula.
Keskusta
to 23.3.2017 klo 12–14 Porthanian aula.

Tutustu myös avoimen julkaisemisen ja datanhallinnan -oppaisiimme, joista löydät vastauksia siihen, millaisin keinoin avointa tiedettä voi yliopistoympäristössä käytännössä edistää.

Lämpimästi tervetuloa!