Ensimmäisellä kurssikerralla aloimme harjoittelemaan QGIS ohjelman käyttöä. Ohjelma oli minulle aivan tuntematon ja sen käyttöön otto oli aluksi todella pelottavaa. Kylmähiki nousi pintaan, kun koko tunnin jännitti tippuuko kyydistä. Oli kuitenkin lohduttavaa huomata Aapo Keinäsen ja Roosa Kinnusen blogista, että myös muut opiskelijat olivat olleet samassa veneessä kanssani. Aapo Keinänen kuvailee tunnelmaansa pelonsekaiseksi astuessaan luokkaan ja erityisesti samaistun Roosa Kinnusen lausahdukseen: “Väsytti ja ärsytti ja tuntui, että kaikki meni ohi.” Pääsin kuitenkin ensimmäisellä kurssikerralla hieman QGIS ohjelman makuun, mutta vasta todella pintapuolisesti. Toivon, että saan ohjelman hyvin haltuun kurssin edetessä.
Kartta 1
Ensimmäinen kartta tehtiin yhdessä tunnilla. Sen tekeminen opastettiin vaihe vaiheelta Artun johdolla. Yritin seurata valppaana koko tunnin, mutta loppupuolella ajatus lähti harhailemaan, tipuin hetkesti kyydistä, kokeilin yhtä painiketta, kokeilin toista, kartta katosi ja ohjelma sulkeutui. Tietenkin. Istuin kiusallisesti 20 minuuttia hiljaa tuolissani entistä enemmän hikoillen ja mietin mikä se yksi tietty painike oli, josta pääsi tekemään kartasta printtiä. No, sitä ei löytynyt. Artun lopettaessa ohjeistuksen ja muiden alkaessa tehdä tehtäviä nostin tärisevän käteni ylös ja pyysin apua ja sieltähän se painike löytyi. Positiivista tässä oli, että uskon muistavani ikuisesti, mistä kyseinen painike löytyy. No mutta itse asiaan.
Mitä oikeastaan teimme tunnilla? Aluksi opettelimme käyttämään QGIS ohjelman perusominaisuuksia, kuten kartan tuomista ohjelmaan, sen liikuttamista, zoomausta ja mittaamista. Tämän jälkeen tutustuimme karttatiedostosta löytyvään informaatioon ja aloimme muokata karttaa. Laskimme eri maille typen päästöjen prosentiaalisen osuuden ja väritimme maat arvojen mukaan punaisen eri sävyillä. Tämän jälkeen teimme kartasta printin johon lisäsimme pohjoisnuolen, mittakaavan, sekä legendan. Huomasin katsellessani Santeri Liukkosen blogia, että karttaan olisi valkoisen värin tilalle voinut värjätä alueen myös muulla värillä, kuten vihreällä, itse oisin värjännyt vaaleanpunaisella. Minulta jäi kuitenkin vielä tiedostomatta, kuinka värin muuttaminen tapahtuu.
Kartta 2
Tein seuraavan harjoituksen samalla tavalla kuin ensimmäisenkin (pelonsekaisesti). Käytin hyväkseni tunnilla opittuja asioita ja muodostin kartan ruotsinkielisten osuudesta Suomessa kunnittain. Kartta oli melko helppo tehdä opittujen taitojen avulla, mutta en osannut lähteä vielä soveltamaan ja lisäämään kartalle sen enempää tietoa. Mieleeni heräsi kysymyksiä, kuten miten saada kartalle näkyviin enemmän kuin yksi muuttuja, sekä miten tuoda informaatiota tiedoston ulkopuolelta. Näitä asioita en osannut vielä tehdä. Sain kuitenkin mielestäni visualisoitua kartasta mieleiseni, kun ymmärsin, mistä esimerkiksi värin vaihtaminen tapahtuu.
Lähteet:
Keinänen, A. 14.1.2020 “geoinfomatiikan ihmelapsi”. Luettu 20.4.2020 http://blogs.helsinki.fi/kebaapo/2020/01/14/hello-world/
Kinnunen, R. 19.1.2020. “Viikko 1 Selviytyjät Suomi QGis-Edition”. Luettu 20.4.2020. https://blogs.helsinki.fi/kroosa/2020/01/19/viikko-1-selviytyjat-suomi-qgis-edition/
Liukkonen, S. (2020). “Geoinfotmatiikan menetelmät 1 2020 ensimmäinen kurssikerta”. Luettu 22.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/lsanteri/2020/01/20/geoinformatiikan-menetelmat-1-2020-ensimmainen-kurssikerta/